Ilmoitin just miehelle et tämä on nyt tässä
27 vuoden yhdessä olon jälkeen ilmoitin vihdoin miehelle et nyt tämä on ohi. Vuosiin ei ole mennyt hyvin, eikä edes nukuta edes samassa huoneessa. Jotenkin vaan ollaan jääty tähän tilanteeseen roikkumaan. Muutaman kerran olen sanonut et jos asiat ei muutu, niin olis molemmille parempi et lähdetään elämään omaa elämää. En oikein ymmärrä miksi mies haluaisi edes olla yhdessä. Kun ei kuitenkaan ole valmis tekemään mitään suhteen parantamiseksi.
Mitään isoja ongelmia ei ole, se iso rakkaus vaan hävisi jossain vaiheessa. Tietty kiintymys ja kunnioitus toista kohtaan on vielä ainakin jollain tasolla olemassa. Haluan lopettaa tämän nyt, ennen kuin sekin häviää. Nyt ehkä voitaisiin vielä erota hyvissä väleissä. Toivottavasti.
Tämä päätös tuntuu tosi helpottavalta, mutta pelkään, että en kuitenkaan jaksa viedä tätä loppuun ja lähteä. Jään vaan elämään tätä puolikasta elämää. Ei kai tämäkään hirveän huonoa ole. Puuttuu vain rakkaus, intohimo, jännitys Mitä niin kovasti kaipaan.
En oikeasti tiedä oliko tämä järkevää. Tai mitä nyt. Nyt tuntuu hyvältä päätökseltä, mutta entä huomenna. Tai ensi viikolla.
Kommentit (85)
Vierailija kirjoitti:
Mieti sitä että sulla on menny 27 vuotta elämästäsi hukkaan oot todennäköisesti joku 55 v jo
Mistä sinä ton iän vetäsit, hihastasko? Mä oon 58 ja ollut parisuhteessamme 37 vuotta..
Tunnut uhmakkaalta puheinesi. Sinulla ei ole mitään hätää liitossasi kun olet se joka nyrkkiä lyö pöytään.
Elämässä on seesteisiä aikoja ja sitten taas toisenlaisia.
Tunnut liian napakalta. Anna miehelle myös oikeus olla se mikä hän on.
Vierailija kirjoitti:
Mitä se mies tuumasi, kun ilmoitit asiasta?
Ei oikein mitään. Oli ensin hiljaa. Kun sanoin et asiat on mennyt viime aikoina vain huonompaan suuntaan, oli samaa mieltä. Ja hänen mielestä minä en yritä tarpeeksi Eilen vaikutti kuitenkin et olevan ok asian kanssa.
Nyt käyttäytyy kun mitään keskustelua ei olis koskaan käyty. Puhuu pääsiäisestä, pihan laitosta jne. On tosi inhottava fiilis kun joutuu itse ns muistuttamaan. En kuitenkaan halua satuttaa, mutta en voi myöskään teeskennellä enää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieti sitä että sulla on menny 27 vuotta elämästäsi hukkaan oot todennäköisesti joku 55 v jo
No en ajattele et se kaikki on mennyt hukkaan Alussa oli hyviä vuosia ja liitosta on tuloksena aivan ihanat lapset. Mutta viimeiset 5-10 olis kyllä saanut mennä toisin.
Mentiin yhteen jo opiskeluaikoina, joten olen alle 50. Paljon hyviä vuosia vois vielä olla edessäkin. Pakko uskoo siihen.
On sulla sit hurja muutos edessä jos 20-22 v oot alkanut styylaamaan ja nyt 30 vuotta myöhemmin alat elää yksin. En kyllä aina jaksa ymmärtää näitä ihmisiä jotka elää n. 57% elämästään paskassa suhteessa ja käytännössä koko aikuisuuden. Ei elämän loputtua saa mitalia siitä kuka kestää eniten.
Kannattaa lähteä! Miksi tuhlata elämää tuollaiseen. Tietenkin, jos olet masokisti niin jää.
Taas tuli ero huvin vuoksi, vaikka vasta kuoleman piti erottaa.
Onko mitään mahdollisuutta, että mies on piilonarsisti tms ongelmatapaus? He lopettavat seksin, ovat kuin mitään eroa ei olisi, eivät halua lähteä paskastakaan liitosta, eivät kanna henkistä vastuuta aikuisen lailla jne.
Tsemppiä sinulle uuteen elämään!
Vierailija kirjoitti:
Taas tuli ero huvin vuoksi, vaikka vasta kuoleman piti erottaa.
Huvin vuoksi? Mieshän on lähtenyt liitosta jo vuosia sitten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas esimerkki siitä kuinka tunne-eläimiä naiset ovat
Entä sitten miehet, jotka kituvat epämiellyttävässä parisuhteessa, mutta eivät tee mitään vaikka voivat huonosti?
Ilmeisesti esimerkin mies oli ihan tyytyväinen tilanteeseensa. Ne on ne naiset, jotka tekee vaikka tikusta ongelmaa saadakseen vähän jännitystä elämäänsä
Sen miehen velvollisuus on tehdä oma osuutensa hyvän yhteiselämän eteen. Jos ei tee niin eipä sitten ole sitä liittoakaan. Jos mies on tyytyväinen siihen, että paskoo muun perheen elämän, ei voi edellyttää muita olemaan tyytyväisiä asiaan.
Vierailija kirjoitti:
Tunnut uhmakkaalta puheinesi. Sinulla ei ole mitään hätää liitossasi kun olet se joka nyrkkiä lyö pöytään.
Elämässä on seesteisiä aikoja ja sitten taas toisenlaisia.
Tunnut liian napakalta. Anna miehelle myös oikeus olla se mikä hän on.
Ennemminkin olen ollut ihan liian lepsu, kun olen jäänyt suhteeseen näinkin pitkäksi aikaa. Aika kauan olen kannatellut ja pitänyt pakkaa kasassa. Ja jos siitä ei saa mitään takaisin, niin en enää jaksa.
Olet oikeassa, minun tulee antaa miehen olla mitä hän on. Mutta minun on myös sallittava itselleni sama. Ja se mitä me ollaan ei vaan enää sovi yhteen. Jos pysytään yhdessä kumpikaan ei ole onnellinen. Erillään on molemmilla siihen mahdollisuus. Ja toivon sitä myös hänelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnut uhmakkaalta puheinesi. Sinulla ei ole mitään hätää liitossasi kun olet se joka nyrkkiä lyö pöytään.
Elämässä on seesteisiä aikoja ja sitten taas toisenlaisia.
Tunnut liian napakalta. Anna miehelle myös oikeus olla se mikä hän on.
Ennemminkin olen ollut ihan liian lepsu, kun olen jäänyt suhteeseen näinkin pitkäksi aikaa. Aika kauan olen kannatellut ja pitänyt pakkaa kasassa. Ja jos siitä ei saa mitään takaisin, niin en enää jaksa.
Olet oikeassa, minun tulee antaa miehen olla mitä hän on. Mutta minun on myös sallittava itselleni sama. Ja se mitä me ollaan ei vaan enää sovi yhteen. Jos pysytään yhdessä kumpikaan ei ole onnellinen. Erillään on molemmilla siihen mahdollisuus. Ja toivon sitä myös hänelle.
Mies siirtynee pilaamaan jonkun toisen hengitysilmaa. Onnittelut sinulle päätöksestäsi!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas esimerkki siitä kuinka tunne-eläimiä naiset ovat
Entä sitten miehet, jotka kituvat epämiellyttävässä parisuhteessa, mutta eivät tee mitään vaikka voivat huonosti?
Ilmeisesti esimerkin mies oli ihan tyytyväinen tilanteeseensa. Ne on ne naiset, jotka tekee vaikka tikusta ongelmaa saadakseen vähän jännitystä elämäänsä
Sen miehen velvollisuus on tehdä oma osuutensa hyvän yhteiselämän eteen. Jos ei tee niin eipä sitten ole sitä liittoakaan. Jos mies on tyytyväinen siihen, että paskoo muun perheen elämän, ei voi edellyttää muita olemaan tyytyväisiä asiaan.
Miten tuollaisen kuvan sait? Ap vaikuttaa olevan taas näitä tunnenarkomaaneja, jotka tarvitsevat isompaa ja isompaa tunnelatausta päivittän. Mieshän vaikuttaa ihan osallistuvalta ja elävän normaalia elämää, mutta ap:lle tämä ei riitä. Tässä tapauksessa suosittelen ap:lle muuttoa meksikon slummeihin tai ukrainan rintama-alueille
Mitäs sitten, kun mies on kohta uudessa suhteessa jonkun nuoremman, häntä arvostavan kanssa, ja ap huomaa että oma parasta ennen -päivä meni kauan sitten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieti sitä että sulla on menny 27 vuotta elämästäsi hukkaan oot todennäköisesti joku 55 v jo
No en ajattele et se kaikki on mennyt hukkaan Alussa oli hyviä vuosia ja liitosta on tuloksena aivan ihanat lapset. Mutta viimeiset 5-10 olis kyllä saanut mennä toisin.
Mentiin yhteen jo opiskeluaikoina, joten olen alle 50. Paljon hyviä vuosia vois vielä olla edessäkin. Pakko uskoo siihen.
On sulla sit hurja muutos edessä jos 20-22 v oot alkanut styylaamaan ja nyt 30 vuotta myöhemmin alat elää yksin. En kyllä aina jaksa ymmärtää näitä ihmisiä jotka elää n. 57% elämästään paskassa suhteessa ja käytännössä koko aikuisuuden. Ei elämän loputtua saa mitalia siitä kuka kestää eniten.
Joo, on iso muutos. Ja sitä haluan.
Ei koko suhde ole ollut paska. Kuten joku tuolla sanoikin, se on vaan elettyä elämää. Siinä on ollut paljon hyvää, ihanat lapset, onnellisia vuosia, enkä vaihtais niitä pois. Paitsi ehkä nämä ihan viimeisimmät vuodet tekisin hieman toisin.
Vaimolta torjuntaa, mitätöintä ja joskus jopa agressiivista käytöstä ja halveksuntaa, pienillä vaihteluilla suuntaansa viimeiset 10 vuotta. Koska edellä mainittu negatiivinen käytös ei ole mielestäni hänelle luonteenomaista olen ollut taipuvainen selittämään sitä itselleni vaihdevuosiinliittyvillä jutuilla ja ruuhkavuosien stressillä. Nyt kuitenkin pitäisi kuulemma lähteä yhdessä matkalle 25-vuotis hääpäivää juhlistamaan. Tuntuu hiukan ristiriitaiselta, etenkin kun hän on kuitenkin maailmaa nähnyt eikä matkustaminen jonnekin vain matkustamisen vuoksi ole oikein mitään.
Vierailija kirjoitti:
Mitäs sitten, kun mies on kohta uudessa suhteessa jonkun nuoremman, häntä arvostavan kanssa, ja ap huomaa että oma parasta ennen -päivä meni kauan sitten.
Miksi se haittaisi ap:ta? Eihän miehestä ole hänelle kuin harmia.
Vierailija kirjoitti:
Vaimolta torjuntaa, mitätöintä ja joskus jopa agressiivista käytöstä ja halveksuntaa, pienillä vaihteluilla suuntaansa viimeiset 10 vuotta. Koska edellä mainittu negatiivinen käytös ei ole mielestäni hänelle luonteenomaista olen ollut taipuvainen selittämään sitä itselleni vaihdevuosiinliittyvillä jutuilla ja ruuhkavuosien stressillä. Nyt kuitenkin pitäisi kuulemma lähteä yhdessä matkalle 25-vuotis hääpäivää juhlistamaan. Tuntuu hiukan ristiriitaiselta, etenkin kun hän on kuitenkin maailmaa nähnyt eikä matkustaminen jonnekin vain matkustamisen vuoksi ole oikein mitään.
Pitää pystyä nostamaan kissa pöydälle eikä vain arvelemaan itse päässään. Eikä myöskään uskoa vastapuolen ontuvia selityksiä. Teot puhuvat, sanat ovat vain sanoja.
Niinno, vanhemmiten intohimo voi muuttua kumppanuudeksi, ja jos väkivaltaa tmv ei ole jotkut jatkaa tavan vuoksi. Kasvavat yhdessä vielä.
Mutta jos naisena on aina laittanut kodin, pyykit ja ruoan, ei mies välttämättä halua ruokapöydän läheltä mihinkään lähteä. On myös reilua jutella hänen kanssaan. Saatat joutua haulikon tähtäimeen.