Lue keskustelun säännöt.
Elämä ennen nettiä - muistellaan asioita kaikesta mahdollisesta, miten asiat ennen hoidettiin ilman nettiä
Tähän listaan voisi lisätä myös ajan ennen kännyköitä myös.
Eli ihan mitä tahansa, miten asiat hoidettiin ilman nettiä ja kännykkää.
Aloitan.
Koulussa 1980-luvulla ollessani repussa piti kuljettaa aina mukana pientä ruutuvihkoa, jonka nimi oli reissuvihko. Se nimenomaisesti seilasi kodin ja koulun väliä, opettaja kirjoitti käsin jokaisen oppilaan reissuvihkoon tietoja, esim. vanhempainillasta sun muusta. Vanhempi kuittasi opettajalle vihkoon. Oppilas toimi välikätenä. Näin toimi viestienvaihto ennen wilmaa.
Kommentit (670)
Lapsille oli leikkipaikkoja melkein jokaisessa vaatekaupassa ja marketissa. Jopa meidän lähiön marketissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koenumerot piti aina allekirjoituttaa vanhemmilla nähtynä. Kannattaisi varmaan tänäkin päivänä, kun selkeesti moni vanhempi viisveisaa Wilman kokonaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen käytiin kylässä naapureilla ja sukulaisilla niin, ettei välttämättä edes sovittu mitään etukäteen, vaan mentiin vain iltaa istumaan, puolin ja toisin. Tämä toimi tietysti vain, jos välimatkaa ei ollut paljon.
Kaupassa oli monella käytössä tili, johon kirjattiin ostoksia, ja lasku maksettiin myöhemmin kerralla.
Valokuvia otettiin oikealla kameralla, ja tavallisissa perheissä oli yleensä sellainen pieni kamera, johon laitettiin filmikasetti ja salamavalo oli kertakäyttöinen kameraan liitettävä osa. Filmi vietiin sitten valokuvausliikkeeseen kehitettäväksi.
...valokuvia piti joskus odottaa monta kuukautta, koska jos oli ottanut vain muutaman kuvan, filmirulla ei ollut vielä täynnä ja piti odottaa että muu perhe, yleensä isä ja äiti, ottivat rullan täyteen. Vasta sen jälkeen se vietiin kehitykseen ja kuvia piti odottaa kehitykse
Mä muistan kun teininä otin vanhempieni kameran, ja otin loput 10 kuvaa ensirakkaudestani, ja meistä yhdessä. Edelleen nuo 10 kuvaa on tallessa, ja silloin joskus kun osuu silmiin niin lämmin tunne tulee
Kun filmi oli täynnä, vein sen salaa kehitettäväksi valokuvat tunnissa-palveluun keskustaan ja hengailin kahvilassa siihen asti että kuvat sai hakea. Otin nämä omat kuvani talteen ja vein vanhempieni kuvat heidän kirjahyllyynsä muiden kuvien joukkoon.
Vierailija kirjoitti:
Muistan että minusta oli hienoa, kun muutin vanhempien luota omaan asuntoon, hankin oman lankapuhelimen ja sain nimeni puhelinluetteloon. Se oli ikään kuin virallinen tunnustus että nyt olen itsenäinen ihminen.
Nämä puhelinosakkeet olivat monesti niin kalliita ettei vasta kotoa pois muuttaneella ollut puhelimeen varaa. Oli ihan normaalia vielä kasarilla ettei ihmisillä ollut puhelinta lainkaan.
Vierailija kirjoitti:
Jos halusit herätyksen aamulla, soitettiin Neiti Ajalle, ihan oikea ihminen soitti sitten oikeaan aikaan takaisin herätyksen. Hyvää huomenta kello on kuusi.
turvatarkastuksia ei ollut matkustaessa. Läheteltiin postikortteja matkoilta ja näytettiin sitten vähän tärähtäneitä lomakuvia kaikille ja kukaan ei oikeasti halunnut niitä nähdä.
ystäville lähetettiin kirjeitä. Kaipaan vieläkin oikeita käsinkirjoitettuja kirjeitä.
elämä oli rentoa ja helppoa, mutta aika entinen ei palaa.
Jotkut voisi maksaa tästä palvelusta vieläkin. Mikä sen mukavampaa kuin kuulla iloinen herätys.
Muistatteko Neiti Ajan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos halusit herätyksen aamulla, soitettiin Neiti Ajalle, ihan oikea ihminen soitti sitten oikeaan aikaan takaisin herätyksen. Hyvää huomenta kello on kuusi.
turvatarkastuksia ei ollut matkustaessa. Läheteltiin postikortteja matkoilta ja näytettiin sitten vähän tärähtäneitä lomakuvia kaikille ja kukaan ei oikeasti halunnut niitä nähdä.
ystäville lähetettiin kirjeitä. Kaipaan vieläkin oikeita käsinkirjoitettuja kirjeitä.
elämä oli rentoa ja helppoa, mutta aika entinen ei palaa.
Jotkut voisi maksaa tästä palvelusta vieläkin. Mikä sen mukavampaa kuin kuulla iloinen herätys.
Muistatteko Neiti Ajan?
Siis, eikö neiti aika ollut se, joka kertoi kellonajan kun siihen numeroon soitti? Siltäkö se herätys tilattiin. Sen olin unohtanut
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistan että minusta oli hienoa, kun muutin vanhempien luota omaan asuntoon, hankin oman lankapuhelimen ja sain nimeni puhelinluetteloon. Se oli ikään kuin virallinen tunnustus että nyt olen itsenäinen ihminen.
Nämä puhelinosakkeet olivat monesti niin kalliita ettei vasta kotoa pois muuttaneella ollut puhelimeen varaa. Oli ihan normaalia vielä kasarilla ettei ihmisillä ollut puhelinta lainkaan.
Puhelinosakkeen ostamisen sijaan pystyi hankkimaan myös ns. vuokraliittymän, mutta sen kk-maksu oli selvästi suurempi kuin osakkeen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikaan ennen reissuvihkoa oli vain yksittäisiä paperilappusia. Reissuvihko tuli meillä päin vasta joskus 1985-1986 seutuun ensin ensimmäisten luokkien oppilaille, siitä muodostui joillekin varsinainen rikosrekisteri jota sitten syynättiin ja josta tuomittiin.
Menin ekaluokalle 1981 ja meillä oli reissuvihko alusta asti käytössä. Tässä ketjussa joku kirjoitti ettei 70-luvulla reissuvihkoa ollut, tätä en tiennyt aiemmin, luulin että kai tällainen simppeli vihko on ollut käytössä "aina".
Rollivihkoksi meidän opettaja sitä sanoi.
Olen aloittanut koulunkäynnin vuotta myöhemmin enkä muista, että meillä olisi ollut reissuvihkoa lainkaan. Viisi vuotta nuoremmalla sisaruksella vasta oli. Muistan kun äiti sitä ihme
Mä olin yläasteella 90-luvun alussa eikä meilläkään ollut reissuvihkoa. Sen sijaan oli poissaolovihko, joka otettiin poissaolon jälkeen luokanvalvojalta lainaan ja käytettiin kotona vanhempien nähtävänä ja kuitattavana.
Lapset tehtiin siittämällä. Nykysin klikataan netissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistan että minusta oli hienoa, kun muutin vanhempien luota omaan asuntoon, hankin oman lankapuhelimen ja sain nimeni puhelinluetteloon. Se oli ikään kuin virallinen tunnustus että nyt olen itsenäinen ihminen.
Nämä puhelinosakkeet olivat monesti niin kalliita ettei vasta kotoa pois muuttaneella ollut puhelimeen varaa. Oli ihan normaalia vielä kasarilla ettei ihmisillä ollut puhelinta lainkaan.
Jep. Minulle faija maksoi oman lankapuhelimen yksiöön kun olin 21vee. Sitä ennen ei ollut mitään puhelinta.
Vierailija kirjoitti:
Valokuvia otettiin oikealla kameralla, ja tavallisissa perheissä oli yleensä sellainen pieni kamera, johon laitettiin filmikasetti ja salamavalo oli kertakäyttöinen kameraan liitettävä osa. Filmi vietiin sitten valokuvausliikkeeseen kehitettäväksi.
Filmikasetit oli polaroideissa, eikä niitä viety filmirullien tapaan kehitteille. Ja kyllä filmirullatkin pystyi itse kehittämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Valokuvia otettiin oikealla kameralla, ja tavallisissa perheissä oli yleensä sellainen pieni kamera, johon laitettiin filmikasetti ja salamavalo oli kertakäyttöinen kameraan liitettävä osa. Filmi vietiin sitten valokuvausliikkeeseen kehitettäväksi.
Filmikasetit oli polaroideissa, eikä niitä viety filmirullien tapaan kehitteille. Ja kyllä filmirullatkin pystyi itse kehittämään.
Vierailija kirjoitti:
Suosikki lehti oli nuorten musalehti, se oli käytännössä ainoa tapa saada selville musiikkikuulumiset ja julkkisjuorut ulkomailta ja Suomesta. Lehti oli täynnä julisteita, jotka sitten sinitarralla laitettiin seinälle ja vaihdeltiin aina sitten, kun uusia julisteita tuli. Niissä oli mukana joka syksy myös lukujärjestyspohjat, jotka itse täytettiin ja teipattiin huoneen seinälle.
Radio Luxemburg oli parempi kuin Suosikki
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Puhelinluettelossa oli listannuna kaikki kaupungin ihmiset aakkosjärjestyksessä, heidän nimensä, puhelinnumeronsa ja katuosoitteensa.
Puhelinluettelosta pystyit tirkistelemään, keitä kaikkia täällä asuukaan.
Samalla tavalla se numero pystyi olemaan salainen silloinkin, eikä sitä julkaistu puhelinluettelossa.
Vierailija kirjoitti:
Puhelinluettelossa oli listannuna kaikki kaupungin ihmiset aakkosjärjestyksessä, heidän nimensä, puhelinnumeronsa ja katuosoitteensa.
Puhelinluettelosta pystyit tirkistelemään, keitä kaikkia täällä asuukaan.
Oli niitä salaisia numeroita ennenkin..
Vierailija kirjoitti:
Tulevat TV-ohjelmat piti katsoa lehdestä. Monet tilasivat Katso-lehden, jossa oli koko viikon ohjelmat. Ei ollut ohjelmaopasta eikä suoratoistoa.
Oli texti-tv:n ohjelmaluettelo
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kesän tietöitä varten painettiin kartta, jonka sai hakea katsastusasemalta.
Tuota en tiennytkään. Me vain mentiin sen puhelinluettelon kartan avulla. Kaikilla oli se kartta autossaan pysyvästi.
Kuka älykääpiö puhelinluetteloa autossa kuskasi? Tiekartat oli autossa paljon toimivammat. Vai matkustitteko vain kotikaupungissa?! Mihin siellä karttaa tarvii?!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kesän tietöitä varten painettiin kartta, jonka sai hakea katsastusasemalta.
Tuota en tiennytkään. Me vain mentiin sen puhelinluettelon kartan avulla. Kaikilla oli se kartta autossaan pysyvästi.
Kuka älykääpiö puhelinluetteloa autossa kuskasi? Tiekartat oli autossa paljon toimivammat. Vai matkustitteko vain kotikaupungissa?! Mihin siellä karttaa tarvii?!
Sillon ei esitelty takapuolta missään, ainoa vaihtoehto olisikin ollut kuva kaupan ilmotustaululla. Tykättiin myös että takapuolen piti olla pieni. Ei saanut käyttää pitkiä housuja töissä ennenkun 80-luvun puolivälin jälkeen, ainakaan omassa työpaikassa ja silloinkin toivottiin että olisi joku tunika tms vielä päällä
Sama vääntö asiasta joka ketjussa, joka jotenkin asiaa liippaa. Vuonna -90 olin vielä peruskoulussa ja opiskelin sellaista ihmeainetta kuin ATK. Nettiä ei mainittu. Oltiin opiskelevinamme Basicia.
-95 aloitin viestinnän opinnot yliopistossa ja silloin tosiaan WWW oli kuuminta hottia. Skannerikin tuli tutuksi. Se oli sellainen pieni kädessä pidettävä laite kuin nykyään kaikilla itsepalvelukassoilla. Vasta n. 2000 tutuilla alkoi olla yleisemmin oma tietokone kotona ja ehkä jopa modeemiyhteys.