Perheneuvolan, sossujen ym suhtautuminen sanktioiden käyttöön lasten kasvatuksessa?
Miten nykyään suhtautuvat nämä perheitä auttavat viralliset tahot siihen, jos lasten kasvatuksessa käytetään sanktioita? Esim puhelimen takavarikointi määräajaksi, jos lapsi jää kiinni jostain kielletystä tai ei suostu tottelemaan aivan perusasioissa? Onko kaikenlaiset sanktiot aivan ehdoton nounou?
Siis esimerkiksi, jos teinille (12v.) antaa rahaa että käy ostamassa maitopurkki, ja on annettu lupa ostaa lisäksi kahdella eurolla karkkia. Mutta lapsi ostaakin viidellä eurolla karkkia. Eli käytännössä varastaa äidiltä rahaa. Tai, on sovittu siivouspäivä ja lapsi ei siivoa omaa osuuttaan joka on hyvin pieni. Tai, ei siivoa jälkiään kun sotkee keittiössä. Tai ei tee läksyjään.
Jos asioista on sanottu ja muistutettu ja ohjattu ja opastettu, mutta silti ei tapahdu, onko silloin ok käyttää jotakin sanktiota? Jos tämä on epähyväksyttävää, miten näissä tilanteissa pitäisi nykytietämyksen mukaan toimia? Joudummeko silmätikuksi, jos menemme myöntämään että meillä on esim puhelimen takavarikointi tai viikkorahan jäädytys käytössä?
Puhelin on otettu pois tilanteissa, kun teini on esim varastanut äidin meikkejä, tai jäänyt kiinni päin naamaa valehtelusta, tai rikkonut kotiintuloaikasopimusta räikeästi. Viikkoraha on jäädytetty ja puhelin otettu pois jos teini haistattelee ja huutaa päin naamaa ym. törkeää.
Olemme hakeneet apua kun teinin käytös on hyvin haasteellista, mutta nyt aloin miettimään että hetkinen, onko tämä meidän kasvatus jotenkin vanhanaikaista ja homma kääntyykin meitä vastaan. Tosin olemme valmiita päivittämään asennetta jos olemme toimineet aivan päin honkia.
Minkälaisia kokemuksia? Mitä apua näihin haasteisiin on edes saatavilla perheneuvolan kautta?
Kommentit (84)
Me täällä lastensuojelussa puhumme paljon siitä, että niitä puhelimella oloja oikeasti rajoitettaisiin kotona. Ei lapsen tai nuoren tarvitse olla koko ajan nenä kiinni ruudussa saati, jos on perseillyt vielä päälle. t: lasun sossu
Vierailija kirjoitti:
Me täällä lastensuojelussa puhumme paljon siitä, että niitä puhelimella oloja oikeasti rajoitettaisiin kotona. Ei lapsen tai nuoren tarvitse olla koko ajan nenä kiinni ruudussa saati, jos on perseillyt vielä päälle. t: lasun sossu
Valehtelu on kuolemansynti.
Sanktio voi olla palkinto tai rangaistus, joten kyllä.
- sossu
Vierailija kirjoitti:
Me täällä lastensuojelussa puhumme paljon siitä, että niitä puhelimella oloja oikeasti rajoitettaisiin kotona. Ei lapsen tai nuoren tarvitse olla koko ajan nenä kiinni ruudussa saati, jos on perseillyt vielä päälle. t: lasun sossu
Hyvä. Laita vielä oma perseesi pöydälle ja synnytä ne lapset, joiden kasvatusta kyttäät. Toisten lapsien kasvatus ei kuulu sinulle.
Sanktiot eivät ole suositeltu keino. Sanktioajattelun taustalla oleva behavioristinen kasvatusteoria on kumottu jo vuosikymmeniä sitten. Sanktion antaminen voi myös olla rikos, mikäli sanktiota annettaessa loukataan lapsen koskemattomuutta tai omaisuudensuojaa. Lastensuojelun perhetyö myös pääsääntöisesti kirjaa sanktiopohjaisen kasvatuksen kasvatusvirheeksi lapsen tietoihin.
Sanktioiden antamisen ja muun kurinpidon sijasta lapsille suositellaan asettavan turvalliset rajat käytöksen juurisyihin puuttumalla. Keskeistä roolia tässä näyttelee lapsen sosioemotionaalisten taitojen kehittäminen ja lapsen ja aikuisen välisen luottamussuhteen vahvistaminen positiivisin keinoin.
T: vakaope
Tottakai puhelimen voi ottaa pois tarvittaessa. Sosiaalityöntekijätkin ottaa niitä pois laitosnuorilta tai rajoittavat käyttöä.
Sanktioiden antaminen lyö kiilaa sinun ja lapsen välille. Haluatko oikeasti sitä?
Miten on sinun mielestä toiminut nämä sanktiot?
Vierailija kirjoitti:
Tottakai puhelimen voi ottaa pois tarvittaessa. Sosiaalityöntekijätkin ottaa niitä pois laitosnuorilta tai rajoittavat käyttöä.
Yhteydenpidon rajoittaminen on sallittua vain ääritapauksissa. Ei todellakaan arkisena keinona.
Vierailija kirjoitti:
Tottakai puhelimen voi ottaa pois tarvittaessa. Sosiaalityöntekijätkin ottaa niitä pois laitosnuorilta tai rajoittavat käyttöä.
YPR eli yhteydenpidon rajoittaminen. Haitallisiin (päihteet jne.) henkilöihin yhteydenpitoa voidaan rajoittaa. Tällöin puhelut esim. vanhemmille osaston nuorten puhelimesta. Tai sitten YPR päätöksellä voidaan ottaa yöksi laitteet pois päivärytmin, unensaannin ja koulunkäynnin turvaamiseksi. Myös laitos voi tehdä lyhyen päätöksen. Usein kyllä sossu tekee päätöksen.
- lastenkodin ohjaaja
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottakai puhelimen voi ottaa pois tarvittaessa. Sosiaalityöntekijätkin ottaa niitä pois laitosnuorilta tai rajoittavat käyttöä.
Yhteydenpidon rajoittaminen on sallittua vain ääritapauksissa. Ei todellakaan arkisena keinona.
Päätökselle tulee olla kirjatut ja todennetut perusteet.
Kuullostaa siltä, että teet teinistä haastavamman mitä hän oikeasti on. Onko toimivaa keskusteluyhteyttä?
Saahan sanktioita käyttää jos haluaa mutta varsinkaan teineillä ne harvoin toimivat. Nostattavat vain lisää uhmaa ja tottelemattomuutta. Rauhallinen ja teiniäkin ymmärtävä keskustelu toimii lähes aina paremmin. Sitä ei kuitenkaan pidä käydä silloin kun tunteet käyvät kuumina molemmin puolin vaan vasta tilanteen hieman rauhoituttua.
T. kahden teinin äiti
En käyttäysi nimitys rangaistus tai sanktio, vaan seuraus. Nuorella pitää olla rajat ja rajan ylittämisestä pitää tulla seuraus. Ei niillä rajoilla ole muuten merkitystä, jos niitä saa noin vain ylittää.
Vanhempi ottaa lapsestaan vastuun, mutta vuosien kuluessa luovuttaa vastuutaan vähitellen lapselle itselleen. Kasvatuksen yhtenä tavoitteena on tukea lasta selviytymään elämässään itsenäisesti. Eli miten paljon lapsi saa vaikuttaa itseään koskevissa asioissa? Yhdessä sovittuja sääntöjä? Mitä seuraa jos ei noudata? Myönteinen "palkinto" kun kaikki menee kivasti?
Yleensä kaltoinkohdelluille ongelmaisille nuorille tarjotaan ja hingutaan vain kovempia otteita. Keskusteluyhteys tai muu vastaava ratkaisu ei oikein kiinnosta.
Jos aikuinen haluaa huomiota, sitä on toki tarjolla.
Vierailija kirjoitti:
Saahan sanktioita käyttää jos haluaa mutta varsinkaan teineillä ne harvoin toimivat. Nostattavat vain lisää uhmaa ja tottelemattomuutta. Rauhallinen ja teiniäkin ymmärtävä keskustelu toimii lähes aina paremmin. Sitä ei kuitenkaan pidä käydä silloin kun tunteet käyvät kuumina molemmin puolin vaan vasta tilanteen hieman rauhoituttua.
T. kahden teinin äiti
Nykyajan sanktiot ovat niin lieviä että harvoin ne pienempiinkään purevat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottakai puhelimen voi ottaa pois tarvittaessa. Sosiaalityöntekijätkin ottaa niitä pois laitosnuorilta tai rajoittavat käyttöä.
Yhteydenpidon rajoittaminen on sallittua vain ääritapauksissa. Ei todellakaan arkisena keinona.
Päätökselle tulee olla kirjatut ja todennetut perusteet.
Tulee ja tulee, mutta tuskinpa on. Ja sitten on "häirikköteinin" sana työntekijän sanaa vastaan, niin arvaapa kumpaa kuunnellaan?
Vierailija kirjoitti:
En käyttäysi nimitys rangaistus tai sanktio, vaan seuraus. Nuorella pitää olla rajat ja rajan ylittämisestä pitää tulla seuraus. Ei niillä rajoilla ole muuten merkitystä, jos niitä saa noin vain ylittää.
Myös niille virheille tulisi olla tilaa, kultainen keskitie.
Jos tuota pitää vauvapsltalta kysyä niin ei ihme, että teini haistattelee ja on kuriton