Miksi jotkut 1950-luvun lopussa syntyneet sanovat esim., että "peruskoulun jälkeen menin ammattikouluun"?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä viitsi jos et ees tiedä mikä on kansakoulu.

Sain kansakoulun päästötodistuksen ( se oli päästötodistus silloin) .   Xxx on suorittanut kansakoulun oppimäärän 8 luokkaa.

Kansakouluun sisältyi tuo kansalaiskoulu, se ei ollut mikään erillinen koulu vaan oppivelvollisuutta.

Minun aikanani kyllä oli erikseen kansakoulu, kansalaiskoulu ja oppikoulu. Kansakouluja oli joka kylällä, kansalaiskoulu ja oppikoulu kirkonkylässä.

 

 

Se , missä rakennuksessa fyysisesti käytiin kansakoulun yksi tai kaksi viimeistä luokkaa ei muuta sitä tosiasiaa että ne olivat kansakoulua, pakollista oppivelvollisuutta.

Niin minäkin kävin "kirkolla" kansalaiskoulun mutta todistukseni etukannella lukee kansakoulun päästötodistus.

Ja sisemmällä, on s

Kyllä mulla lukee kansalaiskoulun päästötodistus

Vierailija kirjoitti:

Enpä usko kenenkään halunneet vapaaehtoisesti jäädä luokalleen.

Minä jättäydyin luokalle oppikoulussa kaksi kertaa (ja yritin kolmatta kertaa, mutta en onnistunut) koska alemmille luokille tuli vuosi vuodelta kauniimpia kaunottaria.

Vierailija kirjoitti:

Katso Wikipedia : Peruskoulu Suomessa. Vuosittainen ja kunnittainen luettelo siirtymävaiheesta.

Mutta siirto tapahtui vain luokilla 1-5. Tätä vanhemmat jatkoivat vanhojen opetussuunnitelmien mukaisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä väliä?

Ihmetyttää vain, mikseivät ihmiset voi puhua aina asioista niiden oikeilla nimillä.

Varmaan siksi, että kaikki eivät ole autisteja.

Käytännössä kuitenkin sama asia.

Koulupohjan merkitys alkaa vähentyä sitten, kun pääsee työn syrjään kiinni ja etenee työmaailmassa missä voi sielläkin kehittää itseään monin eri tavoin. Jotkut ihmiset jopa päätyvät ihan eri alan töihin mihin ovat opiskelleet eli työelämässä voi myös pärjätä ja edetä muillakin avuilla kuin tutkinnoilla. Ansioluetteloonkaan ei tarvitse merkitä aamenesta alkaen kaikkia kouluja vaan riittää jos mainitsee merkittävimmät ja viimeiset tutkinnot. Vähemmän koulutustakin vaativissa tehtävissä työnantajat arvostat sitä, että työnhakija on ylipäätään suorittanut loppuun jonkun tutkinnon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä viitsi jos et ees tiedä mikä on kansakoulu.

Sain kansakoulun päästötodistuksen ( se oli päästötodistus silloin) .   Xxx on suorittanut kansakoulun oppimäärän 8 luokkaa.

Kansakouluun sisältyi tuo kansalaiskoulu, se ei ollut mikään erillinen koulu vaan oppivelvollisuutta.

Minun aikanani kyllä oli erikseen kansakoulu, kansalaiskoulu ja oppikoulu. Kansakouluja oli joka kylällä, kansalaiskoulu ja oppikoulu kirkonkylässä.

 

 

Se , missä rakennuksessa fyysisesti käytiin kansakoulun yksi tai kaksi viimeistä luokkaa ei muuta sitä tosiasiaa että ne olivat kansakoulua, pakollista oppivelvollisuutta.

Niin minäkin kävin "kirkolla" kansalaiskoulun mutta todistukseni etukannella lukee kansakoulu

Oletko ihan varma?   No ole sinä kansalaiskoulun käynyt,  minä olen kansakoulun käynyt.

Kansakouluun menivät ne jotka eivät päässeet oppikouluun. Kansakoulusta mentiin ammattikouluun ja oppikoulusta lukioon. 

Vierailija kirjoitti:

"Peruskoulu syntyi 1970-luvun koulu-uudistuksessa, jossa siirryttiin rinnakkaiskoulujärjestelmästä yhtenäiskoulujärjestelmään siten, että kansakoulu, sen jatkona ollut kansalaiskoulu ja oppikoulun viisi tai kuusi ensimmäistä luokkaa muodostanut keskikoulu sulautuivat peruskouluksi ja oppikoulun kolme viimeistä luokkaa muodostaneesta lukiosta tuli itsenäinen koulu."

Neljänneltä kansakoulusta pyrittiin oppikouluun, ja jos ei päässyt, pyrittiin ammattikouluun, tai sitten jos ei, niin "mentiin" töihin!

Muuten totta, mutta oppikouluun sai pyrkiä kansakoulun viidenneltä ja jopa kuudennelta luokalta. Itsekin pyrin viidenneltä, koska olin loppuvuodesta syntynyt pkkusintti ja oppikouluun piti matkustaa bussilla päivittäin ja vanhemmat halusivat, että vähän kasvaisin😅

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näissä keskustelussa on moni kehunut korkeaa koulutustaan,  silti hänelle jo epäselviä sanat oppikoulu, keskikoulu.   Ja tuo että neljänneltä mentiin joko oppikouluun tai kansalaiskouluun. Jonkun mielestä jo amikseen.

Jos itse kehaisisin maisterin tutkinnolla en kehtaisi edes kirjoitella sekavia vaan tarkistaisin hakulähteestä.

Kansalaiskoulu oli luokat 7-9 ei se 4 luokalta alkanut eikä sinne mitenkään pyritty. Oppikouluun pyrittiin ja sen jälkeen jotkut pyrkivät lukioon.

Olen jolle vastasit.  Tiedän mutta täällä ihmiset kirjoittaa niin helkk...sekaisia.   että neljänneltä mentiin sinne taikka tänne 

Kansakoulu oli yleensä kahdeksanluokkainen, tiedän että kaupungeissa saattoi olla se 9. Luokka ja jopa ruotsin kielen opetusta.

Itse olen maaseudulta, 8 luokkaa oli oppivelvollisuus.

Peruskoulu-uudistus kesti hyvin kauan. Se eteni vaiheittain.

Vierailija kirjoitti:

Kansakouluun menivät ne jotka eivät päässeet oppikouluun. Kansakoulusta mentiin ammattikouluun ja oppikoulusta lukioon. 

Ihan kaikki kävivät vähintään 4 vuotta kansakoulua.

Mie muisteleisin että kansalaiskoulussa opetettiin valmistautumista kansalaissotaan, vaikka monien isovanhemmat oli saanu turpaansa ja osa kuollutkin kyseisessä sodassa. Me valakianauhaisten lapsenlapset mentiin lukioon ja yliopistoon. No joku taistolaisaatteen läpitunkema jätti lukion kesken ja lähti punalippu hulmuten johonkin sorvarin oppipojaksi.

Lähäri lähihoitaja oli ennen Apu hoitaja. Auttaja. Helper Nurse. Auttaminen ammattina. Sitten tuli nimike perus hoitaja kun perus hoivaan kuuluu perushoito pesut kuin haavat kuin lakanan vaihto kuin muu ihonhoito eli perus asiat. Sitten tuli nimi lähi kun hoitaa lähellä läheisesti potilasta eli pesee nostaa tuoliin vie pesulle pesee hampaat ja syöttää. Perushoito lähihoito auttaminen avustaminen kuin pukemiset  ja tossut jalkaan kuin yöpaita kuin ihon rasvaus kuivaus kuin kaikkea. Pyörätuoliin ja sänkyyn. Syömään ja vessaan. Auttamistyötä . Sitä on myös kodinhoito kuin Henk koht avustajat kuin taas sairaala apulaiset laitoshoito välinehuolto on osa moniammatillista iloista yhteisöä. Kaikkiin on ammatillinen koulutus kuin on hammashoitaja hygienisti kuin erikoistumiset . Erikoistuminen oli siihen aikaan ilman tietokoneita nykyään on sähköiset välineet. Siihen aikaan oli Piirto heitin ja mustavalko TV tai sitten väri TV. Lanka puhelimet on nytkin mutta kännykät tuli vasta 90 luvulla. Nykyajan nuoret on syntynyt kännykkäaikaan. Lukioissa on medialuokat. Peruskoulussa on tietokoneet. Ei mikään pysy samana aina. Katsokaa vaikka 50-70 -80 luvun auton malleja !!!!!  

Vierailija kirjoitti:

Kansakouluun menivät ne jotka eivät päässeet oppikouluun. Kansakoulusta mentiin ammattikouluun ja oppikoulusta lukioon. 

Varmaan tuossakin jokaisella oma polkunsa. Sukulaisnuoria meni keskikoulusta amikseen.

Keskikoululla pääsi myös kauppaopistoon tai tekniseen opistoon.  Kansakoulun käyneen piti käydä esim ensin kauppakoulu tai teknikkokoulutus jotta pääsi opistotasoon. Tai sairaanhoitajakouluun pääsi keskikoululla, kansakoulun käynyt jonkun apuhoitajakoulutuksen kautta.

Vierailija kirjoitti:

Johtuisiko siitä, että heidän aikanaan keski- ja kansalaiskoulu muuttuivat peruskouluksi.

Ei muuttuneet. Synnyin 1966 ja kävin kansakoulua vielä ekat luokat. Vasta kolmannella oli peruskoulua.

Jos menee koulun jälkeen ammattikouluun, niin miten se oikein kuuluu sanoa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä väliä?

Ihmetyttää vain, mikseivät ihmiset voi puhua aina asioista niiden oikeilla nimillä.

 

 

Näin on. Miksi on yleistynyt sana kansalaiskoulu kun tarkoitetaan kansakoulun käynyttä?  Ei kovin fiksulta tunnu väheksyä amiksilaisia jos ei tiedä mikä oli kansakoulu.

Kansalaiskoulu on alle 60-vuotiaiden keskuudessa vähän tunnettu, aikanaan alueellisesti eri tavoin toteutettu ja historiassa lyhytaikaiseksi jäänyt koulujärjestelmän osa. Siksi tulee näitä sekaannuksia ihmisillä.

Tässäkin keskustelussa sen huomaa, että itse kukin tuntuu kuvittelevan, että se, miten minä itse kävin aikanaan koulua, pätisi kaikkiin vuosiluokkiin ja kaikille Suomen alueille.

Tällä foorumilla besserwisseriys on valttia😅

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen syntynyt vuonna 1964 ja ehdin käydä kansakoulua ekaluokan ennen kuin tokalle mennessä se muuttui peruskouluksi. Vaikka olisin syntynyt 50-luvun lopulla, niin peruskoulun päättötodistuksen olisin aikanaan saanut.

Mutta keski- tai kansakoulun opetussuunnitelman mukaisesti, jos oli ehtinyt kansakoulun kuudennelle tai keskikoulun toiselle luokalle.

Osa kansakouluun jääneistä kävi kuudennen luokan kahdesti saadakseen peruskoulun päästötodistuksen ilman lisämainintaa.

Enpä usko kenenkään halunneet vapaaehtoisesti jäädä luokalleen.

Kyllä jotkut jäi. Jos oli tokarissa nelonen tai kaksi tai nelonen ja vitonen, eivät edes yrittäneet ehtoja suorittaa. Jäivät suosiolla.

Oppikoulussa meillä jäi aina 1-3 luokalle, se oli ihan tavallista. Mä olin samalla luokalla 2 vuotta vanhemman siskoni kanssa. Hän pääsi oppariin viidenneltä ja jäi kerran luokalle. Mä pääsin  neljänneltä.

Vierailija kirjoitti:

Jos menee koulun jälkeen ammattikouluun, niin miten se oikein kuuluu sanoa?

No kun peruskoulun opetussuunnitelman ovat voineet suorittaa aikaisintaan 1961 syntyneet.

Vierailija kirjoitti:

Kansalaiskoulu on yläaste ja kansakoulu ala aste eli oppiluokat.  Vammaisille on erityiskoulut ja vaikeille tarkkailuluokat ja sokerille sokeain koulut. Kotikoulut on invalideille tai CCCP eikun CP vammaisille.  Oppikoulu velvollisuus muutettiin peruskoulu nimeksi joskus 90- luvulla. Se on pakollinen .  Siitä sitten lapsukaiset jatkaa johonkin ammattikouluun. 

Tässä sepustuksessa ei tainnut olla yhtäkään paikkansa pitävää asiaa.