Rahapuhe eroperheissä
Miten muissa eroperheissä, joissa kenties isompi tuloero kotien välillä, olette puhuneet lapsille rahasta?
Meillä miehen kautta viikko-viikko systeemillä kaksi lasta, tyttö 12v ja poika 14v. Lasten vanhemmat tienaavat aikalailla yhtäläisesti ja meidän talous on kaikilla mittareilla sitä keskikastia, kk-nettotulot noin 6k. Asumme Espoossa, laskettelemme, golfaamme, poika pelaa futista ja tyttö käy partiossa ja tenniksessä. Mieheni on aika pienituloisesta perheestä, joten taloudellista tukea tai esimerkiksi kalliimpia lahjoja ei hänen isovanhempiensa puolelta ole tullut eikä ole tulossa. Lasten äidin puolella sen sijaan isovanhemmat ovat erittäin hyvätuloisia, uusi mies tienaa vuodessa 100k+ (eivät asu virallisesti yhdessä) ja lasten äiti saa lapsilisät, verohelpotukset ja pienen elatusmaksun kuukausittain. Eli summasummarum kahden kodin todelliset taloudelliset resurssit ovat todella erilaiset, vaikka vanhempien nettopalkka onkin melko sama.
Meidän taloudessa joudumme nykyään harkitsemaan isompia hankintoja tarkemmin, sillä minun aiempi lomautus söi jonkun verran taloudellista puskuria. Esimerkiksi uuden sohvan osto, perheen lasketteluvälineiden uusiminen tai joku reissu vaativat suunnittelua ja jokainen isompi hankinta on pois jostain muusta. Lapset ovat jo sen ikäisiä, että huomaavat nämä erot ja kyselevät usein, että "miksi isi on niin köyhä, ettei voida esimerkiksi käydä vuosittain ulkomailla tai ostaa uutta isompaa kotia". Puhumme avoimesti omasta puolestamme rahasta ja taloudesta ja kerromme, mihin kahden keskituloisen aikuisen palkka meidän harrastuksilla ja valinnoilla riittää ja mihin ei. Emme kuitenkaan ole juurikaan sivunneet toisen talouden raha-asioita, koska se ei meille oikeastaan kuulu. Lapset olivat kuitenkin äitinsä ja uuden miehen kanssa juuri talvilomalla Sveitsissä laskettelemassa, joten kysymykset ovat taas pinnalla tyylillä "miksi te ette voi maksaa samanlaista reissua, kun tienaatte äidin kanssa yhtä paljon".
Miten tätä lähtisi lapsille selittämään, kun näin aikuisena ymmärtää, että monta juttua maksetaan toisessa kodissa isovanhempien tai miehen rahoilla, mutta lapsille asia esitetään sillä tavalla, että "äiti vie teidät nyt viikon laskettelulomalle, etelänlomalle, Savoyhin illalliselle.." you name it. Emme vieläkään haluaisi sinänsä puhua toisen kodin raha-asioista, mutta saada lapset ymmärtämään, että myös tämä "köyhä isin koti" on oikeasti monella mittarilla ihan normaali suomalainen kahden työssäkäyvän talous.
Kommentit (100)
Vierailija kirjoitti:
Että miten _sanoitetaan_ tilanne 14-vuotiaalle joka tinkii lisää ulkomaanreissuja koska vanhemmat tienaavat yhtä paljon? Olisiko kuvakorttien avulla? Laitatte viisi rahan kuvaa äidin kuvan kohdalle ja kaksi iskän kohdalle, ja siten näytätte konkreettisesti, että äidillä on käytössä enemmän rahaa, kun hän sai sitä vanhemmiltaan (isovanhempien kuvakortit) jotka myivät loma-asuntonsa (Espanjan lippu- kortti ja kesämökin kuva).
Siis tämä olisi loistavaa! Koska ei ole se ihan normaali selittäminen uponnut aivan toivotulla tavalla. Ehkä menisi tällä tavalla paremmin jakeluun, kun muuten tulisi ihan sellainen olo, että aikuiset pitää vielä ihan pikkulapsina.
Vierailija kirjoitti:
"Miksi isi on niin köyhä ettei voida joka vuosi ostaa uutta kotia"
Jos 14-vuotias puhuu noin niin joko sillä on kehitysviive tai sitten se lässyttää kiusallaan.
No itseasiassa saattavat joskus lässyttää, jos haluavat saada jotain...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Että miten _sanoitetaan_ tilanne 14-vuotiaalle joka tinkii lisää ulkomaanreissuja koska vanhemmat tienaavat yhtä paljon? Olisiko kuvakorttien avulla? Laitatte viisi rahan kuvaa äidin kuvan kohdalle ja kaksi iskän kohdalle, ja siten näytätte konkreettisesti, että äidillä on käytössä enemmän rahaa, kun hän sai sitä vanhemmiltaan (isovanhempien kuvakortit) jotka myivät loma-asuntonsa (Espanjan lippu- kortti ja kesämökin kuva).
Siis tämä olisi loistavaa! Koska ei ole se ihan normaali selittäminen uponnut aivan toivotulla tavalla. Ehkä menisi tällä tavalla paremmin jakeluun, kun muuten tulisi ihan sellainen olo, että aikuiset pitää vielä ihan pikkulapsina.
Ja tämä olisi loistava myös sen takia, että näin aikuiset näyttävät, ettei myöskään heihin uppoa ihan kaikki teinien vedätys ;)
Harvinaisen nolo sepustus, ei mitään todellisuuspohjaa. Ap, sinä et osaa kirjoittaa hyvää provoa, olen sen sinulle sanonut ennenkin.
Vierailija kirjoitti:
Harvinaisen nolo sepustus, ei mitään todellisuuspohjaa. Ap, sinä et osaa kirjoittaa hyvää provoa, olen sen sinulle sanonut ennenkin.
Minusta tämä oli kohtuuhyvä. Meni pari minsaa kun tajusin, että sama tyyppi kun ennenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Ei missään nimessä ole pointti vaan enemmän se, että sanoittaisi niitä raha-asioita. En usko, että siitä koituisi mitään pahaa, jos kerrottaisiin, että nyt vaikka isäpuoli halusi viedä meidät syömään hienosti tai isovanhemmat halusivat tarjota tämän ulkomaanmatkan. Jotenkin ajattelisin, että siinä ne mahdolliset kiitoksetkin menisivät oikeaan osoitteeseen, kun kerrottaisiin, että kuka minkäkin isomman jutun tarjoaa. Ja nimenomaan nämä spessut jutut, sillä ei mielestäni ole väliä, että avaako lapsille kuka minkäkin paahtoleipäpaketin kotiin on ostanut."
Okei, eli ilmeisesti nyt taidat jollain tavalla kilpailla tuon lasten äidin kanssa. Kun ei sillä pitäisi olla väliä, maksetaanko se matka äidin palkkarahoista, vai isovanhempien lahjana.
Ja jos sinä ostat lapsille jotain, niin alleviivataanko teillä siis sitä, että juuri sinä ostit tämän eikä isä?
Jos jonkun isomman hankinnan teen täysin itse, niin kyllä kerron, että "halusin viedä teidät reissuun vaikka hyvien todistusten kunniaksi" tms. Minusta on tärkeää, ettei raha tunnu kasvavan puussa tai vain ilmestyvän ihmeellisesti. Tämä myös selittää lapsille niitä eroja, jos vaikka mies on joutunut torppaamaan jonkun hankinnan omaan rahatilanteeseensa vedoten ja sitten pystytäänkin kuitenkin tekemään jotain muuta, jonka itse haluan muillekin tarjota.
Itse taas ajattelen, että lapsuuden kuuluu olla sitä ainutlaatuisen huoletonta aikaa. Jonka vuoksi mielestäni ei ole lapseni tehtävä tietää, kuka on maksanut hänen polkupyöränsä ja kuka kesälomamatkan. Minä noita juttuja siis enemmän maksan, mutten niitä alleviivaa tai edes mainitse jos ei näe minun niitä maksavan.
Ja lapseni siitä huolimatta ymmärtää, ettei raha kasva puussa.
Vierailija kirjoitti:
Harvinaisen nolo sepustus, ei mitään todellisuuspohjaa. Ap, sinä et osaa kirjoittaa hyvää provoa, olen sen sinulle sanonut ennenkin.
Hirveästi kaikkea selittelyä.
Jos kaikilla on jotain matemaattisia kykyjä, voi ihan vaan neutraalisti kertoa realiteetit elämässä. Palkkatuloista, varallisuudesta, puolison tai vanhempien antamasta taloudellisesta avusta. Ilman mitään katkeraa uhriutumista.
Tässä jätetään nyt tahallaan huomioimatta fakta että äitihän maksaa nämä jutut lapsille. Isovanhemmilta tulee rahaa koska äiti on olemassa ja uudelta mieheltä karvavisan avulla. Eli äiti maksaa.
Palstalla on niin köyhää väkeä että heti luullaan provoksi, vaikka ap kuvailee alemman keskiluokan Espoolais perheen.
Vierailija kirjoitti:
Palstalla on niin köyhää väkeä että heti luullaan provoksi, vaikka ap kuvailee alemman keskiluokan Espoolais perheen.
Niin. Sekin saattaa joltain mennä ohi, että Espoossa on monta muutakin aluetta, joilla asua, kuin Westend tai Mankkaa. Meitä normaaleja, keskituloisia perheitä mahtuu Espooseen vaikka miten ja löytyyhän meiltä sitten ne Suvelat, Espoon keskukset ja muut, joissa olisi näillä tuloilla varmaan jo ylimmässä kymmenyksessä. Varmaan samanlaisia haasteita voisi olla eroperheellä, jossa toinen vanhempi työtön ja toinen vaikkapa jossain mediaanipalkkatyössä, ilman uusia miehiä tai muita taloudellisesti avustavia tahoja ja miksei heidän vinkit toimisi meidänkin tapaukseen. Tuskin tämä mikään tulosidonnainen ongelma on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Ei missään nimessä ole pointti vaan enemmän se, että sanoittaisi niitä raha-asioita. En usko, että siitä koituisi mitään pahaa, jos kerrottaisiin, että nyt vaikka isäpuoli halusi viedä meidät syömään hienosti tai isovanhemmat halusivat tarjota tämän ulkomaanmatkan. Jotenkin ajattelisin, että siinä ne mahdolliset kiitoksetkin menisivät oikeaan osoitteeseen, kun kerrottaisiin, että kuka minkäkin isomman jutun tarjoaa. Ja nimenomaan nämä spessut jutut, sillä ei mielestäni ole väliä, että avaako lapsille kuka minkäkin paahtoleipäpaketin kotiin on ostanut."
Okei, eli ilmeisesti nyt taidat jollain tavalla kilpailla tuon lasten äidin kanssa. Kun ei sillä pitäisi olla väliä, maksetaanko se matka äidin palkkarahoista, vai isovanhempien lahjana.
Ja jos sinä ostat lapsille jotain, niin alleviivataanko teillä siis sitä, että juur
Lapsuus toki. Nyt puhutaan kuitenkin jo teini-ikäisistä tai teini-iän kynnyksellä olevista nuorista, joista toinen menee ensi kesänä ensimmäiseen kesätyöhönsä. Oletan, ihan maksuhäiriömerkintätilastojenkin valossa, että hyppy aikuisuuteen tulee olemaan aika vaativa, jos rahasta ei kotona puhuta ihan konkreettisestikin. Ikätasoisesti totta kai, mutta konkreettisesti.
Ei ainakaan katkerilla kommenteilla. Äitini on edelleen katkera erosta, 87-vuotiaana, 45 vuotta eron jälkeen. Olin vanhempien erotessa teini-ikäinen ja äiti haukkui isää ja tämän rahankäyttöä ja kuinka isä ei halunnu osallistua suuremmalla summalla jne. Ei isäni mikän paras isä ollut eikä varmasti aviomieskään, mutta äitini teki jatkuvasti parhaaansa myrkyttääkseen välimme ja halusi jatkuvasti, että me teini-ikäiset lapset "valitsemme leirimme".
Vierailija kirjoitti:
Ei ainakaan katkerilla kommenteilla. Äitini on edelleen katkera erosta, 87-vuotiaana, 45 vuotta eron jälkeen. Olin vanhempien erotessa teini-ikäinen ja äiti haukkui isää ja tämän rahankäyttöä ja kuinka isä ei halunnu osallistua suuremmalla summalla jne. Ei isäni mikän paras isä ollut eikä varmasti aviomieskään, mutta äitini teki jatkuvasti parhaaansa myrkyttääkseen välimme ja halusi jatkuvasti, että me teini-ikäiset lapset "valitsemme leirimme".
Tää leirin valinta on kyllä niiin yleistä tai jotenki sen vaatiminen
Ei onneksi olla nielty, sillä eihän meillä olisi oikeasti varaakaan lähteä nokittelemaan. Lähtökohtaisesti toivoin neuvoja ja kokemuksia siitä, miten näitä asioita on sanoitettu lapsille muilla samanlaisissa tilanteissa olevilla. Tätä tietynlaista tilanteen hyväksikäyttöä, tai sen yrittämistä, on ollut iät kaiket, mutta tietysti teini-iän ja myös varakkaamman miehen myötä tilanne on tavallaan polarisoitunut ja erot vaan suurentuneet.
En minäkään ymmärrä, mikä tässä on ongelma. Miksi noin isoille lapsille ei voi sanoa, että äidillä on enemmän rahaa käytössä? Sanoa suoraan, että tiedättehän, että isän puolen isovanhemmilla on tiukempaa kuin äidin. Kyllähän tuo asia nyt varmaan näkyy siellä mummoloissa käydessäkin?
Eikä tämä mitään eroperhettä vaadi, että tuloerot isovanhemmissa näkyvät. Minun perheeni on huomattavasti varakkaampi kuin miehen, joten kesämökit, veneet jne on tietysti eri luokkaa. Ei mitenkään ole vaikuttanut lasten väleihin isovanhempiinsa, sillä mieheni vanhemmat ovat sydämellisiä, huumorintajuisia ja ihania ihmisiä, joille lapsenlapset ovat silmäterä. Eivät kustanna matkoja, mutta ei terveesti rahankäyttöön kasvaneet lapset semmoista odotakaan.
Joo kiinnostavaa oliskin tietää, miten tuo ero avioliiton aikana näkyi, eli maksoiko vaimon perhe myös apn miehen kuluja. Vai miksi se nyt on ongelma, että vaimo saa vanhemmiltaan lahjoja.
Mun lapsuudessa äidin perhe oli se köyhempi. Mutta ei meille lapsille rahoja selitelty vaan jos jotain ei ostettu niin ei ostettu ja kiukuttelemalla nyt ainakaan en mitään saanut.
Vierailija kirjoitti:
Joo kiinnostavaa oliskin tietää, miten tuo ero avioliiton aikana näkyi, eli maksoiko vaimon perhe myös apn miehen kuluja. Vai miksi se nyt on ongelma, että vaimo saa vanhemmiltaan lahjoja.
Mun lapsuudessa äidin perhe oli se köyhempi. Mutta ei meille lapsille rahoja selitelty vaan jos jotain ei ostettu niin ei ostettu ja kiukuttelemalla nyt ainakaan en mitään saanut.
Ei maksaneet. Isovanhemmat ovat vasta nyt eläkkeelle jäätyään ylipäätään osallistuneet lastenlasten elämään ja ainakin näin vähän ulkopuolisesta vaikuttaa, että ovat niitä missattuja vuosia nyt sitten yrittäneet korvata rahalla.
Vierailija kirjoitti:
Ei onneksi olla nielty, sillä eihän meillä olisi oikeasti varaakaan lähteä nokittelemaan. Lähtökohtaisesti toivoin neuvoja ja kokemuksia siitä, miten näitä asioita on sanoitettu lapsille muilla samanlaisissa tilanteissa olevilla. Tätä tietynlaista tilanteen hyväksikäyttöä, tai sen yrittämistä, on ollut iät kaiket, mutta tietysti teini-iän ja myös varakkaamman miehen myötä tilanne on tavallaan polarisoitunut ja erot vaan suurentuneet.
En minäkään ymmärrä, mikä tässä on ongelma. Miksi noin isoille lapsille ei voi sanoa, että äidillä on enemmän rahaa käytössä? Sanoa suoraan, että tiedättehän, että isän puolen isovanhemmilla on tiukempaa kuin äidin. Kyllähän tuo asia nyt varmaan näkyy siellä mummoloissa käydessäkin?
Eikä tämä mitään eroperhettä vaadi, että tuloerot isovanhemmissa näkyvät. Minun perheeni on huomattavasti varakkaampi kuin miehen, joten kesämökit, veneet jne on tietysti eri luokkaa. E
Ero on kovinkin selkeä eri isovanhempien luona ja totta kai saa aikaiseksi pohdintaa ja kysymyksiä. Jostain syystä lapset ovat saaneet vähän sen kuvan, että mieheni puolen isovanhemmat ovat tehneet elämässään virheitä, kun eivät ole rikkaita ja meidän suusta ei tämä ajatus ole kyllä peräisin Hekään eivät siis mitenkään köyhyysrajan alla elele, mutta kontrasti toiseen paikkaan on iso. Toisella on soutuvene, toisella avomerikelpoinen jahti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei onneksi olla nielty, sillä eihän meillä olisi oikeasti varaakaan lähteä nokittelemaan. Lähtökohtaisesti toivoin neuvoja ja kokemuksia siitä, miten näitä asioita on sanoitettu lapsille muilla samanlaisissa tilanteissa olevilla. Tätä tietynlaista tilanteen hyväksikäyttöä, tai sen yrittämistä, on ollut iät kaiket, mutta tietysti teini-iän ja myös varakkaamman miehen myötä tilanne on tavallaan polarisoitunut ja erot vaan suurentuneet.
En minäkään ymmärrä, mikä tässä on ongelma. Miksi noin isoille lapsille ei voi sanoa, että äidillä on enemmän rahaa käytössä? Sanoa suoraan, että tiedättehän, että isän puolen isovanhemmilla on tiukempaa kuin äidin. Kyllähän tuo asia nyt varmaan näkyy siellä mummoloissa käydessäkin?
Eikä tämä mitään eroperhettä vaadi, että tuloerot isovanhemmissa näkyvät. Minun perheeni on huomattavasti varakkaampi kuin miehen, jote
Niin, et voi mitään sille, mitä toisessa kodissa jutellaan, omassasi voit vaikuttaa. Nyt vaikuttaa, että sinuakin harmittaa ja hävettää tilanne, jossa miehen vanhemmilla ei ole varaa kustantaa samalla tavalla kuin äidin puolella on. Eli ihan itse nyt tätä samaa viestiä tuot lapsille.
Miksi omasta mielestäsi tämä on asia, josta ei ihan suoraan voi lasten kanssa puhua, kun ovat jo noin isoja ja osoittaneet asiasta kiinnostusta? Joku tuolla sanoikin hyvin, että tässähän olisi hyvä aika ottaa keskusteluun se, että ihmiset tekevät eri valintoja, heidän elämänsä kulkevat eri polkuja, mutta kaikki ovat yhtä arvokkaita huolimatta siitä, ovatko rikkaita vai ei.
Vaikka tosin vaikuttaa, että sun mielestä ei ihan näin ole.
Ei maksaneet. Isovanhemmat ovat vasta nyt eläkkeelle jäätyään ylipäätään osallistuneet lastenlasten elämään ja ainakin näin vähän ulkopuolisesta vaikuttaa, että ovat niitä missattuja vuosia nyt sitten yrittäneet korvata rahalla.
Ahaa. Siis oikeasti sua harmittaa, että äidin puolelle on nyt ilmestynyt sun näkökulmasta ylimääräistä rahaa, vaikka aiemmin olitte samalla viivalla tulojen suhteen.
Pääse yli ja kerro lapsille, että kiva, että äidin vanhemmat on nyt alkanut osallistua, saatte kivoja matkoja ja muuta. Mutta isän tilanne ei ole muuttunut, joten tässä kodissa ei mikään muutu. Kun itseäsi lakkaa itlanne harmittamasta ottaa lapsetkin sen ihan luonnollisena.
"Miksi isi on niin köyhä ettei voida joka vuosi ostaa uutta kotia"
Jos 14-vuotias puhuu noin niin joko sillä on kehitysviive tai sitten se lässyttää kiusallaan.