Ulkoinen vanheneminen
Saatte kivittää minut mutta olen katkera siitä että miksi nuorena freesinä ja kauniina joutuu kärsimään sitten myöhemmin ulkoisesta vanhenemisesta ja siitä kuinka epäviehättävämmäksi muuttuu. Teen mitä tahansa jotta en näyttäisi elähtäneeltä vanhukselta kuin sitten 80-vuotiaana vihaisena hyväksyy sen tosiasian ettei voi näyttää nuoremmalta roikkuvine hamsteripussineen ja ryppyineen. Olen varmaan pinnallinen ihminen mutta mielestäni vanhuus ei ole kaunista.
Ymmärrän hyvin miksi useimmat turvautuvat kauneusleikkauksiin nuorekkaan ulkonäön saavuttamiseksi mutta toisaalta sekään ei anna parasta lopputulosta. Olisipa olemassa jokin tyyli että kauneuleikkaukset antaisivat luonnollisemman lopputuloksen ilman arpia ja muovinukke-vaikutelmaa.
Turha kirjoittaa että tajuat kyllä myöhemmin ettei ulkonäkö ole se pääasia. Mielestäni se on ja sitä toitotetaan ja mainostetaan kaikkialla... joten turha sanoa ettei se ole se tärkein.
Kommentit (113)
Niksinä tuohon on kasvaa ja kehittyä sisäisesti, ettei vanhempana sitten koko elämä pyöri ohimenevän kauneuden ja nuoruuden ympärillä. Ei sen pitäisi toki nuorempanakaan pyöriä vain tuon ympärillä, mutta sentään vähän ymmärrettävämpää.
Vanhuus ei välttämättä olekaan kaunista, se on ihan totta. Mutta loppujen lopuksi ei ole mitään syytä olla kaunis. Entisenä kauniina voin sanoa, että kauneudesta ei ole lopulta yhtään mitään hyötyä. Ei yhtään mitään. Ennemmin jopa päinvastoin. Kun tämän tajuaa, ei ole mitään ongelmaa siinä että jokin ei ole kaunista. Ei tarvitsekaan olla.
Jos on sisäisesti tyhjä niin silloin kyllä se ulkonäkö taitaa olla kaikki kaikessa
Vierailija kirjoitti:
Vanhuus ei välttämättä olekaan kaunista, se on ihan totta. Mutta loppujen lopuksi ei ole mitään syytä olla kaunis. Entisenä kauniina voin sanoa, että kauneudesta ei ole lopulta yhtään mitään hyötyä. Ei yhtään mitään. Ennemmin jopa päinvastoin. Kun tämän tajuaa, ei ole mitään ongelmaa siinä että jokin ei ole kaunista. Ei tarvitsekaan olla.
Halveksun kauniita ihmisiä, jotka tekevät tuota ärsyttävää "voih minua uhria, ei kauneudesta ole koskaan ollut minulle mitään hyötyä, pelkkää haittaa vaan".
Rumana ihmisenä tuollainen ärsyttää minua yli kaiken. Me kaikki tiedämme, ja psykologiset tutkimuksetkin sen osoittavat, että kauniita ihmisiä kohdellaan sosiaalisissa tilanteissa paremmin kuin rumia. Joten lopettakaa tuo täysin läpinäkyvä valehteleminen, ette huijaa ketään.
Vierailija kirjoitti:
Vanhuus ei välttämättä olekaan kaunista, se on ihan totta. Mutta loppujen lopuksi ei ole mitään syytä olla kaunis. Entisenä kauniina voin sanoa, että kauneudesta ei ole lopulta yhtään mitään hyötyä. Ei yhtään mitään. Ennemmin jopa päinvastoin. Kun tämän tajuaa, ei ole mitään ongelmaa siinä että jokin ei ole kaunista. Ei tarvitsekaan olla.
On siitä se hyöty että voisi löytää elämänkumppanin.
Paradoksaalisesti ikääntymisen tuomat muutokset rasittavat enemmän ulkonäöltään kauniita ihmisiä. Kauneuden menetys kirvelee varsinkin, jos oma itsearvostus on pyörinyt sen ympärillä.
No naiset rupsahtaa viimeistään siinä 30 korvilla, miehet vain paranee tuonne 60 tienoille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhuus ei välttämättä olekaan kaunista, se on ihan totta. Mutta loppujen lopuksi ei ole mitään syytä olla kaunis. Entisenä kauniina voin sanoa, että kauneudesta ei ole lopulta yhtään mitään hyötyä. Ei yhtään mitään. Ennemmin jopa päinvastoin. Kun tämän tajuaa, ei ole mitään ongelmaa siinä että jokin ei ole kaunista. Ei tarvitsekaan olla.
Halveksun kauniita ihmisiä, jotka tekevät tuota ärsyttävää "voih minua uhria, ei kauneudesta ole koskaan ollut minulle mitään hyötyä, pelkkää haittaa vaan".
Rumana ihmisenä tuollainen ärsyttää minua yli kaiken. Me kaikki tiedämme, ja psykologiset tutkimuksetkin sen osoittavat, että kauniita ihmisiä kohdellaan sosiaalisissa tilanteissa paremmin kuin rumia. Joten lopettakaa tuo täysin läpinäkyvä valehteleminen, ette huijaa ketään.
"Rumana" ihmisenä et voikaan ymmärtää, että kauneudesta voi olla myös haittaa, joten ärsyynny vain.
Kaunistakin ihmistä voidaan kohdella sosiaalisissa tilanteissa äärettömän huonosti, joten et tiedä mistään mitään.
Ei kannata elää vanhaksi. Nuorena kuollut pysyy ikuisesti nuorena.
Vierailija kirjoitti:
Puuttuuks korvien välist jotain???
Kun itse vanhetut ja muutut sellofaaniksi ymmärrät paremmin.
Onko jonkinlainen pakkomielle ulkonäöstäsi? Jospa keskittyisit tärkeimpiin asioihin. Jos saat vaikka syövän (usko pois, niin voi käydä), vammaudut onnettomuudessa tai läheisillesi tapahtuu jotain kauheaa, tajuat, mikä on tärkeintä. Et voi tietää iskeekö muistisairaus myöhemmin jne. Toivon todella, että tajuat, kaiken sen hyvän, mitä elämässäsi on tällä hetkellä. Entä jos menettäisit kaiken? Jäät paljon kaikesta mukavasta ja hauskasta paitsi, jos mietit vain ulkonäköäsi.
Vaali kauneuttasi, niin pysyt kauniina pidemmälle. Eikä sitä mitä kaikkia toimenpiteitä pystytään tekemään kun tulet keski-ikään, tuo alahan kehittyy vauhdilla koko ajan
Vierailija kirjoitti:
Vaali kauneuttasi, niin pysyt kauniina pidemmälle. Eikä sitä mitä kaikkia toimenpiteitä pystytään tekemään kun tulet keski-ikään, tuo alahan kehittyy vauhdilla koko ajan
*eikä sitä tiedä mitä
Vierailija kirjoitti:
No naiset rupsahtaa viimeistään siinä 30 korvilla, miehet vain paranee tuonne 60 tienoille.
Just toisinpäin
Vierailija kirjoitti:
No naiset rupsahtaa viimeistään siinä 30 korvilla, miehet vain paranee tuonne 60 tienoille.
Itse 70 plus ja todella hyvänä pysynyt.Tarpeeksi unta ja liikuntaa, työkin maistuu vieläkin.
Taas yksi kirjoitti fb illa että ei uskoisi minun ikää todeksi. Hyvät geenit.
Joka aamu kiitän Luojaa terveydestä .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhuus ei välttämättä olekaan kaunista, se on ihan totta. Mutta loppujen lopuksi ei ole mitään syytä olla kaunis. Entisenä kauniina voin sanoa, että kauneudesta ei ole lopulta yhtään mitään hyötyä. Ei yhtään mitään. Ennemmin jopa päinvastoin. Kun tämän tajuaa, ei ole mitään ongelmaa siinä että jokin ei ole kaunista. Ei tarvitsekaan olla.
Halveksun kauniita ihmisiä, jotka tekevät tuota ärsyttävää "voih minua uhria, ei kauneudesta ole koskaan ollut minulle mitään hyötyä, pelkkää haittaa vaan".
Rumana ihmisenä tuollainen ärsyttää minua yli kaiken. Me kaikki tiedämme, ja psykologiset tutkimuksetkin sen osoittavat, että kauniita ihmisiä kohdellaan sosiaalisissa tilanteissa paremmin kuin rumia. Joten lopettakaa tuo täysin läpinäkyvä valehteleminen, ette huijaa ketään.
Hei, sanoin että olen ollut kaunis. Eli en ole enää. Olen nykyään ruma joten tiedän myös millaista elämä on rumana. Se ei ole yhtään sen huonompaa kuin kauniinakaan.
Toki kauniina sai lähestymistä ja lipevyyttä ihmisiltä jotka haluavat esim. käyttää sinua seksuaalisiin tarpeisiinsa. Eli jos kokee että hyvä kohtelu sosiaalisissa tilanteissa on sitä että tuntemattomat lähestyvät ja mielistelevät oma hyöty taka-ajatuksenaan, niin fine, kauniina varmasti saa enemmän tätä kohtelua. Mutta varsinkin jälkikäteen kun tuo kohtelu loppuu, huomaa ettei itse hyötynyt siitä mitenkään. On täysin ok ja monin osin paljon mukavampi olla ilman sitä. Lisäksi kauniina saa myös epäilyjä ja vähättelyjä esim. työelämässä.
Vierailija kirjoitti:
Onko jonkinlainen pakkomielle ulkonäöstäsi? Jospa keskittyisit tärkeimpiin asioihin. Jos saat vaikka syövän (usko pois, niin voi käydä), vammaudut onnettomuudessa tai läheisillesi tapahtuu jotain kauheaa, tajuat, mikä on tärkeintä. Et voi tietää iskeekö muistisairaus myöhemmin jne. Toivon todella, että tajuat, kaiken sen hyvän, mitä elämässäsi on tällä hetkellä. Entä jos menettäisit kaiken? Jäät paljon kaikesta mukavasta ja hauskasta paitsi, jos mietit vain ulkonäköäsi.
Kyllä sairaana tai pyörätuolissakin elämä olisi kivempaa kauniina kuin rumana.
Ei sitä loputtomiin jaksa keksiä itselleen muuta ajateltavaa kun ulkonäön vuoksi jää normaali elämä elämättä.
Vierailija kirjoitti:
Onko jonkinlainen pakkomielle ulkonäöstäsi? Jospa keskittyisit tärkeimpiin asioihin. Jos saat vaikka syövän (usko pois, niin voi käydä), vammaudut onnettomuudessa tai läheisillesi tapahtuu jotain kauheaa, tajuat, mikä on tärkeintä. Et voi tietää iskeekö muistisairaus myöhemmin jne. Toivon todella, että tajuat, kaiken sen hyvän, mitä elämässäsi on tällä hetkellä. Entä jos menettäisit kaiken? Jäät paljon kaikesta mukavasta ja hauskasta paitsi, jos mietit vain ulkonäköäsi.
Menettäisi minkä kaiken? Mistä hauskasta paitsi? Rumalla ihmisellä ei ehkä ole ikinä ollut mitään "kaikkea" ja "hauskaa"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhuus ei välttämättä olekaan kaunista, se on ihan totta. Mutta loppujen lopuksi ei ole mitään syytä olla kaunis. Entisenä kauniina voin sanoa, että kauneudesta ei ole lopulta yhtään mitään hyötyä. Ei yhtään mitään. Ennemmin jopa päinvastoin. Kun tämän tajuaa, ei ole mitään ongelmaa siinä että jokin ei ole kaunista. Ei tarvitsekaan olla.
Halveksun kauniita ihmisiä, jotka tekevät tuota ärsyttävää "voih minua uhria, ei kauneudesta ole koskaan ollut minulle mitään hyötyä, pelkkää haittaa vaan".
Rumana ihmisenä tuollainen ärsyttää minua yli kaiken. Me kaikki tiedämme, ja psykologiset tutkimuksetkin sen osoittavat, että kauniita ihmisiä kohdellaan sosiaalisissa tilanteissa paremmin kuin rumia. Joten lopettakaa tuo täysin läpinäkyvä valehteleminen, ette huijaa ketään.
"Rumana" ihmisenä et voikaan ymmärtää, että kauneudesta voi olla myös haittaa, joten ärsyynny vain.
Kaunistakin ihmistä voidaan kohdella sosiaalisissa tilanteissa äärettömän huonosti, joten et tiedä mistään mitään.
Googleta "halo effect". Tai "looks effect on earnings/happiness/dating".
On laajasti tutkittu, että kauniit ihmiset tienaavat keskimäärin enemmän, ovat onnellisempia, ovat todennäköisemmin naimisissa ja saavat lapsia jne jne.
Sinä olet saanut universumilta lahjan, hyvät ulkonäkögeenit. Ja mitä sinä itsekeskeinen p*ska teet: valitat ja uhriudut siitäkin! Kuvottavaa.
Puuttuuks korvien välist jotain???