Mikä peruskouluissa mättää? Miksi lapset ja nuoret voivat huonosti?

Peruskouluun otetaan kaikki. Siinä on suurin syy.

Vierailija kirjoitti:

Koulua ei vaivaa mikään. Ongelma on paljon laajempi. Hyvin käyttäytyvät oppilaat käyttäytyvät hyvin ja sääntöjä noudattaen missä tahansa.

Siis tämä! Sama koskee päiväkoteja ja ihan mitä tahansa yhteiskunnassa. Vika on nimenomaan ensisijaisesti lasten vanhemmissa, ei kouluissa tai päiväkodeissa. Opettajat ovat hyvin koulutettuja ja osaavia. Kummasti jotkut ne vaan osaa ja oppii ja ymmärtää, kun jotkut sitten taas eivät millään ja syytellään kaikkia muita, paitsi kotioloja...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kurin ja sitämyötä opiskelurauhan puuttuminen

Ja kun rehtorit ja opettajat ovat pääsääntöisesti (ei ihan kaikki tietenkään) sellaista päähän silittelevää viherpiipulaista, jotka yrittävät epätoivoisesti lakaista ongelmat maton alle ja peitellä asioita, ettei ongelmien aiheuttajat (muualta tulleet) joutuisi huonoon valoon.

Lisäksi kaikki monet temput jäävät ilmoittamattta, kun nämä samat typerät nössöt pelkäävät, että heitä syytetään rööööösismöstä.

Koulun rangaistusvaihtoehdot ovat keskustelu ja jälki-istunto, näin ovat lainsäätäjät päättäneet.

Suurin osa kouluista on vapaaehtoisesti luopunut jälki-istuntojen antamisesta koska jälki-istunnot o

Meillä on palattu jälki-istuntoihin. Se tarkoittaa 60 minuuttia istumista hiljaa luokassa, ei kännykkää eikä läksyjen tekemistä eikä nukkumista eikä puhumista vaan taululle piirretyn rastin tuijottamista. Jos onnistuu koko 60 minuuttia, saa kyllä opettajalta paljon kehuja. Sillä lailla sitä kannustetaan positiivisesti käyttäytymään vastaavan laisesti myös tunnilla. Jotkut täytyy poistaa luokasta kesken kaiken opettelemaan asiaa seuraavana päivänä uudelleen.

Vaikka jälki-istunto määrätään niin sinne ei pysty pakottamaan. Opettaja ei voi ottaa oppilasta niskasta kiinni ja raahata jälki-istuntopaikalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

1) Vanhemmat eivät vaadi lastaan tekemään läksyjään (-> ei osaa asioita, jää jälkeen, aukkoja pohjatiedoissa)

2) Vanhemmat eivät vaadi lastaan lukemaan kokeeseen (-> huonoja numeroita, sitten vingutaan uutta koetta)

3) Vanhemmat eivät vaadi lastaan nukkumaan ja syömään kunnolla (-> lapsi nukkuu tai riehuu koulussa, syö joka päivä pussillisen karkkia ja muutaman tölkin energiajuomaa, jotka käy sääntöjen vastaisesti hakemassa välitunnilla lähikaupasta)

4) Vanhempien mielestä harrastukset ja matkat ovat tärkeämpiä kuin koulu (-> useita pitkiä poissaoloja koulusta kesken lukuvuoden ja jokaviikkoisia poissaoloja, kun harkat on keskellä päivää)

5) Vanhemmat eivät vaadi lapseltaan asiallista käytöstä muita lapsia ja aikuisia kohtaan (-> lapsella ei käsitystä siitä, että esimerkiksi v*tun hu*ra

Niin. Ensiksi sopii miettiä mistä 5v. on oppinut tuollaisia sanoja ja osaa käyttää niitä haukkumiseen. Iskä tekee näin äidille suuttuessaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

1) Vanhemmat eivät vaadi lastaan tekemään läksyjään (-> ei osaa asioita, jää jälkeen, aukkoja pohjatiedoissa)

2) Vanhemmat eivät vaadi lastaan lukemaan kokeeseen (-> huonoja numeroita, sitten vingutaan uutta koetta)

3) Vanhemmat eivät vaadi lastaan nukkumaan ja syömään kunnolla (-> lapsi nukkuu tai riehuu koulussa, syö joka päivä pussillisen karkkia ja muutaman tölkin energiajuomaa, jotka käy sääntöjen vastaisesti hakemassa välitunnilla lähikaupasta)

4) Vanhempien mielestä harrastukset ja matkat ovat tärkeämpiä kuin koulu (-> useita pitkiä poissaoloja koulusta kesken lukuvuoden ja jokaviikkoisia poissaoloja, kun harkat on keskellä päivää)

5) Vanhemmat eivät vaadi lapseltaan asiallista käytöstä muita lapsia ja aikuisia kohtaan (-> lapsella ei käsitystä siitä, että esimerkiksi v*tun hu*ra

 

Onhan täälläkin vähän väliä niitä ketjuja, joissa vanhemmat ihmettelevät, mitä voi tehdä, kun viisivuotias lapsi huutaa huo*aksi ja puree ja lyö. Voi jukra, sanoitetaanpa vähän tunteita ja lopuksi otetaan jaksuhali.

Positiivinen sanoituskasvatus on se kasvatusmalli jota kaikki asiantuntijat suosittelevat. Vaatii aika paljon pokkaa tavalliselta vanhemmalta lähteä rikkomaan kasvatussuosituksia ja toimimaan täysin eri tavalla kuin mitä asiantuntijat ja viranomaiset sanovat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koulua ei vaivaa mikään. Ongelma on paljon laajempi. Hyvin käyttäytyvät oppilaat käyttäytyvät hyvin ja sääntöjä noudattaen missä tahansa.

Siis tämä! Sama koskee päiväkoteja ja ihan mitä tahansa yhteiskunnassa. Vika on nimenomaan ensisijaisesti lasten vanhemmissa, ei kouluissa tai päiväkodeissa. Opettajat ovat hyvin koulutettuja ja osaavia. Kummasti jotkut ne vaan osaa ja oppii ja ymmärtää, kun jotkut sitten taas eivät millään ja syytellään kaikkia muita, paitsi kotioloja...

Pikakoulutettu kiertokoulunopettaja joskus 1800-luvulla sai paljon paremmin lapset pidettyä kurissa kuin mitä tämän päivän kasvatustieteen maisterit saavat. Opettajien korkea koulutustaso ei välttämättä ole hyvä asia työrauhan kannalta.

 "Mutta ei käytännön elämässä lapsilla ole mitään syvällistä mielenkiintoa (tai välttämättä mielenkiintoa lainkaan) niihin asioihin mitä heillä koulussa opetetaan. "

 Lapsilla "ei ole" mielenkiintoa?  Jos opettaja ottaa annettuna lähtökohtana tuon niin ei ihme, kun oppiminen ei suju. Opettajan tai vanhemman tehvävänä on ammattilaidollaan ja vähän oveluudellaankin herättää se mielenkiinto ja motivaatio.

Kotona meillä ei  lapsilla ollut mielenkiintoa mennä ajoissa nukkumaan. Auta armias, kun jaoin oikein kirjalliset laput, joihin saivat merkata ja valita, menevätkö nukkumaan klo 20.20, 20.25 vai 20.30.  Ylpeinä merkkasivat ja sitten noudattivat "omaa" päätöstään.

Tai koulussa kertotaulua opiskeltaessa vain osa luokasta sai opetella sitä ensin. Kohta toinen puoli suorastaan vaati ja kilpaili sitten osaamisessa.

Samoin joukkueina luokka opiskeli maantietoa ja historiaa halusi pärjätä. Historiaan  esim. voi helposti luoda  ajankohtaan  liittyviä kehystarinoita, jotka kiinnostavat lapsia. 

Konstit on monet. 

Jos nyt mietin suurinpiirtein oman ikäisiä (~30-45v.) vanhempia, joilla on lapsia alle kouluikäisistä ala-asteikäisiin. Aika monilla on jäänyt edelleen joku nuoruus päälle, käydään ryyppäämässä ja riekkumassa kuin parikymppiset sinkut viikonloppuisin ja lapsia hoitaa joku mummu tai sitten se toinen vanhempi, joka on aivan loppu kaikkeen. Jatkuvaa riitelyä ja levotonta menoa. Erotaan, perustetaan oireilevia uusperheitä jne. Lasten täytyy harrastaa 10 eri harrastusta, pitää olla uusimmat iPhonet ja muut pelit ja vehkeet. Aikuiset ostaa lainarahoilla hienoja uusia autoja ja 300 000€ omakotitaloja. Kaikki pyörii velalla, hups tulee rahavaikeuksia ja sitä myöden taas jatkuvia riitoja ja eroja. Lapset kärsii ja oireilee. Tätä on nykyaika.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koulua ei vaivaa mikään. Ongelma on paljon laajempi. Hyvin käyttäytyvät oppilaat käyttäytyvät hyvin ja sääntöjä noudattaen missä tahansa.

Siis tämä! Sama koskee päiväkoteja ja ihan mitä tahansa yhteiskunnassa. Vika on nimenomaan ensisijaisesti lasten vanhemmissa, ei kouluissa tai päiväkodeissa. Opettajat ovat hyvin koulutettuja ja osaavia. Kummasti jotkut ne vaan osaa ja oppii ja ymmärtää, kun jotkut sitten taas eivät millään ja syytellään kaikkia muita, paitsi kotioloja...

Pikakoulutettu kiertokoulunopettaja joskus 1800-luvulla sai paljon paremmin lapset pidettyä kurissa kuin mitä tämän päivän kasvatustieteen maisterit saavat. Opettajien korkea koulutustaso ei välttämättä ole hyvä asia työrauhan kannalta.

Miksi jotkut lapset osaavat käyttäytyä? Vika ei ole opettajissa.

Multikulttuuri mättää. 

Vierailija kirjoitti:

 "Mutta ei käytännön elämässä lapsilla ole mitään syvällistä mielenkiintoa (tai välttämättä mielenkiintoa lainkaan) niihin asioihin mitä heillä koulussa opetetaan. "

 

 Lapsilla "ei ole" mielenkiintoa?  Jos opettaja ottaa annettuna lähtökohtana tuon niin ei ihme, kun oppiminen ei suju. Opettajan tai vanhemman tehvävänä on ammattilaidollaan ja vähän oveluudellaankin herättää se mielenkiinto ja motivaatio.

Kotona meillä ei  lapsilla ollut mielenkiintoa mennä ajoissa nukkumaan. Auta armias, kun jaoin oikein kirjalliset laput, joihin saivat merkata ja valita, menevätkö nukkumaan klo 20.20, 20.25 vai 20.30.  Ylpeinä merkkasivat ja sitten noudattivat "omaa" päätöstään.

Tai koulussa kertotaulua opiskeltaessa vain osa luokasta sai opetella sitä ensin. Kohta toinen puoli suorastaan vaati ja kilpaili sitten osaamisessa.

Samoin joukkueina luokka opiskeli maantietoa ja historiaa

Sitten ensimmäisessä kesätyöpaikassa tulee järkytyksenä, kun pomo käskee siivota vessan vaikka ei yhtään huvittaisi. Ja pomo on vielä niin ilkeä, ettei järjestä mitään sirkustemppuja siihen oheen jotta motivaatio paranisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

1) Vanhemmat eivät vaadi lastaan tekemään läksyjään (-> ei osaa asioita, jää jälkeen, aukkoja pohjatiedoissa)

2) Vanhemmat eivät vaadi lastaan lukemaan kokeeseen (-> huonoja numeroita, sitten vingutaan uutta koetta)

3) Vanhemmat eivät vaadi lastaan nukkumaan ja syömään kunnolla (-> lapsi nukkuu tai riehuu koulussa, syö joka päivä pussillisen karkkia ja muutaman tölkin energiajuomaa, jotka käy sääntöjen vastaisesti hakemassa välitunnilla lähikaupasta)

4) Vanhempien mielestä harrastukset ja matkat ovat tärkeämpiä kuin koulu (-> useita pitkiä poissaoloja koulusta kesken lukuvuoden ja jokaviikkoisia poissaoloja, kun harkat on keskellä päivää)

5) Vanhemmat eivät vaadi lapseltaan asiallista käytöstä muita lapsia ja aikuisia kohtaan (-> lapsella

Kummasti se toimii jollain. Yleensä nämä vanhemmatkin ovat fiksuja ja rauhallisia eivätkä mitään rähisijöitä. 

Vierailija kirjoitti:

Multikulttuuri mättää. 

Ei ainakaan täällä meillä päin. Ihan on nämä ongelmatapaukset supisuomalaisia ja suurin asia mikä mättää on näiden ongelmalliset vanhemmat.

Voisi kysyä miksi muu yhteiskunta on niin sekaisin että se peilautuu koulu elämään?Elä syytä koulua kaikesta.

Vierailija kirjoitti:

Kodit ne voivat huonosti. Opettajilla on ope koulutus. Eivät he ole poliiseja, psykologeja, kuraattoreita, sosiaalityöntekijöitä. Kasvattakaa lapsenne .

Ryhmässä toimimiseen kasvattaminen on koulun tehtävä. Miten sitä edes voisi kotona (pienessä perheessä) harjoitella. Peruskäytöstavat tietty pitäisi kotona oppia.

Kurin puute luo turvattomuutta kotona ja koulussa. Rajat pitää olla!!

Vierailija kirjoitti:

Multikulttuuri mättää. 

Tämä yhdistettynä vähä-älyisiin kantislapsiin, heidän kyvyttömiin vanhempiinsa ja tiktok-helvetin aiheuttamaan keskittymiskyvyn rapautumiseen.

Vierailija kirjoitti:

Kurin puute luo turvattomuutta kotona ja koulussa. Rajat pitää olla!!

Nykykäsityksen mukaan kuri on kaltoinkohtelua joka saa lapsen vihaamaan vanhempiaan ja opettajiaan.

Vierailija kirjoitti:

Kurin puute luo turvattomuutta kotona ja koulussa. Rajat pitää olla!!

Tai sitten ne levottomat kotiolot... Vanhemmat riitelee, erotaan ja kyhätään uusioperheitä ja ihmetellään, kun lapset kapinoi ja oireilee. Tuntuu myös, että vanhemmilla on tosi vähän aikaa nykyään olla lastensa kanssa. Jatkuvaa kiirettä ja sinkoilua sinnetänne ja kaikilla pitää olla miljoona eri harrastusta. 

Vierailija kirjoitti:

Kännykät on kaiken syy. Heti kun ne kielletään loppuu koulukiusaaminen ja velttoilu.

Kyllä koulukiusaamista ja velttoilua oli jo ennen kännykkäaikaa. Silti kannatan niiden kieltoa koulussa.