Usein kuulee sanottavan 'vaimo vei erossa kaiken'. Eli miten käytännössä vaimo pystyy erossa viemään kaiken?

Vierailija kirjoitti:

Mä oon nähnyt vain tapauksia, jossa vaimo lapsineen muuttaa isosta omasta talosta johonkin räkäseen lähiöön ja vähän liian pieneen asuntoon ja elintaso romahtaa aivan nolla tasolle ja miehellä jatkuu elämä uuden naisen kanssa siinä hienossa talossa ja on alla urheiluautot sun muut.

Näin ollen hieman ihmetyttää mistä nämä "naiset vievät kaiken" sanonnat oikein tulevat, ajoilta ennen avioehtojako?

Minä en ole nähnyt kumpaakaan. Eli minua kai pitäisi ihmetyttää, mistä tuo sun juttusi ja nuo sanonnat tulee? vai?

Vierailija kirjoitti:

Jännä et kaikki muut haluttais jakaa 50-50, hoitovapaat, kotityöt ymym. mut talousasioissa alkaakin se vinkuminen ettei käy. Kaksinaismoralismiahan tuo on. Naiset haluaa keventää omaa taakkaansa, muttei samassa suhteessa kuitenkaan lisää omia tasapuolisia velvoitteita. On siis ihan ok kupata kumppanilta ja samalla mitata kaikkea viivottimen tarkasti.

Ei miehet ole nousseet juurikaan vielä kapinoimaan. 

Siis mitä ihmettä nyt taas. Kyllä naisille käy talousasioissakin oikein hyvin se, että miehet ostavat lapsille vaatteita ja kotiin ruokaa vuorollaan. Se olisi sitä tasapuolista velvoitteiden jakamista, että arjen menot menisivät tasan tai ei ainakaan niin päin, että jäävät pienempituloisen harteille.

Vierailija kirjoitti:

Tähän voi liittyä myös sellainen tosiasia että yleinen käytäntö vaikuttaa olevan se että pariskunnan muuttaessa yhteen kaikki miehen tavarat todetaan epäkelvoiksi ja heitetään roskiin.  Eron sitten joskus koittaessa nainen vie omansa pois, eli kaiken.

 

Feministit tulee ampua.

Nyt olet käsittänyt feministin väärin. Ei se tee naisesta feministiä, että mies hankkii itselleen käyttökelvotonta sontaa, mutta tuo tekee kyllä miehestä kiekkari-keken joka hommaa kotiinsa pelkkää p@skaa, joita "huonekaluiksi" kutsuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taikasana: avioehto.

 

 

Tai sitten muutettais avioehdon tila pääsäännöksi lainsäädännöllä ja jos siitä haluais poiketa, voisi sopia itse toisin. Eli käännettäis päälaelleen systeemi.

Nykytilanne perustuu vanhoihin tapoihin elää 

Kukaan ei pakota naimisiin ilman avioehtoa ja suurin osa menee naimisiin ilman avioehtoa.

Vierailija kirjoitti:

Miesten ongelma ja naisten etu on se, että miehet ovat todella passiivisia pitämään puoliaan. Sitä naiset käyttää hyödykseen surutta.

Niinpä niin, mutta jälkeenpäin ollaankin erittäin aktiivisia haukkumaan expuolisoa, katkeroitumaan, syyttelemään ja ryyppäämään erossa saadut ne vähäisetkin pennoset. Mutta, lapsia ei ole aikaa tavata, kun se ilkeä exvaimo on mukamas pilannut isän ja lasten välit, eikä isällä ole aikaa niitä välejä korjailla kun se olisi juomiselta pois. Ja tämä tarina on tosi. 

Vierailija kirjoitti:

Vaimo vei kaiken erossa- eli elämän peruspilarit - lapset, elämänhalun ja yhteiselämän. Ei vain rahallista arvoa.

 

Suurimmalla osalla on yhteishuoltajuus. Kukaan ei ole velvollinen jäämään huonoon suhteeseen ja jokainen aikuinen on vastuussa omasta elämästään. En voi käsittää mieslapsia joille vaimo on lähinnä joku äidin korvike ja projektinjohtaja, itsenäisesti ei kyetä muuta tekemään kuin valittamaan ja haukkumaan eksää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos nainen jolla on 5 prosenttia omaisuutta vie miehen omaisuudesta erossa 45 prosenttia, niin onhan se aika paljon.

Ensin pitää kysyä, miksi omaisuus jakautuu näin. Usein siksi, että nainen on käyttänyt rahaa arkeen ja mies omaisuuteen. Ani harvoin miehen nettotulot ovat 95% perheen nettotuloista Suomessa.

Ongelma onkin se, että mies pitää kaikkea yhdessä tienattua omaisuutta omanaan eikä ymmärrä, että kyllä nainenkin on osallistunut asiaan. Silloin tuntuu epäreilulta, että nainenkin saa erossa omaisuutta, vaikka oikeasti se ei ole epäreilua. 

Tämän opettaisin kaikille tytöille niin että varmasti menee perille! ÄLÄ anna säännöllisten laskujen maksua miehen hoidettavaksi yksin ja sovi "joustavasti" maksujen jaosta niin, että sinä maksat kauppalaskut, vaatteet ym kun yleensä nuo ostot käytännössä teetkin. Jos ero tulee, se mies katsoo tilitapahtumiaan ja alkaa surra sitä, että asuntolainan tai autolainan maksut ovat aina menneet hänen tililtään ja silti hänen pitäisi puolet noiden arvosta luovuttaa toiselle. Kokemuksesta voin kertoa että tuossa tilanteessa monelta mieheltä unohtuu iloisesti se kun aikoinaan sovittiin, että "maksa sinä käteisostot kun useammin käyt kuitenkin kaupassa ja minä hoidan nuo laskut". Näin sovittiin mekin exän kanssa, koska ostimme talon juuri kun olin jäämässä äitiyslomalle. Myöhemmin kun ero tuli, tuo harmitti miestä kovin -hän oli maksanut tonnin kuussa asumisesta, [noh, minä toisaalta saman tonnin ruokaa, taloustarvikkeita, vaatteita, lapsen harrastuksia, partureita ym.]

Nykyisen kanssa asuntolaina on molemmilla oma. Laskut maksetaan yhteiseltä tililtä johon molemmat laittaa saman verran rahaa joka palkasta. En tule enää koskaan kuuntelemaan sellaista vinkumista kuin edellisessä erossa ja jättämään kaikkea irtaimistoa, autoa ym ilmaiseksi toiselle riidan välttämiseksi.

Siis miksi ihmeessä jätit ilmaiseksi kaiken tuon miehelle? Nyt selkärankaa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miesten ongelma ja naisten etu on se, että miehet ovat todella passiivisia pitämään puoliaan. Sitä naiset käyttää hyödykseen surutta.

Kyllä naisella on oikeus ottaa mikä hänelle kuuluu. Ei siinä tarvi alkaa puolta pitämään. 

 

Höpsis. Kyllä mies usein joutuu maksumieheksi. Tuokin on vanha jäänne "mikä hänelle kuuluu" sitä voi ihan lainsäädännöllä muuttaa vastaamaan nykyaikaa.

Onko sinulla jotain todisteita tästä?

 

On. Tilastollisesti valtaosassa perheitä mies varakkaampi ja erossa laitetaan puoliksi. Kyllä tässä olisi jo syytä päivittää nykyaikaan.

Mitä tarkoitat nykyaikaan päivittämisellä? Mikä sinusta on nykyaikaa ja millä perusteella?

Tuo kummallakin omat asuntolainat sopii hyvin uusperheille, joissa on sinun tai minun lapsia. Sen sijaan ensimmäisessä lapsiperheessä tuo johtaa helposti epäreiluuteen tuokin, kun yleensä nainen on pitempään perhevapailla ja joutuu laittamaan oman lainansa lyhennysvapaalle, vaikka mies maksaa omaansa ilman katkoksia.

Ei ole helppoa tämä. Ydinasia on siinä, että naisten työ, omaisuus ja panostus perheeseen pitää tehdä näkyväksi. Se on liian usein itsestäänselvyys, jota mies pitää taloudellisesti nollan arvoisena. Myös pitää lopettaa miesten hyvittelyn kulttuuri. Siis se, että miehiä aina erikseen kehutaan, jos he hoitavat lastansa, imuroivat tai maksavat laskuja. Tämä antaa sellaisen viestin kuin nuo asiat oikeastaan kuuluisivat naisille, ja niiden hoitaminen olisi mieheltä joku vapaaehtoinen sankariteko.

Vierailija kirjoitti:

Vaikka mies olisi taloa rakentaessa maksanut rautakaupassa tilinsä tyhjäksi moneen kertaan, se ei oikeasti tarkoita, että mies olisi yksin maksanut sen talon. Nimittäin jos miehellä ei ole rahaa jäljellä, niin nainen sitten ostaa ruoat ja maksaa sähkölaskun. Avio-oikeus on tehty juuri tasaamaan tämmöisiä tilanteita, ettei joka kauppakuittia tarvitse räknäillä ja tasata siinä rakennusprojektin keskellä.

Se on ihan miehen omaa tyhmyyttä, jos ei ymmärrä, että talo rahoitettiin yhdessä. 

Sama sen talon rakentamiseen tehtävän työn osalta: mies omasta tahdostaan raataa illat hartiapankkia raksalla. Mutta: se mikä jää huomaamatta on että nainen sillä aikaa yksin hoitaa lapset, kotityöt, lemmikit, ruoanlaitot, kauppakäynnit jne.

Mun tapauksessa miehen vanhemmat halusivat puuhata raksalla mukana maalauksia ja sen sellaista. Kun erosimme, he ilmaisivat että haluaisivat minulta palkkaa jälkikäteen osallisuudestaan. En jaksa ymmärtää tällaista asennetta. Enhän minäkään koskaan vaatinut rahaa siitä että talkoilimme heille vuosia polttopuut tai maksoimme heitä lomamatkoille..

Minä itse en ole ikinä ollut naimissa, mutta jos minulta kysytään, paras mahdollinen avioehtosopimus olisi sellainen, että puolisoiden yhteisestä omaisuudesta yhteistä on vain ja ainoastaan se mitä on muodostunut yhteisenä aikana. Esimerkiksi jos naisella on omaisuutta ennen avioliittoa 25 000€ verran ja miehellä 30 000 ja aviovuosien aikana naiselle muodostuu omaisuutta lisää 20 000€ verran ja miehelle 25 000€, on tällöin aviovuosien yhteinen omaisuus 45 000€ eli kahtia jaettuna 22 500€ aviovuosista + henkilökohtainen omaisuus ennen avioliittoa 

Eli naiselle 25 000+22 500=47 500

Miehelle 30 000+22 500=52 500

Vaikka lain silmissä aviopuolisot muodostaa yhteisen talouden, avioerossa omaisuuden jakaminen valtavaa riitaa siitä, että onko köyhemmällä oikeus rikkaamman omaisuuteen. Jos avioehtosopimusta ei ole, on köyhällä oikeus rikkaan omaisuuteen. Jos aviohto on olemassa, mennään sen mukaan. Jos avioehdossa kaikki on kirjaimellisesti omaa, putoaa köyhempi oletusarvoisesti tyhjän päälle. Jos avioehdossa yhteistä on ainoastaan yhteisten vuosien omaisuus, on se kätevä kompromissi jossa molemmat säilyttää omaisuutensa sinkkua joilta, kun puoliksi menee vain yhteisen vuosien omaisuus.

Mies maksaa eniten kaikesta elämisestä.

Vierailija kirjoitti:

 

Mies maksaa eniten kaikesta elämisestä.

Ilmaiseksiko naisen pitäisi olla kotiorjana?

Minusta tuollainen on ainoa tasapuolinen avioehto. Lisäksi voi sulkea perinnöt avioehdon ulkopuolelle. Yrittäjillä voi olla monimutkaisempia kuvioita. Esimerkissä varallisuuserot ovat niin pieniä, että mitään avioehtoa ei tarvita.

Olen myös ihmetellyt tätä-olimme avoliitossa ja tasapuolisesti maksoimme kaiken mutta silti tuntuu että mies jäi voitolle erossa.

Vierailija kirjoitti:

Tuo kummallakin omat asuntolainat sopii hyvin uusperheille, joissa on sinun tai minun lapsia. Sen sijaan ensimmäisessä lapsiperheessä tuo johtaa helposti epäreiluuteen tuokin, kun yleensä nainen on pitempään perhevapailla ja joutuu laittamaan oman lainansa lyhennysvapaalle, vaikka mies maksaa omaansa ilman katkoksia.

Ei ole helppoa tämä. Ydinasia on siinä, että naisten työ, omaisuus ja panostus perheeseen pitää tehdä näkyväksi. Se on liian usein itsestäänselvyys, jota mies pitää taloudellisesti nollan arvoisena. Myös pitää lopettaa miesten hyvittelyn kulttuuri. Siis se, että miehiä aina erikseen kehutaan, jos he hoitavat lastansa, imuroivat tai maksavat laskuja. Tämä antaa sellaisen viestin kuin nuo asiat oikeastaan kuuluisivat naisille, ja niiden hoitaminen olisi mieheltä joku vapaaehtoinen sankariteko.

joo tuossa on jotain jännää..

omalta mieheltä helposti lipsahtaa freudilainen "minähän autoin sinua siivoamisessa". Autoit minua? Olenko minä siis joku kodin projektipäällikkö ja sinä assistentti ja koska tällaiset nimitykset on sovittu kun en muista?

Kun mies vaihtaa kaksi kertaa vuodessa renkaat, en edes väitä auttavani. Poika auttaa, koska poika nimenomaan vasta välttävästi osaa toimia apulaisena ihan ikänsä puolesta. Mikä miehen tekosyy sitten on siivoamisen suhteen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Silloin kun lähihuoltajuus on äidillä ja näkevät etäisää harvemmin, äiti yleensä jää siihen kotiin ja kaikki tavarat ja kalusteet jäävät sinne. Olisi se aikamoista, jos isä veisi lasten kodista ruokapöydät ja pesukoneet yms.

Eihän se exä tässä tapauksessa siis mitään vienyt, vaan mies vapaaehtoisesti jätti kaiken

Olen kateellinen että tälläisiä miehiä oikeasti on

Ex katkera, kun menetti palkkatuloni. Katkera elatusmaksusta, jonka sijoitin tulevaisuutta varten lapsille, käyttämättä sitä arkikulutukseen kolmen lapsen kanssa. Peliaddiktioituneena katkera, kun ei voinut käyttää varoja miljoonavoittoihin, jotka olisi niillä voittanut. Kaiken tavaran olisi voinut viedä mennessään, mutta rahaksi vaihtaminen olisi vaatinut liikaa työtä.

Tuttavapiirissä yksi tällainen "ex vei kaiken!" Mies. Ei ikinä halunnut naimisiin kun se on "pelkkä paperi".

Erossa sitten hirveä itku ja uhriutuminen kun nainen piti 100% itse omistamansa asunnon ja auton joka oli ollut miehen käytössä. Mies oli koko suhteen ajan elänyt naisen omaisuuden siivellä ja itse rällännyt palkkansa. Eron jälkeen hänelle jäi rakas pleikkarinsa ja tietokoneensa joten hänen mielestään nainen tietenkin "vei kaiken". Valitti miten hänen olisi pitänyt saada kompensaatiota asunnon "huoltotöistä" (= porannut seinään pari taulukoukkua, kiinnittänyt lampun kattoon ja vaihtanut bideesuihkun pään uuteen jne). Yritti pokalla vaatia ositusta mutta kompastui siihen että eivät olleet naimisissa eikä yhteisiä lapsia saati, että olisi voinut osoittaa osallistuneensa talouden ylläpitoon muuten kuin tekemällä hädintuskin hänelle kuuluvat kotityöt.