Onko pinnallista toivoa kumppania, joka on taloudellisesti samalla tasolla?

Kyllä minä edellytän kumppanin elättävän. itsensä. Ainuisia kun ollaan jo, eikä enää lapsia tulossa, tai  ole alaikäisiä 

Vierailija kirjoitti:

Onhan se. Rahalla saa pinnallisuutta, ei muuta.

Rahalla saa terveyttä, onnellisuutta, aikaa. Kyllä ne ihan hyvän elämän rakennuspalikoita ovat. 

Jos minulla olisi vaatimuksena että kumppanin pitää olla samalla tasolla taloudellisesti, olisin loppuelämäni yksin. Joutuisin etsimään niin pienen pienestä joukosta kaikilla muilla mittareilla mitattuna sopivaa kumppania että todennäköisyys löytää sellainen, ja vieläpä saada tunteilleen vastakaikua, on käytännössä nolla. Joko hyväksyn ikisinkkuuden, tai hyväksyn sen että kumppanilla on merkittävästi huonompi taloudellinen asema. Vaikka se ihan hyvä noin absoluuttisesti olisikin. Mutta ei minua esim kiinnosta matkustella turistiluokassa ja tavanomaisissa hotelleissa yöpyen, vaan haluan panostaa matkaan. Eli joudun käytännössä maksumieheksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ketju on ristiriitainen kun naiset väittävät ettei rahalla ole merkitystä. Tässähän se näkyy että kyllä on. Rikkaat kiinnostavat.

Nuorena sillä ei ollutkaan mitään väliä, kun ei itselläkään ollut mitään. 

ap

Minulla ainakin asiat menettävät merkityksensä sitä mukaa, mitä enemmän niitä omistan.

Mitä enemmän minulla on rahaa, sitä enemmän sitä arvostan. Ostan sillä elämyksiä, viihtyvyyttä ja aikaa. Aika on ihmisen arvokkain asia, ja jos voin saada itselleni muutaman tunnin lisää palkkaamalla siivoojan, tai ottamalla vaikkapa palkatonta vapaata niin kyllä se elämänlaatua parantaa.

Onhan se aivan eri asia asua tilavasti kun parveke on kohti kaunista puistoa kuin että ahtaasti ja parveke kohti vastakkaisen talon seinää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen katunut, että menin naimisiin sairaanhoitajan kanssa. Elämä olisi niin paljon helpompaa jos puolisokin saisi kunnon palkkaa. 

Heh. Peukutukset vaihtuvat heti alapeukuiksi, kun oletettavaa on, että heikommin tienaava on nainen. Aika hyvin tämä tuo esiin palstan ja koko yhteiskunnnan kaksoisstandardin. 

Kaunis nuorempi nainen ja varakas eli vanhempi herrasmies on monesti aivan hyvin toimiva yhdistelmä. Etenkin, jos henkisesti synkkaa.  

Kun henkisesti synkkaa niin melkein mikä tahansa yhdistelmä on usein hyvä. 

Vierailija kirjoitti:

Mullakin menee kiinnostus kun nainen on pullukka.

Se on ihan ok. Ei kukaan kiinnostu väkisin. Mutta sitten pitää hyväksyä se, että potentiaalisten kumppaneiden määrä on paljon pienempi. 

Vierailija kirjoitti: Jos minulla olisi vaatimuksena että kumppanin pitää olla samalla tasolla taloudellisesti, olisin loppuelämäni yksin. Joutuisin etsimään niin pienen pienestä joukosta kaikilla muilla mittareilla mitattuna sopivaa kumppania että todennäköisyys löytää sellainen, ja vieläpä saada tunteilleen vastakaikua, on käytännössä nolla. Joko hyväksyn ikisinkkuuden, tai hyväksyn sen että kumppanilla on merkittävästi huonompi taloudellinen asema. Vaikka se ihan hyvä noin absoluuttisesti olisikin. Mutta ei minua esim kiinnosta matkustella turistiluokassa ja tavanomaisissa hotelleissa yöpyen, vaan haluan panostaa matkaan. Eli joudun käytännössä maksumieheksi.

Tuossa on se ero ap:seen verrattuna, että hänellä on varaa mukavan elämän rahoittamiseen itselleen, mutta ei enää toiselle. Siten kun rahaa on niin paljon, että siitä riittää mukava elintaso isommallekin porukalle, ongelmaa ei ole

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ketju on ristiriitainen kun naiset väittävät ettei rahalla ole merkitystä. Tässähän se näkyy että kyllä on. Rikkaat kiinnostavat.

Nuorena sillä ei ollutkaan mitään väliä, kun ei itselläkään ollut mitään. 

ap

Minulla ainakin asiat menettävät merkityksensä sitä mukaa, mitä enemmän niitä omistan.

Mitä enemmän minulla on rahaa, sitä enemmän sitä arvostan. Ostan sillä elämyksiä, viihtyvyyttä ja aikaa. Aika on ihmisen arvokkain asia, ja jos voin saada itselleni muutaman tunnin lisää palkkaamalla siivoojan, tai ottamalla vaikkapa palkatonta vapaata niin kyllä se elämänlaatua parantaa.

Onhan se aivan eri asia asua tilavasti kun parveke on kohti kaunista puistoa kuin että ahtaasti ja parveke kohti vastakkaisen talon seinää. 

Jos nuo ovat ne vertailukohdat, niin toki. Jos on asunut koko elämänsä puiston varrella, niin eipä siihen niin hirveästi kiinnitä huomiota.

Tulkitsin, että alkuperäinen kirjoittaja puhuu rajahyödystä. Että herkullisintakaan gourmet-ateriaa ei voi syödä vaikka kymmenen kertaa illassa, vaan kaipaa jotain yksinkertaisempaa. Tai jos vaihtaa yhdestä puiston laidalla olevasta huoneistosta toiseen, niin eipä se nyt niin ihmeelliseltä tunnu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti: Jos minulla olisi vaatimuksena että kumppanin pitää olla samalla tasolla taloudellisesti, olisin loppuelämäni yksin. Joutuisin etsimään niin pienen pienestä joukosta kaikilla muilla mittareilla mitattuna sopivaa kumppania että todennäköisyys löytää sellainen, ja vieläpä saada tunteilleen vastakaikua, on käytännössä nolla. Joko hyväksyn ikisinkkuuden, tai hyväksyn sen että kumppanilla on merkittävästi huonompi taloudellinen asema. Vaikka se ihan hyvä noin absoluuttisesti olisikin. Mutta ei minua esim kiinnosta matkustella turistiluokassa ja tavanomaisissa hotelleissa yöpyen, vaan haluan panostaa matkaan. Eli joudun käytännössä maksumieheksi.

Tuossa on se ero ap:seen verrattuna, että hänellä on varaa mukavan elämän rahoittamiseen itselleen, mutta ei enää toiselle. Siten kun rahaa on niin paljon, että siitä riittää mukava elintaso isommallekin porukalle, ongelmaa ei ole

Nojoo, mut jos tuollainen kiva luksusristeily maksaa esim kaikkineensa jotain 25000 euro per henkilö, on kyllä aika iso ero maksaa oma osuus tai joutua maksamaan molempien matkat. Eli eipä se haittaisi jos kumppanilla olisi myös omasta takaa ylimääräistä, mutta parempi kuitenkin valita kumppaninsa isommasta joukosta kuin rajata joukkoa liikaa yhden kriteerin takia.

On.

Vierailija kirjoitti: Jos minulla olisi vaatimuksena että kumppanin pitää olla samalla tasolla taloudellisesti, olisin loppuelämäni yksin. Joutuisin etsimään niin pienen pienestä joukosta kaikilla muilla mittareilla mitattuna sopivaa kumppania että todennäköisyys löytää sellainen, ja vieläpä saada tunteilleen vastakaikua, on käytännössä nolla. Joko hyväksyn ikisinkkuuden, tai hyväksyn sen että kumppanilla on merkittävästi huonompi taloudellinen asema. Vaikka se ihan hyvä noin absoluuttisesti olisikin. Mutta ei minua esim kiinnosta matkustella turistiluokassa ja tavanomaisissa hotelleissa yöpyen, vaan haluan panostaa matkaan. Eli joudun käytännössä maksumieheksi.

No niinhän se on - pitää valita, mikä on itselle tärkeää. Sekin on hyvä ymmärtää, että ei se toinen kiusallaan ole köyhempi, eli jos sinulla on suuret vaatimukset elintasolle ja esim. just matkustamiseen jotkut tietyt standardit, niin ei sellainen ihminen niitä pysty rahoittamaan, jolla ei ole varaa. No, sinähän tuon toki tunnut ymmärtävänkin. Mutta mikäli valitset sen, että maksat sitten enemmän, muista että se oli oma valintasi. Toiselle ei kannata katkeroitua omista valinnoista. No, ehkäpä et niin teekään.

Vierailija kirjoitti:

Nojoo, mut jos tuollainen kiva luksusristeily maksaa esim kaikkineensa jotain 25000 euro per henkilö, on kyllä aika iso ero maksaa oma osuus tai joutua maksamaan molempien matkat. Eli eipä se haittaisi jos kumppanilla olisi myös omasta takaa ylimääräistä, mutta parempi kuitenkin valita kumppaninsa isommasta joukosta kuin rajata joukkoa liikaa yhden kriteerin takia.

Niin ja sitten pitää vielä toivoa, että se varakas kumppani on myös halukas laittamaan rahaa tuollaiseen eikä koe sen olevan turhaa tuhlaamista. Kaikki varakkaatkaan nimittäin eivät halua laittaa rahojaan samoihin kohteisiin, eikä kumppania voi velvoittaakaan osallistumaan tuollaisiin vain sillä perusteella, että hänellä olisi siihen varaa. Eli ei riitä, että etsii varakasta, vaan pitää etsiä myös sellaista, joka tykkää samassa määrin kerskakulutuksesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mullakin menee kiinnostus kun nainen on pullukka.

Se on ihan ok. Ei kukaan kiinnostu väkisin. Mutta sitten pitää hyväksyä se, että potentiaalisten kumppaneiden määrä on paljon pienempi. 

Mutta, rumapainoinen läski ei ikinä ole potentiaalinen kumppani miehelle.

Ei ole ollenkaan pinnallista. Säälittävää lähinnä ettei tuon ikäisillä miehillä ole pinkka kunnossa ottaen huomioon minkälaisessa maassa elämme ja mitkä mahdollisuudet kaikilla on. Rahan puute etenkin tässä iässä kertoo yleensä siitä, että on tyhmä tai laiska tai molempia. En minäkään sellaisen ihmisen kanssa olisi. Pinnallista voisi olla se että hakee parempituloista kumppania jonka siivellä sitten elää. M54

Oletko varma että ne ei vaan esitä köyhää kuten Suomessa on tapana. Mitä en kyllä pysty käsittämään. Minä ainakin mainostan mieluummin että olen menestynyt kuin persaukinen. Kateellisiahan se tietysti kyrsii mutta heillä onkin päässä vikaa joten siitä ei tarvitse välittää.

Vierailija kirjoitti:

Täysin tarpeeton avaus, AP on jo 52v, menopaussin tuolla puolen.

Minä vähän veikkaan myös että ne 50v papat joilla on omaisuutta, oli teinejä tai ei, etsivät edelleen sitä 20-35v siitoskohdetta. Ei ole 50v mamma heidän fantasiansa

Tämä on asia joka kannattaisi kaikkien naisten hyväksyä ja sisäistää, niin typerä kuin se onkin. Ja suhtautua myös miehiin sen mukaisesti, ihan joka iässä.

Ylipäätään eronneena ei kannata ekää katsella panokavereita vaan miettiä miten muutoin voisi elää mielenkiintoista ja palkitsevaa elämää. Häpäisee itsensä ja lapsensa jos paneskelee panojen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mullakin menee kiinnostus kun nainen on pullukka.

Se on ihan ok. Ei kukaan kiinnostu väkisin. Mutta sitten pitää hyväksyä se, että potentiaalisten kumppaneiden määrä on paljon pienempi. 

Mutta, rumapainoinen läski ei ikinä ole potentiaalinen kumppani miehelle.

Sinulle siis ei. Joku toinen saattaa siinä samassa ihmisessä löytää paljonkin arvostuksen aiheita. 

Sinä tietysti saat etsiä juuri sellaista ihmistä kuin koet itsellesi sopivaksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä tuo on ihan ok kunhan et tee omia johtopäätöksiä pelkän miehen ammatin perusteella.

Esim itse olen amisammatissa, jonka takia moni nainen lopettaa keskustelun välittömästi, mutta he eivät tiedä että multa löytyy omaisuutta jo yli miljoonan verran.

Ei kaikilla syy kiinnostuksen loppumiseen ole oletus tulotasosta. Esim. itse ottaisin mieluummin köyhän kulttuurialalla työskentelevän kuin varakkaan täysin erilaisella alalla olevan. Tosin en nyt ihan pelkän työn takia menettäisi kiinnostustani, vaan jos henkilö vaikuttaisi muuten samanhenkiseltä kuin minä, voisin kyllä sen kortin katsoa.

Parempi vertaus olisi, että ottaisitko mieluummin köyhän kulttuurialalla työskentelevän vai hyvätuloisen kulttuurialalla työskentelevän. 

Tulotaso ei vaikuttaisi valintaani mitenkään. Tekisin valinnan sen perusteella, kumpaan tuntisin vetoa ja olisin rakastunut. Tähän vaikuttaa persoona ja se, miten hyvin tullaan toimeen, seksuaalinen vetovoima ja seksuaalinen yhteensopivuus (okei sitä ei tiedä vielä ekoilla treffeillä), samanlainen arvomaailma ja yhteensopiva elämäntyyli. Niin ja itselläni vielä allergian vuoksi on se muuttuja, että toisella ei saisi olla lemmikkejä. Käytännössä ei voisi olla mahdollista sellainen tilanne, että olisin rakastunut kahteen ja sitten pitäisi valita - en ole poly, joten kahteen rakastuminen ei ole mahdollista. En myöskään kiinnostu samaan aikaan kahdesta. Tulotaso ei ole kriteereissäni lainkaan. Mutta se voi heijastua kyllä elämäntyyliin ja arvoihin, joiden perusteella sitten vaaka voi kallistua jompaan kumpaan. Mutta tosiaan se voi olla kumpi tahansa - yhtä lailla ne arvot ja elämäntyyli voivat olla liian erilaiset kovin köyhän tai kovin varakkaan kohdalla. Tai sitten voi olla, että erilaisesta tulotasosta huolimatta häiritsevää eroavaisuutta ei ole.

Todennäköisin tilannehan aina on se, että ei valitse mitään. Koska kovin harva on oikeasti sopiva.

t. Se, jolta kysyit

Vierailija kirjoitti:

Täysin tarpeeton avaus, AP on jo 52v, menopaussin tuolla puolen.

Paras mahdollinen. Voi panna paljaalla huoletta eikä naisenkaan tarvitse tunkea itseensä mitään hormonipaskaa mikä ei voi olla kovin terveellistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä tuo on ihan ok kunhan et tee omia johtopäätöksiä pelkän miehen ammatin perusteella.

Esim itse olen amisammatissa, jonka takia moni nainen lopettaa keskustelun välittömästi, mutta he eivät tiedä että multa löytyy omaisuutta jo yli miljoonan verran.

Ehkä olemuksestasi ei miljoonat näy. Onko puitteet eli asunto, auto, vene, vaatteet, kello, ym. tulotasosi mukaisia. Tosin rahoilla kehuskelu houkuttelee vain tietynlaisia naisia. 

Todella vauraat eivät mainitsemillasi asioilla leventele. Voidaan asua hyvin, mutta muuten sulaudutaan massaan ja ajetaan hyvällä, mutta tavallisella autolla. Vaatteet ja asusteet voivat olla kalliita, mutta niissä ei ole näkyviä logoja. Räätälin tekemä puku ei ole halpa, mutta kokematon silmä ei sitä halvemmasta erota, kuten ei myöskään yli tonnin kenki

Mullakin on yksi arvokello, mutta en käytä sitä ollenkaan. Olen saanut perinnöksi, ja tuolla se on kaapissa. 

Kännykässä on kello ja juhliin ei kelloa pueta. En näe arvokellolle muuta käyttöä kuin mainitsemasi leventely. Niin ja kyllähän siinä arvo aika hyvin pysyy.