Miksi naiset aina päättää mitä ostetaan kaupasta ja syödään?
Itse olen ehdottanut kaikenlaista mutta sen jälkeen muija katsoo vihaisesti mun päälle.
Kommentit (79)
Meilläkin tekijä päättää. Kysyn kyllä toiveet tilausta tehdessä, harvoin mies niitä esittää.
Vierailija kirjoitti:
Mä kysyn joka kerta kun olen kauppaan lähdössä, että mitä haluatte syödä, siis muulta perheeltä. Ikinä en saa mitään vastaukseksi. Sit ostan sitä, mitä mun tekee mieli ja haluan valmistaa.
Ajatustenlukija pitää viseiin olla. Ei ole reilua ostaa jotain mistä itse kuulemma osaa tehdä hyvän ruuan, mutta toinen ei. Sitten haukutaan etkö osaa mitään.
Ja mitä tulee siihen että ehdottelee muita lajeja, no voihan se toinenkin olla se nirso kenelle ei kelpaa mikään vasn.
Itsränikin haukuttu nirsoksi, vaikka ehkä yksi vähiten nirso ehkä koko perheessä. Noh kaikki aina tiedä tiedä kaikkea ennenkun kommentoi.
Suomessa on paljon miehiä, jotka käyvät kaupassa ihan itsenäisesti ja päättävät itse, mitä ruokaa valmistavat. Jos sinun elämässäsi kaikki naiset aina päättävät, mitä ruokaa ostetaan ja laitetaan, niin mikäköhän olisi syy tähän?
Minä ainakin olen aina varsin tyytyväinen, jos vaimo käy kaupassa ja hoitaa ruuan. Mikään ei ole kamalampaa kuin saada se viesti työpäivän aikana että voitko hoitaa ruuan tänään ja sitten pyörin siellä kaupassa pää ihan tyhjänä että kuka nyt oli allerginen mille ja kuka ei voi sietää mitäkin raaka-ainetta ja mitä siellä kotona nyt oli jo ja mitä täältä kaupasta edes tarvitsee.
Vierailija kirjoitti:
Miten niin naiset ja aina? Ei sinun naisesi ole kaikki naiset. Minä kyllä kysyn mieheltä mielipidettä päivän ruokaan, mutta jos vastaus on joka kerta että "ihan sama", niin silloin se on hänelle ihan sama ja minä päätän. Ärsyttää muutenkin nuo ihan sama ihmiset. Antaavat vastuun toisille päättää asioista, kun ei itsellä ole pokkaa sanoa että mitä haluaa.
Käyn kaupassa ja olen aikalailla "ihan sama" ihminen, melkein kaikki ruuat joita teemme puolison kanssa ovat hyviä eikä erityisiä suosikkeja ole. Annan jopa kauppiaan päättää ruuasta koska ostan lihan/kalan sen perusteella mikä on tarjouksessa, ainoa sääntö on "ei samaa peräkkäisinä viikkoina". Kun liha/kala on poimittu niin aterioiden muut osat kasataan sen ympärille.
Vierailija kirjoitti:
Ap, tilanteesi ei ole millään lailla epätavallinen. Itse asiassa se on melko yleinen. Tällaisten parisuhdepulmien käsittelyssä on paljon apua vertaistuesta tai ihan vaan kokemuksista, joita vastaavaan tilanteeseen joutuneilla on ollut.
Onneksi on myös positiivisia esimerkkejä, joissa asiat ovat kääntyneet hyvään suuntaan. Niistä tulee ensimmäisenä mieleen tapaus, josta pari vuotta sitten edesmennyt mummoni usein kertoi.
Mummon lapsuudenkodin lähistöllä eleli uusperhe, jossa oli pariskunta, miehen lapsia, naisen lapsia ja yksi yhteinenkin tenava. Tämän perheen äiti (äitipuoli) keitteli usein suuressa kattilassa keittoa.
Mummo kertoi, että keittoa syömään saivat tulla he naapurin mukulatkin perheen lasten lisäksi. Keitto oli ihan kelvollista, varsinkin silloiset sodanjälkeiset olosuhteet huomioon ottaen.
Siinä talon liepeillä liikkui paljon kulkukoiria ja kerran se nainen lipsautti, että niitä hän luokseen houkut
Onko pakko postata tämä sama sonta joka päivä johonkin ketjuun?
Suunnitelmallisuus ruokahuollossa?
Laittakaa ruokaa vuoropäivin ja se joka kokkaa, saa päättää.
Meillä käydään vapaapäivänä kumpikin kaupassa. Mitenkä joku aikuinen voi alkaa ihan avuttomaksi pikkulapseksi parisuhteessa. Mikä estää menemästä kauppaan ostamaan lempiruokiaan jos ei yhdessä voida käydä.
Vierailija kirjoitti:
Ap, tilanteesi ei ole millään lailla epätavallinen. Itse asiassa se on melko yleinen. Tällaisten parisuhdepulmien käsittelyssä on paljon apua vertaistuesta tai ihan vaan kokemuksista, joita vastaavaan tilanteeseen joutuneilla on ollut.
Onneksi on myös positiivisia esimerkkejä, joissa asiat ovat kääntyneet hyvään suuntaan. Niistä tulee ensimmäisenä mieleen tapaus, josta pari vuotta sitten edesmennyt mummoni usein kertoi.
Mummon lapsuudenkodin lähistöllä eleli uusperhe, jossa oli pariskunta, miehen lapsia, naisen lapsia ja yksi yhteinenkin tenava. Tämän perheen äiti (äitipuoli) keitteli usein suuressa kattilassa keittoa.
Mummo kertoi, että keittoa syömään saivat tulla he naapurin mukulatkin perheen lasten lisäksi. Keitto oli ihan kelvollista, varsinkin silloiset sodanjälkeiset olosuhteet huomioon ottaen.
Siinä talon liepeillä liikkui paljon kulkukoiria ja kerran se nainen lipsautti, että niitä hän luokseen houkut
Oletko maahanmuuttaja?
Suomessa kulkukoirat (ja kissat) paleltuu hengiltä. Niitä ei vaella missään.
Siriina kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, tilanteesi ei ole millään lailla epätavallinen. Itse asiassa se on melko yleinen. Tällaisten parisuhdepulmien käsittelyssä on paljon apua vertaistuesta tai ihan vaan kokemuksista, joita vastaavaan tilanteeseen joutuneilla on ollut.
Onneksi on myös positiivisia esimerkkejä, joissa asiat ovat kääntyneet hyvään suuntaan. Niistä tulee ensimmäisenä mieleen tapaus, josta pari vuotta sitten edesmennyt mummoni usein kertoi.
Mummon lapsuudenkodin lähistöllä eleli uusperhe, jossa oli pariskunta, miehen lapsia, naisen lapsia ja yksi yhteinenkin tenava. Tämän perheen äiti (äitipuoli) keitteli usein suuressa kattilassa keittoa.
Mummo kertoi, että keittoa syömään saivat tulla he naapurin mukulatkin perheen lasten lisäksi. Keitto oli ihan kelvollista, varsinkin silloiset sodanjälkeiset olosuhteet huomioon ottaen.
Siinä talon liepeillä liikkui paljon kulkukoiria ja kerran se
Koirakeitto on hyvää 🥩🐶😋
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, tilanteesi ei ole millään lailla epätavallinen. Itse asiassa se on melko yleinen. Tällaisten parisuhdepulmien käsittelyssä on paljon apua vertaistuesta tai ihan vaan kokemuksista, joita vastaavaan tilanteeseen joutuneilla on ollut.
Onneksi on myös positiivisia esimerkkejä, joissa asiat ovat kääntyneet hyvään suuntaan. Niistä tulee ensimmäisenä mieleen tapaus, josta pari vuotta sitten edesmennyt mummoni usein kertoi.
Mummon lapsuudenkodin lähistöllä eleli uusperhe, jossa oli pariskunta, miehen lapsia, naisen lapsia ja yksi yhteinenkin tenava. Tämän perheen äiti (äitipuoli) keitteli usein suuressa kattilassa keittoa.
Mummo kertoi, että keittoa syömään saivat tulla he naapurin mukulatkin perheen lasten lisäksi. Keitto oli ihan kelvollista, varsinkin silloiset sodanjälkeiset olosuhteet huomioon ottaen.
Siinä talon liepeillä liikkui paljon kulkukoiria ja kerran se
Paskapostaajatrolli se on.
Koska et osaa ostaa kaupasta mitään muuta kuin kaljaa, kepsuttia ja HK:n kyrsää.
Vierailija kirjoitti:
Ei äiti anna tuollaisen keskenkasvuisen räkänokan tietenkään päättää. Teini vetäis vaan kuraläppäpitsoja.
Ajattele positiivisesti. Ne ovat kumminkin ruokakauppojen valikoimissa halvimmasta päästä, raha säästyy muuhun terveellisempään ruokaan.
Vierailija kirjoitti:
Ap, tilanteesi ei ole millään lailla epätavallinen. Itse asiassa se on melko yleinen. Tällaisten parisuhdepulmien käsittelyssä on paljon apua vertaistuesta tai ihan vaan kokemuksista, joita vastaavaan tilanteeseen joutuneilla on ollut.
Onneksi on myös positiivisia esimerkkejä, joissa asiat ovat kääntyneet hyvään suuntaan. Niistä tulee ensimmäisenä mieleen tapaus, josta pari vuotta sitten edesmennyt mummoni usein kertoi.
Mummon lapsuudenkodin lähistöllä eleli uusperhe, jossa oli pariskunta, miehen lapsia, naisen lapsia ja yksi yhteinenkin tenava. Tämän perheen äiti (äitipuoli) keitteli usein suuressa kattilassa keittoa.
Mummo kertoi, että keittoa syömään saivat tulla he naapurin mukulatkin perheen lasten lisäksi. Keitto oli ihan kelvollista, varsinkin silloiset sodanjälkeiset olosuhteet huomioon ottaen.
Siinä talon liepeillä liikkui paljon kulkukoiria ja kerran se nainen lipsautti, että niitä hän luokseen houkut
Älä jaksa enää. Olet suoltanut tuon paskasi jo about 100 kertaa tälle palstalle.
Kuinka monta naista on aloittajalla päättämässä kauppaostoksista?
Kun minä kysyn mieheltä, hän sanoo, että vaikka perunoita, riisiä tai makaronia ja jotain kastiketta. No helpottipa kovasti.
Kerran oltiin menossa kauppaan ostamaan seuraavan viikon ruuat. Matkalla kysyin mitä ensi viikolla syödään, mies lähes suuttui ja sanoi, että mistä hän tietää mitä haluaa syödä. No sepäs helpotti kauppareissua.
Kyllä meillä nainen kokkaa mutta kyselee aina mitä haluan syödä tai että käykö kyseinen ruoka. Itse toki yleensä maksan raaka-aineet
Miten niin naiset ja aina? Ei sinun naisesi ole kaikki naiset. Minä kyllä kysyn mieheltä mielipidettä päivän ruokaan, mutta jos vastaus on joka kerta että "ihan sama", niin silloin se on hänelle ihan sama ja minä päätän. Ärsyttää muutenkin nuo ihan sama ihmiset. Antaavat vastuun toisille päättää asioista, kun ei itsellä ole pokkaa sanoa että mitä haluaa.