Aatteleeko hyvä onniset että ne joilla menee huonosti elämässä, niin olisi jotenkin ansainneet kaiken

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keitä ne on ne hyvä onniset? Tunnen useita ahkeria ja menestyneitä kyllä.

Kyllä siihen onneakin tarvitsee. Oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Henkilökemiat käy yksiin oikean ihmisen kanssa, joten saa opiskelu- tai työpaikan. Pysyy terveenä. Lähipiirissä on terveitä ja tervepäisiä ihmisiä. Jne.

Olen ollut ahkera ja tuloksena on hyvä ura, jonka olen luonut melko lyhyessä ajassa. Kuitenkin siihen on tarvittu myös onnea juurikin noiden edellä mainittujen asioiden suhteen. Esim. ensimmäisen työpaikkani sain nollaosaamisella, mutta suurella innostuksella ja myös sillä, että henkilökemiat toimi jo haastattelussa loistavasti ensimmäisen pomoni kanssa. Ja tämä työ taas loi pohjan seuraaville.

Onnen osuutta ei pidä vähätellä. Vähintään yhtä tärkeä asia kuin ahkeruus, mutta vain jälkimmäiseen voi itse vaikuttaa.

Tietysti sattumuksillakin on osuutensa menestymiseen, mutta tärkeämpää on pystyä huomaamaan tarjoutuvat tilaisuudet ja kääntämään ne omaksi edukseen - eli siis se, että tajuaa olevansa "oikeassa paikassa oikeaan aikaan". Menestyjät pystyvät tähän, mutta "huono-onniset" kulkevat ohi laput silmillä tai jäävät loputtomasti kuhnailemaan itsensä kanssa juupas-eipäs -looppiin. Jälkimmäiset sitten selittävät muiden onnistumiset onnella ja oman vaatimattoman elämänsä vastoinkäymisillä ja huono-onnisuudella.

En ole itsekään menestynyt niin hyvin kuin mahdollisuuksia olisi ollut - ainakin nuorempana tuli hukattua useita tilaisuuksia jahkailuun ja turvallisuushakuisuuteen - tähän tietysti oli oma vaikutuksensa taustalla ja lähipiirillä. En kuitenkaan (enää) syytä muita onnekkaiksi tai manaa omaa epäonnisuutta vaan ymmärrän, että sopiviin tilaisuuksiin pitää tarttua rohkeasti ja olla valmis tekemään ahkerasti töitä menestymisen eteen.

Pitää tietysti osata tunnistaa myös sivupoluille johtavat huonot diilit ja vältellä niitä vaikka ne aluksi houkuttelisivatkin.

Vierailija kirjoitti:

Opiskelin vuosia, olin ahkera, olin töissä vuosia. Sairastuin...nyt työkyvytön. En ryypännyt, juhlinut, polttanut tai vetänyt huumeita. Terveelliset elämäntavat,silti sairastuin. Mitä olisi pitänyt tehdä "oikein"

 

Ap

Sinä teit kaiken oikein. Kaikki sairastuvat jossain vaiheessa elämäänsä, oli sitten uraohjus tai jotain muuta. Älä missään nimessä ole kateellinen terveille ja/tai menestyneille. Heilläkin on omat vaivansa ja murheensa. He eivät tiedä katkeruudestasi mitään, joten vahingoitat vain itseäsi negatiivisissa ajatuksissa velloessasi.

Siunausta elämääsi

T. Kesken työuran työkykynsä menettänyt 

Hyväonniset ovat niitä jotka ovat saaneet lapsuudessaan hyvän perusturvallisuuden ja turvallisen kasvuympäristön, turvalliset vanhemmat/huoltajat mahdollisuuden olla lapsia sekä tehdä mielekkäitä asioita, ovat saaneet läheisiltään kannustusta, heidän itsetuntoaan on vahvistettu positiivisuudella, heidän osaamiseensa, kykyihinsä ja yrityksiinsä on uskottu, heillä on aina ollut joku turvapaikka mistä saa suojaa, apua ja tukea tarvittaessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jännä taa ainainen sairaus kortti, laiskuutta. Ja jos ei pääse mihinkään opiskelemaan, on todellakin elämänhallinnassa vikaa. 

Mun ystävä on sairas, hän tarvitsee viikoittain sairaalassa käynnin, vahvat lääkkeet, silti hän tekee töitä... Ja moni paljon vähemmän sairas valittaa kun on elämä niin kurjasti kohdellut. Jep jep. 

Onko joku työpaikka susta jo itsessään hyväosaisuutta? Toihan on vain yhteiskunnan asettama paine, mikä laittaa sairaan töihin.

Minusta on. Itselläni ei ole töitä. Tietenkin jos työpaikka riistää niin että siellä käymisestä ei ole taloudellista hyötyä se on turhaa. Luultavasti sairas ihninen kuitenkin hyötyy koska menee sinne edelleen. Kukaan osa-aika hoituu, siivooja, myyjä ei saa enempää kuin kelan sairaspäiväraha joten miksi repiä itsensä sairaanakin töihin. Siksi varmasti ovatkin niin huonot sopimukset saaneet kun ovat laiskoja ja sairaita. Eli oma vika. Niinkö?

Valitettavasti. Ja myös toisinpäin. Minä ennen ajattelin, että omalla työllä ja kouluttautumalla vedän itseni köyhyyskuopasta, mutta en sitten onnistunut. Valmistuin suoraan työttömäksi ja työttömänä olen pysynyt, ihan vaan kun ei ole oikeanlaisia suhteita. 

"tärkeämpää on pystyä huomaamaan tarjoutuvat tilaisuudet ja kääntämään ne omaksi edukseen - eli siis se, että tajuaa olevansa "oikeassa paikassa oikeaan aikaan".

-Vaatii jonkin verran älyä ja fiksuutta, että tuollaiset huomaa ja pystyy kääntämään edukseen. 

 "huono-onniset kulkevat ohi laput silmillä tai jäävät loputtomasti kuhnailemaan itsensä kanssa juupas-eipäs -looppiin. "

- Luonteenpiirteet, kuten ujous ja sisäänpäinkääntyneisyys vaikuttavat tähän. 

En ajattele noin. Osaan olla kiitollinen hyvästä onnestani päivittäin. Mutta omalla kohdalla kyse ei ole pelkästä onnesta.

Se onni on vaatinut paljon työtä, vaikeita aikoja, pitkäjännitteisyyttä ja suuriakin luopumisia ja kompromisseja. Mutta niistähän ulkopuolinen ei mitään tiedä, näkee vain ulkokuoren ja menestyksen niiden ulkoisten asioiden perusteella. Terve olen saanut olla, mutta sekään ei näin keski-iässä ole enää pelkästään onnesta kiinni, vaan siihen voi aidosti vaikuttaa itsekin. 

 

Vierailija kirjoitti:

Hyväonniset ovat niitä jotka ovat saaneet lapsuudessaan hyvän perusturvallisuuden ja turvallisen kasvuympäristön, turvalliset vanhemmat/huoltajat mahdollisuuden olla lapsia sekä tehdä mielekkäitä asioita, ovat saaneet läheisiltään kannustusta, heidän itsetuntoaan on vahvistettu positiivisuudella, heidän osaamiseensa, kykyihinsä ja yrityksiinsä on uskottu, heillä on aina ollut joku turvapaikka mistä saa suojaa, apua ja tukea tarvittaessa.

Mitäs ne menestyjät, joilla ei ole tällaista taustaa, ovat?

Vierailija kirjoitti:

Valitettavasti. Ja myös toisinpäin. Minä ennen ajattelin, että omalla työllä ja kouluttautumalla vedän itseni köyhyyskuopasta, mutta en sitten onnistunut. Valmistuin suoraan työttömäksi ja työttömänä olen pysynyt, ihan vaan kun ei ole oikeanlaisia suhteita. 

Niin, siinä ei paljon koulutus ja kokemus auta, jos joku tuttu valitaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keitä ne on ne hyvä onniset? Tunnen useita ahkeria ja menestyneitä kyllä.

Kyllä siihen onneakin tarvitsee. Oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Henkilökemiat käy yksiin oikean ihmisen kanssa, joten saa opiskelu- tai työpaikan. Pysyy terveenä. Lähipiirissä on terveitä ja tervepäisiä ihmisiä. Jne.

Olen ollut ahkera ja tuloksena on hyvä ura, jonka olen luonut melko lyhyessä ajassa. Kuitenkin siihen on tarvittu myös onnea juurikin noiden edellä mainittujen asioiden suhteen. Esim. ensimmäisen työpaikkani sain nollaosaamisella, mutta suurella innostuksella ja myös sillä, että henkilökemiat toimi jo haastattelussa loistavasti ensimmäisen pomoni kanssa. Ja tämä työ taas loi pohjan seuraaville.

Onnen osuutta ei pidä vähätellä. Vähintään yhtä tärkeä asia kuin ahkeruus, mutta vain jälkimmäiseen voi itse vaikut

Tässä päästään siihen että nämä onnistujat näkevät tilaisuuden kun alkavat valkata huono osaisista kenestä saavat eniten irti OMAKSI EDUKSEEN halvemmalla. Eli riustetään epäonnistujia vieden heidät yhä alemmas. Oma vika kun suostuu? Ehkä viimeinen keino päästä onnistumaan luulee tyhmä kun suostuu onnistujan juoksupojaksi juoksee, juoksee kunnes romahtaa lopullisesti. Mitäs oli niin tyhmä ja laska ihan oikein sanoo riistäjä. Minä olen älykäs ja ahkera ja osaan valita uhrit oikein joten voin heitä halveksia.

Vierailija kirjoitti:

Hyväonniset ovat niitä jotka ovat saaneet lapsuudessaan hyvän perusturvallisuuden ja turvallisen kasvuympäristön, turvalliset vanhemmat/huoltajat mahdollisuuden olla lapsia sekä tehdä mielekkäitä asioita, ovat saaneet läheisiltään kannustusta, heidän itsetuntoaan on vahvistettu positiivisuudella, heidän osaamiseensa, kykyihinsä ja yrityksiinsä on uskottu, heillä on aina ollut joku turvapaikka mistä saa suojaa, apua ja tukea tarvittaessa.

Ja ihan vaan onnellinen sattuma,  että noin on käynyt? Heidän vanhempansa eivät ole joutuneet tekemään mitään asian eteen? Jos omat vanhempasi ovat olleet paskoja,  voit silti antaa turvallisen ja kannustavan lapsuuden omille lapsillesi.  Silloin ainakin sun lapsesi kuuluvat hyväonnisiin.  Tämän valinnan voit itse tehdä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ulkonäkö ratkaisee lopulta kaiken.. jos olisin hyvännäköinen pääsisin tästä suosta ylös mutta kun en ole. 

Ei auta. Itse olin hyvännäköinen. Kiusattiin koulussa ja työelämässä

Ap

Jos olit vielä hyvännäköinenkin, niin sinulla oli paremmat kortit kuin meistä kellään. Pelasit ne huonosti, oma vika.

Hyvännäköisiä sitä vasta kateelliset kiusaavatkin. Parhaiten pärjää, kun on sulautuu massaan ja on samanlainen kuin kaikki muutkin, ei kateutta herättävä. 

Vierailija kirjoitti:

Sairaus on asia mihin voi myös varautua, vakuutus jne. Ja oikeasti, voit tehdä töitä, kun voit koneella kerran kirjoitella, tuo sairastelu on helppo kortti vetää aina. Tahdosta moni asia on kiinni. Henkisesti heikot harvoin kykenee toimimaan vaan jäävät aloilleen voivotellen "huonoa onneaan"

Oletpa naiivi. Mun lapseni sairastui alle 25 vuotiaana eikä koskaan saanut enää edes tapaturmavakuutusta (ei myöskään vakuutusta kuoleman varalle), vakuutusyhtiö vetosi sairauteen. Hänellä oli nuorisovakuutus, mutta se ei korvannut sairatumisesta johtuvaa.

Mielummin olen henkisesti heikko kuin kaltaisesi kyyninen ihminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyväonniset ovat niitä jotka ovat saaneet lapsuudessaan hyvän perusturvallisuuden ja turvallisen kasvuympäristön, turvalliset vanhemmat/huoltajat mahdollisuuden olla lapsia sekä tehdä mielekkäitä asioita, ovat saaneet läheisiltään kannustusta, heidän itsetuntoaan on vahvistettu positiivisuudella, heidän osaamiseensa, kykyihinsä ja yrityksiinsä on uskottu, heillä on aina ollut joku turvapaikka mistä saa suojaa, apua ja tukea tarvittaessa.

Ja ihan vaan onnellinen sattuma,  että noin on käynyt? Heidän vanhempansa eivät ole joutuneet tekemään mitään asian eteen? Jos omat vanhempasi ovat olleet paskoja,  voit silti antaa turvallisen ja kannustavan lapsuuden omille lapsillesi.  Silloin ainakin sun lapsesi kuuluvat hyväonnisiin.  Tämän valinnan voit itse tehdä. 

Eihän tässä siitä ollut kyse, vaan sen lapsen kokemasta hyväonnisuudesta ja hyväosaisuudesta. Kukaan lapsi ei itse ole valinnut vanhempiaan.

Tosin usein tuollainen hyväosaisuus on tilastollisesti ylisukupolvista, koska hyvä lapsuus on elämässä todella merkittävä tekijä.

Vierailija kirjoitti:

Oon huomannut että moni hyväosainen sulkee silmänsä ahdistavilta asioilta. Esim siltä mahdollisuudelta että voi itse saada potkut tai sairastua vakavasti tai lapselle osua kiusaaminen, sairaus tai työttömyys.

Pidän itseäni hyväosaisena, silti kaikki nuo kaikki luettelemasi on koettu perheessä. Helppoa ei ole ollut, mutta on selvitty. Kriisejä kriisin perään, mutta on löydetty keinot selviytyä eteenpäin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ulkonäkö ratkaisee lopulta kaiken.. jos olisin hyvännäköinen pääsisin tästä suosta ylös mutta kun en ole. 

Ei auta. Itse olin hyvännäköinen. Kiusattiin koulussa ja työelämässä

Ap

Ehkä se että olit hyvännäköinen auttoi kuitenkin myös selviämään. 

Vit## te rumat luulette ulkonäöstä olevan jotain hyötyä. Siksi hyljeksitte ja kampitatte. Miten luulette sen auttavan selviytymisessä? Ai se kun tuntemattomat pyrkivät iholle on menestyksen avain. Mitä jos ei halua edetä reittäpitkin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opiskelin vuosia, olin ahkera, olin töissä vuosia. Sairastuin...nyt työkyvytön. En ryypännyt, juhlinut, polttanut tai vetänyt huumeita. Terveelliset elämäntavat,silti sairastuin. Mitä olisi pitänyt tehdä "oikein"

 

Ap

Riippuu sairaudesta. Oikealle fyysiselle sairaudelle ei tosiaan voi juuri mitään, mutta jos kyseessä on vaikka uupuminen, masennus tai työpaikkakiusatuksi kokeminen, niin on vain itsestä kiinni ryhdistäytyä.

Useampi psykoosi takana. En kestä stressiä mikä työssä tulee. Olin stressaavalla alalla. Irtisanottiin. Kuka mut ottaa töihin? Sä? 

 

Ap

Yksi menestyksen osatekijöistä onkin osata pitää omasta jaksamisesta ja osaamisesta huolta - ne kun ovat kuitenkin se arvokkain omaisuus.

Tiedän - ei ole helppoa - olen itsekin kärsinyt ahdistuksesta ja masennuksesta työn vuoksi ja ollut burnoutin kynnyksellä. Osasin kuitenkin hakea apua ja muuttaa vahingolliset ajatusmallit ja tavat kestävämpään suuntaan. Stresaavat tilanteet eivät tietysti ole kadonneet mihinkään vaan niitä on jopa aiempaa enemmän - tilanteet osaa kuitenkin nyt käsitellä järkevämmin, välttää itseaiheutettua lisästressiä ja palautua paremmin.

No älä selitä. Ihminen on itse vastuussa itsestään eikä mistään"onnesta".

Minkäs takia Selänne on niin hyvin menestynyt ja hänen vaimonsa palstakurttujen kesto kateudenkohde, mutta hänen veljensä on narkki, työtön ja linnakundi? "Onnestako" kaikki oli kiinni?:D:D

Selänteen veljekset ovat hyvä esimerkki koska luuserit yleensä syyttävät kotioloja omasta nykytilanteestaan.

Useimmilla on elämässä sekä onnea että epäonnea.

No kertokaa viisaammat mitä nyt pitää tehdä? Mulla lääkkeet vieneet jo järjen? Miten päästä elämään kiinni?

Ap