Mikä peruskouluissa mättää? Miksi lapset ja nuoret voivat huonosti?
Kommentit (136)
Suomalainen yhteiskunta on alkanut rakastamaan itsekkyyttä, ahneutta ja kovuutta. Ihaillaan niitä, jotka tunteettomasti muista välittämättä puskee valtaa ja mammonaa kohti. Empatia ja muista välittäminen ja huolehtiminen nähdään heikkoutena ja tyhmyytenä, arvottomana ominaisuutena.
Ja sitten ihmetellään miksi mielenterveysongelmat kasvavat.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se on pikemminkin niin päin, että yhteiskunnassa vallalla olevat asiat ja trendit sekä tavat olla ja elää heijastuvat kouluun. Monet katsoo asiaa siis ihan väärästä suunnasta.
Arvostetaanko aikuisten yhteiskunnassa tieteellistä tietoa tai lukemista tai sinnikkyyttä ponnistella sivistääkeen itseään? Kykyä pohtia ja analysoida asioita ja ottaa niistä selvää?
Arvostetaanko hyvää, muut huomioon ottavaa käytöstä? Luottamuksen rakentamista ja pitkäjänteisyyttä?
Vai ihaillaanko ja arvostetaanko yhteiskunnassa ihan muuta? Puskista huutelua ja toisten kyykyttämistä? Kovien mielipiteiden ja näkemysten laukomista asiasta kuin asiasata ilman kunnollista tietopohjaa? Ulkonäköä ja nopeita voittoja? Rahan ansaitsemista vaikka millä keinoilla?
Hyviä kysymyksiä! Valitettavan moni vanhempi EI arvosta koulua eikä opettajia eikä oppimista ja kouluttautumista. Saman asenteen he syöttävät lapsilleenkin.
Koulujen tulee avata ovet yhteistyölle lasten ja nuorten hyväksi.
Ettekö käsitä mikä muutos yhteiskunnassamme on tapahtunut viimeisten parin vuosikymmenen aikana.
Koulu ei voi enään sulkeutua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kännykät on kaiken syy. Heti kun ne kielletään loppuu koulukiusaaminen ja velttoilu.
Jos kiellät jotain sen he tekevät varmasti. Lahjonta ja palkitseminen toimii paremmin.
Höpö höpö, tiukka kuri ja kunnolliset julkisesti annetut fyysiset rangaistukset toimivat ennenkin.
Höpö höpö. Ihminen oppii parhaiten, kun hänellä on vahva sisäinen motivaatio ja kiinnostus johonkin asiaan. Silloin suorastaan flow-tilassa etenee ja ahmii lisää. Haluaa tietää ja osata.
Lapsia pitää kannustaa ja motivoida ja synnyttää heissä se kipinä. Herättää luontainen uteliaisuus. Silloin oikeasti oppii ja oppi pysyy myös muistissa ja on sovelettavissa. Kipinä ei syty fyysisellä eikä henkisellä pahoinpitelyllä ja kaltoinkohtelulla.
Kipinän ja sisäisen motivaation herättäminen on opettajan ja vanhempien tehtävä. Opettaja on ammattipedagogi ja ohjaaja koulussa.
Kotona vanhemmat luovat elintärkeän pohjan lapsilleen omalla esimerkillään: arvostetaanko tietoa, sinnikkyyttä ja pitkäjänteisyyttä vai koukuttavia, kaupallisia hetken hupeja. Miten käyttäydytään muita ihmisiä kohtaan? Arvostetaanko koulua ja opettajaa? Pidetäänkö arvossa demokratiaa ja yhteisiä pelisääntöjä vaan oikeutta muka olla ja riehua miten haluaa muista välittämättä ja säännöistä piittaamatta.
Vierailija kirjoitti:
Ohjattu nuorisotoiminta esim. Välitunnilla, ei pelaamista kännykällä
Ei ollut ohjattua nuorisotoimintaa välitunneilla kasarilla ja ysärillä. Silti koulua ja oppimista pidettiin tärkeänä ja käyttäydyttiin sääntöjen mukaan.
Olen erityislapsen vanhempi ja koska käyn koulun sisällä säännöllisesti viemässä/hakemassa lastani ja erilaisissa kokouksissa, niin olen siinä ohessa päässyt todistamaan tilanteita koulun arjesta, sitä miten ei-erityiset nykylapset käyttäytyy. Paljon on tietysti hyväkäytöksisiäkin lapsia, erityisesti tyttöjä. Mutta voi pojat! Tönitään ja kävellään päin aikuisiakin, tukitaan kulkureitiksi tarkoitettu käytävä. Tunnin häiritsemistä, puhutaan kun opettaja pyytää hiljaisuutta. Kun joutuu puhutteluun niin haistatellaan aikuiselle ja otetaan hatkat. Hakataan toisia lapsia ja riidellään. Jopa puukotus, joskin kouluajan ulkopuolella. Siis ihan ala-asteen alusta lähtien tälläistä. Omassa lapsuudessa +20v sitten tämmöinen olisi ollut ihan skandaali. Eikä tulisi kuuloonkaan että oma lapsi käyttäytyisi noin, ja onneksi ei käyttäydykään. Olen saanut Wilman kautta kiitosta lapsen hyvistä käytöstavoista, mutta hetkinen, eikös hyvän käytöksen pitäisi olla se normi eikä joku ylistyksen arvoinen suoritus? Mietin vaan että tietääkö ne muut vanhemmat miten heidän vesselit käyttäytyy tai välittääkö edes, oletan että edes Wilmaan kirjataan. Mutta sitten pysähdyn miettimään että jostainhan se huono käytös on opittu. Eli opettaako ne vanhemmat joko tarkoituksella tai vahingossa esimerkillään lapsensa ylikorostuneen ns. tietoiseksi oikeuksistaan ja arvostaa? Ei sen ikäisellä pitäisi vielä edes olla niin paisunut ego ja sanavalmiutta saati itsevarmuutta sanoa auktoriteettiasemassa olevaa vastaan kuin kapinoiva teini. Vai onko koko kasvatus ulkoistettu netille, mitä epäilen? Mielestäni opettajat ovat kuitenkin toimineet näissä tilanteissa mallikkaasti kurinpitäjinä. Haistatteleeko ne Veetit vanhemmilleenkin, ja jos näin niin miten siihen reagoidaan? Vai onko se vain niitä aikuisia varten jotka ns. ei voi tehdä mitään (enkä nyt meinaa varsinaisesti väkivaltaa vaan esim. rajoittaa nettiaikaa tai muita rangaistuksia jotka todella tuntuu siitä lapsesta)? Kertokaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kurin ja sitämyötä opiskelurauhan puuttuminen
Ja kun rehtorit ja opettajat ovat pääsääntöisesti (ei ihan kaikki tietenkään) sellaista päähän silittelevää viherpiipulaista, jotka yrittävät epätoivoisesti lakaista ongelmat maton alle ja peitellä asioita, ettei ongelmien aiheuttajat (muualta tulleet) joutuisi huonoon valoon.
Lisäksi kaikki monet temput jäävät ilmoittamattta, kun nämä samat typerät nössöt pelkäävät, että heitä syytetään rööööösismöstä.
Muualta tulleet eivät kyllä meidän koulussamme aiheuta mitään ongelmaa, paitsi jos kyseessä on kotimainen pikkurikollinen, joka on huostaanotettu ja siirretty kotopuolesta toiselle puolelle Suomea häiriköimään. Ihan ovat kantasuomalaisia pellavapäivä ne, jotka saatuaan käteensä koepaperin, jossa komeilee 4-, sytyttävät sen tuleen ja juoksevat sitten palava paperikäärö pitkin koulua, taikka mojottavat nyrkillä nenän verille jossain nurkan takana toiselta pellavapäältä.
Koulun rangaistusvaihtoehdot ovat keskustelu ja jälki-istunto, näin ovat lainsäätäjät päättäneet. Oppilaan voi erottaa pariksi päiväksi koulusta, jos hän on vaaraksi ympäristölleen, mutta silloinkin täytyy jonkun mennä oppilaan kotiin opettamaan häntä. Koulu ei voi tehdä rikosilmoitusta toiseen oppilaaseen kohdistuvasta väkivallasta vaan se on aina oppilaan vanhempien tehtävä. Koulu voi kyllä olla todistajana.
Opettaja ei voi pyytää kuraattoria keskustelemaan sellaisen oppilaan kanssa, josta opettaja on huolissaan, koska kuraattorille saa hakeutua nykyisin vain oppilaan tai huoltajien pyynnöstä. Opettaja voi tehdä esimiehen käskystä lastensuojeluilmoituksen, jos oppilas on jatkuvasti luvattomasti pois tai jos epäillään luvattomia poissaoloja, vaikka huoltaja on ilmoittanut lapsen olevan sairas. Kyseessä ei silloin ole viikon flunssa vaan se, että oppilas on koko vuoden joka viikko jonkin päivän pois tai säännöllisesti joltain oppitunnilta pois tai lähtee usein kesken päivän lipettiin kertomatta kenellekään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kännykät on kaiken syy. Heti kun ne kielletään loppuu koulukiusaaminen ja velttoilu.
Jos kiellät jotain sen he tekevät varmasti. Lahjonta ja palkitseminen toimii paremmin.
Höpö höpö, tiukka kuri ja kunnolliset julkisesti annetut fyysiset rangaistukset toimivat ennenkin.
Höpö höpö. Ihminen oppii parhaiten, kun hänellä on vahva sisäinen motivaatio ja kiinnostus johonkin asiaan. Silloin suorastaan flow-tilassa etenee ja ahmii lisää. Haluaa tietää ja osata.
Lapsia pitää kannustaa ja motivoida ja synnyttää heissä se kipinä. Herättää luontainen uteliaisuus. Silloin oikeasti oppii ja oppi pysyy myös muistissa ja on sovelettavissa. Kipinä ei syty fyysisellä eikä henkisellä pahoinpitelyllä ja kaltoinkohtelulla.
Kipinän ja sisäisen motivaation herättäminen on opettajan ja vanhempien tehtävä. Opettaja on ammattipedagogi ja ohjaaja koulussa.
Kotona vanhemmat luovat elintärkeän pohjan lapsilleen omalla esimerkillään: arvostetaanko tietoa, sinnikkyyttä ja pitkäjänteisyyttä vai koukuttavia, kaupallisia hetken hupeja. Miten käyttäydytään muita ihmisiä kohtaan? Arvostetaanko koulua ja opettajaa? Pidetäänkö arvossa demokratiaa ja yhteisiä pelisääntöjä vaan oikeutta muka olla ja riehua miten haluaa muista välittämättä ja säännöistä piittaamatta.
Jossain kasvatustieteellisen tiedekunnan norsunluutorneissa varmaan ajatellaan noin. Mutta ei käytännön elämässä lapsilla ole mitään syvällistä mielenkiintoa (tai välttämättä mielenkiintoa lainkaan) niihin asioihin mitä heillä koulussa opetetaan. Mutta silti ne asiat on opittava koska niitä tarvitaan elämässä pärjäämiseen.
Ihan niin kuin muutenkin elämässä kaikki ei voi olla kivaa ja mielenkiintoista.
Opiskelurauhan ylläpitämiseksi tarvitaan ihan perinteistä kuria, johon sisältyvät myös matalalla kynnyksellä annetut tuntuvat rangaistukset ja fyysinen pakko. Kurin leimaaminen pahoinpitelyksi ja kaltoinkohteluksi on syy sille, miksi koulut ovat kaaoksessa eikä häiriökäytökseen pystytä puuttumaan.
Koulu ei myöskään ole demokraattinen laitos, vaan siellä opettajat ja muu henkilökunta määräävät ja oppilaat tottelevat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kurin ja sitämyötä opiskelurauhan puuttuminen
Ja kun rehtorit ja opettajat ovat pääsääntöisesti (ei ihan kaikki tietenkään) sellaista päähän silittelevää viherpiipulaista, jotka yrittävät epätoivoisesti lakaista ongelmat maton alle ja peitellä asioita, ettei ongelmien aiheuttajat (muualta tulleet) joutuisi huonoon valoon.
Lisäksi kaikki monet temput jäävät ilmoittamattta, kun nämä samat typerät nössöt pelkäävät, että heitä syytetään rööööösismöstä.
Koulun rangaistusvaihtoehdot ovat keskustelu ja jälki-istunto, näin ovat lainsäätäjät päättäneet.
Suurin osa kouluista on vapaaehtoisesti luopunut jälki-istuntojen antamisesta koska jälki-istunnot ovat ristiriidassa positiivisen pedagogiikan periaatteiden kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kännykät on kaiken syy. Heti kun ne kielletään loppuu koulukiusaaminen ja velttoilu.
Jos kiellät jotain sen he tekevät varmasti. Lahjonta ja palkitseminen toimii paremmin.
Höpö höpö, tiukka kuri ja kunnolliset julkisesti annetut fyysiset rangaistukset toimivat ennenkin.
Höpö höpö. Ihminen oppii parhaiten, kun hänellä on vahva sisäinen motivaatio ja kiinnostus johonkin asiaan. Silloin suorastaan flow-tilassa etenee ja ahmii lisää. Haluaa tietää ja osata.
Lapsia pitää kannustaa ja motivoida ja synnyttää heissä se kipinä. Herättää luontainen uteliaisuus. Silloin oikeasti oppii ja oppi pysyy myös muistissa ja on sovelettavissa. Kipinä ei syty fyysisellä eikä henkisellä pahoinpitelyllä ja kaltoinkohtelulla.&nb
Molempia on kokeiltu, nykyistä flow-tilamotivaatiota ja aiemmin kovaa kuria ja lopputulokset on kyllä puoltavat selkeästi toista...
Vahva armeijatason kuri pitää saada takaisin kouluun. Lisäksi luokalta ei pidä päästää, jos saa nelosen jostain aineesta. Häiriköt ja muu heikko aines takaisin erityisluokkiin pois kunnollisia lapsia häiritsemästä.
Paljon auttaisi se jos koulu ei enää tekisi lasuja niistä perheistä missä käytetään kuria.
1) Vanhemmat eivät vaadi lastaan tekemään läksyjään (-> ei osaa asioita, jää jälkeen, aukkoja pohjatiedoissa)
2) Vanhemmat eivät vaadi lastaan lukemaan kokeeseen (-> huonoja numeroita, sitten vingutaan uutta koetta)
3) Vanhemmat eivät vaadi lastaan nukkumaan ja syömään kunnolla (-> lapsi nukkuu tai riehuu koulussa, syö joka päivä pussillisen karkkia ja muutaman tölkin energiajuomaa, jotka käy sääntöjen vastaisesti hakemassa välitunnilla lähikaupasta)
4) Vanhempien mielestä harrastukset ja matkat ovat tärkeämpiä kuin koulu (-> useita pitkiä poissaoloja koulusta kesken lukuvuoden ja jokaviikkoisia poissaoloja, kun harkat on keskellä päivää)
5) Vanhemmat eivät vaadi lapseltaan asiallista käytöstä muita lapsia ja aikuisia kohtaan (-> lapsella ei käsitystä siitä, että esimerkiksi v*tun hu*raksi sanominen saattaa kyllä loukata muita)
6) Vanhemmat eivät vaadi lastaan menemään kouluun vaan antavat pitää rokulipäiviä tai olla säännöllisesti pois aina kun on koepäivä (-> tuntiopetus jää saamatta, läksyt jäävät tekemättä, kokeet ruuhkautuvat ja tulee vielä huonompia numeroita)
7) Vanhemmat antavat lapsen jäädä kotiin, kun lapsi on "ahdistunut", kyseessä ei siis kiusaaminen (-> lapsi irrottautuu entistä pahemmin yhteisöstä ja syrjäytyy)
Ei aseteta rajoja. Nuorison testot jyllää ja kaikki se energia kanavoituu vääriin asioihin. Keppi ja porkkana toimii ja opettajien käsiä sitoo lainsäädäntö, resurssipula ja liika isot luokkakoot. Toki jos halutaan isojaluokkakokoja ylläpitää tulisi kasvattaa nuorista esimerkillisiä niin että ylemmiltä luokilta löytyisi vertaistukioppilas joka tukisi ja auttaisi alemman luokan oppilasta tarpeen tullen.
Erityiskoulut takaisin ja häiriköt erityisluokkiin. Sillä päästäisiin jo pitkälle. Nyt muutama häirikkö pilaa 25 muun koulunkäynnin.
Vierailija kirjoitti:
1) Vanhemmat eivät vaadi lastaan tekemään läksyjään (-> ei osaa asioita, jää jälkeen, aukkoja pohjatiedoissa)
2) Vanhemmat eivät vaadi lastaan lukemaan kokeeseen (-> huonoja numeroita, sitten vingutaan uutta koetta)
3) Vanhemmat eivät vaadi lastaan nukkumaan ja syömään kunnolla (-> lapsi nukkuu tai riehuu koulussa, syö joka päivä pussillisen karkkia ja muutaman tölkin energiajuomaa, jotka käy sääntöjen vastaisesti hakemassa välitunnilla lähikaupasta)
4) Vanhempien mielestä harrastukset ja matkat ovat tärkeämpiä kuin koulu (-> useita pitkiä poissaoloja koulusta kesken lukuvuoden ja jokaviikkoisia poissaoloja, kun harkat on keskellä päivää)
5) Vanhemmat eivät vaadi lapseltaan asiallista käytöstä muita lapsia ja aikuisia kohtaan (-> lapsella ei käsitystä siitä, että esimerkiksi v*tun hu*raksi sanominen saattaa kyllä loukata muita)
6) Vanhemmat eivät vaadi lastaan menemään kouluun vaan antavat pitää rokulipäiviä tai olla säännöllisesti pois aina kun on koepäivä (-> tuntiopetus jää saamatta, läksyt jäävät tekemättä, kokeet ruuhkautuvat ja tulee vielä huonompia numeroita)
7) Vanhemmat antavat lapsen jäädä kotiin, kun lapsi on "ahdistunut", kyseessä ei siis kiusaaminen (-> lapsi irrottautuu entistä pahemmin yhteisöstä ja syrjäytyy)
Suurin ongelma on siinä, että vanhemmat on saatu uskomaan, että lapsella on oikeus ilmaista kaikenlaisia tunteita. Vanhemmat eivät sen vuoksi uskalla rajoittaa lapsen käytöstä koska käytös nähdään tunteiden ilmaisuna.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kurin ja sitämyötä opiskelurauhan puuttuminen
Ja kun rehtorit ja opettajat ovat pääsääntöisesti (ei ihan kaikki tietenkään) sellaista päähän silittelevää viherpiipulaista, jotka yrittävät epätoivoisesti lakaista ongelmat maton alle ja peitellä asioita, ettei ongelmien aiheuttajat (muualta tulleet) joutuisi huonoon valoon.
Lisäksi kaikki monet temput jäävät ilmoittamattta, kun nämä samat typerät nössöt pelkäävät, että heitä syytetään rööööösismöstä.
Koulun rangaistusvaihtoehdot ovat keskustelu ja jälki-istunto, näin ovat lainsäätäjät päättäneet.
Suurin osa kouluista on vapaaehtoisesti luopunut jälki-istuntojen antamisesta koska jälki-istunnot ovat ristiriidassa positiivisen pedagogiikan periaatt
Meillä on palattu jälki-istuntoihin. Se tarkoittaa 60 minuuttia istumista hiljaa luokassa, ei kännykkää eikä läksyjen tekemistä eikä nukkumista eikä puhumista vaan taululle piirretyn rastin tuijottamista. Jos onnistuu koko 60 minuuttia, saa kyllä opettajalta paljon kehuja. Sillä lailla sitä kannustetaan positiivisesti käyttäytymään vastaavan laisesti myös tunnilla. Jotkut täytyy poistaa luokasta kesken kaiken opettelemaan asiaa seuraavana päivänä uudelleen.
Vierailija kirjoitti:
Paljon auttaisi se jos koulu ei enää tekisi lasuja niistä perheistä missä käytetään kuria.
Miten se auttaa sitä lasta joka joutuu kärsimään kotona väkivallasta ja seksuaalisesta välivallasta, saati että se auttaisi niitä muita oppilaita?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1) Vanhemmat eivät vaadi lastaan tekemään läksyjään (-> ei osaa asioita, jää jälkeen, aukkoja pohjatiedoissa)
2) Vanhemmat eivät vaadi lastaan lukemaan kokeeseen (-> huonoja numeroita, sitten vingutaan uutta koetta)
3) Vanhemmat eivät vaadi lastaan nukkumaan ja syömään kunnolla (-> lapsi nukkuu tai riehuu koulussa, syö joka päivä pussillisen karkkia ja muutaman tölkin energiajuomaa, jotka käy sääntöjen vastaisesti hakemassa välitunnilla lähikaupasta)
4) Vanhempien mielestä harrastukset ja matkat ovat tärkeämpiä kuin koulu (-> useita pitkiä poissaoloja koulusta kesken lukuvuoden ja jokaviikkoisia poissaoloja, kun harkat on keskellä päivää)
5) Vanhemmat eivät vaadi lapseltaan asiallista käytöstä muita lapsia ja aikuisia kohtaan (-> lapsella ei käsitystä siitä, että esimerkiksi v*tun hu*raksi sanominen saattaa kyllä loukata muita)
<
Onhan täälläkin vähän väliä niitä ketjuja, joissa vanhemmat ihmettelevät, mitä voi tehdä, kun viisivuotias lapsi huutaa huo*aksi ja puree ja lyö. Voi jukra, sanoitetaanpa vähän tunteita ja lopuksi otetaan jaksuhali.
Kyllä se on pikemminkin niin päin, että yhteiskunnassa vallalla olevat asiat ja trendit sekä tavat olla ja elää heijastuvat kouluun. Monet katsoo asiaa siis ihan väärästä suunnasta.
Arvostetaanko aikuisten yhteiskunnassa tieteellistä tietoa tai lukemista tai sinnikkyyttä ponnistella sivistääkeen itseään? Kykyä pohtia ja analysoida asioita ja ottaa niistä selvää?
Arvostetaanko hyvää, muut huomioon ottavaa käytöstä? Luottamuksen rakentamista ja pitkäjänteisyyttä?
Vai ihaillaanko ja arvostetaanko yhteiskunnassa ihan muuta? Puskista huutelua ja toisten kyykyttämistä? Kovien mielipiteiden ja näkemysten laukomista asiasta kuin asiasata ilman kunnollista tietopohjaa? Ulkonäköä ja nopeita voittoja? Rahan ansaitsemista vaikka millä keinoilla?