Onko täällä muita, jotka eivät edes harkitse parisuhdetta, kun oma ulkonäkö ei ole täydellinen?
En kestäisi sitä ajatusta, että joku mies tyytyisi muhun paremman puutteessa ja samaan aikaan haaveilisi vaan upeista instakissoista ja katselisi kuola valuen kauniita naisia myös kadulla.
Kommentit (279)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä. Olen ollut suhteissa, mutta aina jotain kautta tulee ilmi, että ulkonäköni ei riitä. Minua on vertailtu exiin ja myös ihan suoraan haukuttu.
Juuri samanlaisia kokemuksia on mullakin. Kaikkein parhaiten mieleeni on jäänyt se, kun istuin silloisen miesystäväni kanssa kylpylän porealtaassa eikä hän kiinnittänyt mitään huomiota minuun, asettui vaan paremmalle paikalle, jotta pystyi katselemaan vesijumppaohjaajan trikootakapuolta. Tuon herran jälkeen en ole parisuhteessa sitten enää ollutkaan..
Ap
Siis sä kostat exäsi törppöyden itsellesi? No, mikäs siinä jos se fiksulta itestäsi tuntuu.
Ovat kaikki olleet ihan samanlaisia.
Ap
Vierailija kirjoitti:
On.
Luovuin miehistä kymmenen vuotta sitten. Lapseni kuoli, sairastuin parantumattomaan syöpään enkä kelpaa enää kenellekään.
Kuolitko myös?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä. Olen ollut suhteissa, mutta aina jotain kautta tulee ilmi, että ulkonäköni ei riitä. Minua on vertailtu exiin ja myös ihan suoraan haukuttu.
Juuri samanlaisia kokemuksia on mullakin. Kaikkein parhaiten mieleeni on jäänyt se, kun istuin silloisen miesystäväni kanssa kylpylän porealtaassa eikä hän kiinnittänyt mitään huomiota minuun, asettui vaan paremmalle paikalle, jotta pystyi katselemaan vesijumppaohjaajan trikootakapuolta. Tuon herran jälkeen en ole parisuhteessa sitten enää ollutkaan..
Ap
Siis sä kostat exäsi törppöyden itsellesi? No, mikäs siinä jos se fiksulta itestäsi tuntuu.
Ovat kaikki olleet ihan samanlaisia.
Ap
No sehän siitä tekee sitten tosi paljon fiksumpaa.
Ette voi olla tosissanne? Siis eihän ihmisen ulkonäöllä pitäisi olla merkitystä, se on ihan se ja sama kuinka komea tai kaunis joku on, jos pään sisältö kumisee tyhjyyttään tai on täynnä sahajauhoja.
Ihan uteliaisuudesta, miten ajattelitte vanheta yhdessä (mikä kai se parisuhteen perimmäinen tarkoitus on)? Tuijotella toisianne ja peiliä?
Itse ainakin valkkaisin mieluummin jonkun, jonka kanssa on yhteiset arvot, yhteistä kivaa tekemistä ja jonka kanssa voi keskustella.
Vierailija kirjoitti:
Ette voi olla tosissanne? Siis eihän ihmisen ulkonäöllä pitäisi olla merkitystä, se on ihan se ja sama kuinka komea tai kaunis joku on, jos pään sisältö kumisee tyhjyyttään tai on täynnä sahajauhoja.
Ihan uteliaisuudesta, miten ajattelitte vanheta yhdessä (mikä kai se parisuhteen perimmäinen tarkoitus on)? Tuijotella toisianne ja peiliä?
Itse ainakin valkkaisin mieluummin jonkun, jonka kanssa on yhteiset arvot, yhteistä kivaa tekemistä ja jonka kanssa voi keskustella.
Minä ajattelin vanheta ihan yksinäni, oon sitä jo kohta 10 vuotta harjoitellut.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset ei näköjään kelpuuta muita eivätkä kelpaa edes itselleen. Olette te onnetonta sakkia.
Me ihmiset olemme keskimäärin aika surkeita tapauksia.
Vierailija kirjoitti:
Ette voi olla tosissanne? Siis eihän ihmisen ulkonäöllä pitäisi olla merkitystä, se on ihan se ja sama kuinka komea tai kaunis joku on, jos pään sisältö kumisee tyhjyyttään tai on täynnä sahajauhoja.
Ihan uteliaisuudesta, miten ajattelitte vanheta yhdessä (mikä kai se parisuhteen perimmäinen tarkoitus on)? Tuijotella toisianne ja peiliä?
Itse ainakin valkkaisin mieluummin jonkun, jonka kanssa on yhteiset arvot, yhteistä kivaa tekemistä ja jonka kanssa voi keskustella.
Kyllä minä ainakin haluaisin kumppanin, joka olisi minulle paitsi persoonaltaan sopiva myös ulkoisesti minua miellyttävä. Vastaavasti toivoisin, että kumppani pitäisi minun ulkonäöstäni.
Ajattelen näin, vaikka olen itse ruma.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on rumat kasvot. Kroppa mulla on treenattu ja timmi mutta kun kasvot on rumat niin en tosiaan edes ajattele mitään suhteita enää. On mulla suhteita ollut ja aina olen jätetyksi tullut. Ja kun mä oikeasti yritän kompensoida mun rumaa naamaa olemalla niin ihana ja huomioiva kuin ikinä pystyn niin en mä mitään muuta keksi kuin tämän naaman johon se aina kaatuu.
Ja siis mä olen jo käynyt kauneusleikkauksessakin. Lopputulos on edelleen ruma. Panostanut siis olen. Ei tästä pärstästä vaan saa sellaista jota kukaan kestäisi katsella. Vältänhän itsekin peilejä ja kameroita, ymmärrän kyllä sinänsä.
Ihana ja huomioiva nainen = monen miehen silmissa valitettavasti kynnysmatto. Joka on epakiinnostava helppo nakki ja dumpataan helposti. Todella epareilua mutta noin se tuppaa menemaan.
Kun olet kovaluontoinen ja vaativa niin miehet yrittavat jatkuvasti "kesyttaa" sua. Ne pahkii etta tuossa naisessa on jotain erityista koska sita aidosti ei kiinnosta palvoa minua ja siina on sarmaa. Ja tama siis ihan ulkonaosta riippumatta. Tiedan koska olen juuri tuollainen ja aika rumakin viela. Ei ole haitannut parisuhteita. Olen ollut ihan tyytyvainen sinkkuna myos. Perseilevat tyypit on saaneet mononkuvan takalistoon hyvin pian. Maailmassa on niin paljon muutakin kivaa kuin miehet, en haaskaa aikaani tympeisiin ihmisiin.
Vierailija kirjoitti:
Ette voi olla tosissanne? Siis eihän ihmisen ulkonäöllä pitäisi olla merkitystä, se on ihan se ja sama kuinka komea tai kaunis joku on, jos pään sisältö kumisee tyhjyyttään tai on täynnä sahajauhoja.
Ihan uteliaisuudesta, miten ajattelitte vanheta yhdessä (mikä kai se parisuhteen perimmäinen tarkoitus on)? Tuijotella toisianne ja peiliä?
Itse ainakin valkkaisin mieluummin jonkun, jonka kanssa on yhteiset arvot, yhteistä kivaa tekemistä ja jonka kanssa voi keskustella.
"Siis eihän ihmisen ulkonäöllä pitäisi olla merkitystä"
Nyt herätys. Ulkonäöllä on aivan valtavasti merkitystä moneen asiaan. Ei kannata elää missään fantasiamaailmassa, jossa ulkonäöllä ei muka ole väliä.
Vierailija kirjoitti:
Ette voi olla tosissanne? Siis eihän ihmisen ulkonäöllä pitäisi olla merkitystä, se on ihan se ja sama kuinka komea tai kaunis joku on, jos pään sisältö kumisee tyhjyyttään tai on täynnä sahajauhoja.
Ihan uteliaisuudesta, miten ajattelitte vanheta yhdessä (mikä kai se parisuhteen perimmäinen tarkoitus on)? Tuijotella toisianne ja peiliä?
Itse ainakin valkkaisin mieluummin jonkun, jonka kanssa on yhteiset arvot, yhteistä kivaa tekemistä ja jonka kanssa voi keskustella.
Minun suvussa on vanhettu aika kauniisti. Mutta ajattelen niin, että kauneus ( jos sillä on siunattu) on asia, josta nauttimiselle on oma aikansa..Ei ole ainoa asia parisuhteessa, vain toki arvot, keskustelut ja yhteinen tekeminen ovat myös tärkeitä. Nuorena ulkonäkö on tärkeämpi asia kuin vanhana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset ei näköjään kelpuuta muita eivätkä kelpaa edes itselleen. Olette te onnetonta sakkia.
Me ihmiset olemme keskimäärin aika surkeita tapauksia.
Ole sä vapaasti sitä mieltä. Minusta ihmisistä on helppo pitää. Se ei vaadi täydellisyyttä heiltä tai minulta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ette voi olla tosissanne? Siis eihän ihmisen ulkonäöllä pitäisi olla merkitystä, se on ihan se ja sama kuinka komea tai kaunis joku on, jos pään sisältö kumisee tyhjyyttään tai on täynnä sahajauhoja.
Ihan uteliaisuudesta, miten ajattelitte vanheta yhdessä (mikä kai se parisuhteen perimmäinen tarkoitus on)? Tuijotella toisianne ja peiliä?
Itse ainakin valkkaisin mieluummin jonkun, jonka kanssa on yhteiset arvot, yhteistä kivaa tekemistä ja jonka kanssa voi keskustella.
Kyllä minä ainakin haluaisin kumppanin, joka olisi minulle paitsi persoonaltaan sopiva myös ulkoisesti minua miellyttävä. Vastaavasti toivoisin, että kumppani pitäisi minun ulkonäöstäni.
Ajattelen näin, vaikka olen itse ruma.
Sama täällä. Mä olen ruma, mutta en halua rumaa kumppania. Ehkä kuulostan typerältä kun sanon näin, mutta se on totuus.
Kyllä vakka kantensa löytää, kun antaa tälle edes mahdollisuuden. Toivottavasti aloittaja on alle 20- vuotias ja ei ole vielä ymmärtänyt että elämässä on niin paljon muitakin asioita kuin ulkonäkö, joka ajan myötä kuitenkin rapistuu ja tulee kaikenlaista kremppaa kroppaan muutenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset ei näköjään kelpuuta muita eivätkä kelpaa edes itselleen. Olette te onnetonta sakkia.
Me ihmiset olemme keskimäärin aika surkeita tapauksia.
Ole sä vapaasti sitä mieltä. Minusta ihmisistä on helppo pitää. Se ei vaadi täydellisyyttä heiltä tai minulta.
Minäkin pidän valtaosasta ihmisistä, en siis viestilläni tarkoittanut että en pitäisi.
Mutta totuus on se että me ihmiset olemme tyypillisesti aikamoisia reppanoita, kun pintaa vähän rapsuttaa ja katsoo syvemmälle. Olemme täynnä vanhoja traumoja, olemme pikkumaisia, olemme pinnallisia jne.
Valtaosa meistä ei ole läheskään niin pyyteettömän hienoja tyyppejä, kuin pintapuolisesti voisi ajatella.
Vierailija kirjoitti:
No täydellinen on vähän jo liikaa, mutta joo, haluan parisuhteen vasta sitten, kun näytän paremmalta.
Syy on ihan rationaalinen eikä liity omiin pelkoihin siitä, että muhun vain tyydyttäisiin tms. Enempikin niin, että kunhan oon taas samoissa mitoissa kuin pari vuotta sitten, on enemmän varaa valita. Nyt en saisi parisuhteeseen niin hyvännäköistä miestä kuin tahdon. Eli en oo itse valmis tyytymään siihen, mitä nyt on tarjolla.
Mä toimin toisin. Miestä etsiessäni olen tarkoituksella enemmän pullukassa kunnossa, koska en halua liian pinnallista miestä. Suhteen aikana palaan sitten normaalipainoon.
Entäs se rakkaus?
Oon mun miestä 9v vanhempi ja ryppyjä alkaa ilmestyä. Sanoo olevansa maailman onnekkain mies, kun saa olla kanssani.
Ei kaikki miehet kuolaa instakissoja. Oma kumppani on vielä alle 30v eikä ole missään instassa tai tiktokissa. Kysyin kerran hänen mielipidettään onlyfansista ja sanoi vain, että "Hyi. En käytä enkä tule ikinä käyttämään"
Vierailija kirjoitti:
Ette voi olla tosissanne? Siis eihän ihmisen ulkonäöllä pitäisi olla merkitystä, se on ihan se ja sama kuinka komea tai kaunis joku on, jos pään sisältö kumisee tyhjyyttään tai on täynnä sahajauhoja.
Ihan uteliaisuudesta, miten ajattelitte vanheta yhdessä (mikä kai se parisuhteen perimmäinen tarkoitus on)? Tuijotella toisianne ja peiliä?
Itse ainakin valkkaisin mieluummin jonkun, jonka kanssa on yhteiset arvot, yhteistä kivaa tekemistä ja jonka kanssa voi keskustella.
Minä olen ruma ihminen ja minä olen huomannut, että ulkonäöllä on ihan hirveästi merkitystä yhteiskunnassa. Monet aikuiset sanovat minulle usein, että olen ruma ja jopa lapset osoittavat minua sormella ja nauravat minulle sanoen vanhemmilleen, että "Katso, miten ruma". Sitten vanhempi usein nauraa lapselle. Aivan erityisesti vähän vanhemmat, jo yksin liikkuvat lapset ja nuoret pilkkaavat minua ulkonäöstäni.
"Lyhyt mies vastaa:" Pitäisi olla pitkä ja komea. "
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ette voi olla tosissanne? Siis eihän ihmisen ulkonäöllä pitäisi olla merkitystä, se on ihan se ja sama kuinka komea tai kaunis joku on, jos pään sisältö kumisee tyhjyyttään tai on täynnä sahajauhoja.
Ihan uteliaisuudesta, miten ajattelitte vanheta yhdessä (mikä kai se parisuhteen perimmäinen tarkoitus on)? Tuijotella toisianne ja peiliä?
Itse ainakin valkkaisin mieluummin jonkun, jonka kanssa on yhteiset arvot, yhteistä kivaa tekemistä ja jonka kanssa voi keskustella.
"Siis eihän ihmisen ulkonäöllä pitäisi olla merkitystä"
Nyt herätys. Ulkonäöllä on aivan valtavasti merkitystä moneen asiaan. Ei kannata elää missään fantasiamaailmassa, jossa ulkonäöllä ei muka ole väliä.
Tämä. Lukuisissa tutkimuksissa on todistettu, että hyvän näköisenä saa parempaa kohtelua, joten kyllä sillä on väliä.
Jos on ruma, mutta luonteeltaan dominoiva, pärjää kyllä parisuhteissa. Mutta jos on ruma ja luonteeltaankin arka, liian kiltti ja huono pitämään puolensa, kannattaa unohtaa parisuhteet sovinnolla. Yleensä se tulee kokeilemalla selväksi, jos ei muuten meinaa sitä uskoa.
Kaunis saa olla kiltti ja arka, hänelle se sallitaan ja sitä pidetään jopa hyvänä piirteenä.
Siis sä kostat exäsi törppöyden itsellesi? No, mikäs siinä jos se fiksulta itestäsi tuntuu.