Lue keskustelun säännöt.
Viikko-viikko-systeemiin puolison lasten kanssa. Pelottaa vähän, miten selvitään.
16.03.2025 |
Puolisolla siis entisestä liitostaan neljä kouluikäistä, joista yksi yläkoululainen. Ovat olleet tähän asti meillä pääasiassa lomat ja kaikki viikonloput. Lapset ovat ihania ja rakkaita myös minulle.
Lasten äidin kanssa on vaikeaa sopia oikein mistään järkevästi. Logistiikka, silloin kun on hänen vastuullaan, menee ihan miten sattuu. Tavaroita, lääkkeitä, harrastuskamoja unohtuu, ja niitä sitten kuskaillaan pitkin poikin.
Jo tämä viikonloppuasuminen on siis käynyt hermoille. Ei lasten, vaan heidän äitinsä huithapeliuden vuoksi. Lapset edelleenkin ovat silkkaa
Ollaan kuitenkin toivottu, mieheni kanssa yhdessä, viikko-viikko-systeemiin siirtymistä. Mutta mitä jos se huithapeliralli jatkuu vaan?
Oma biolapseni on jo aikuinen, ja täytyy myöntää, että näin viisikymppisenä ei enää jaksaisi ehkä ihan sittenkään tätä kaikkea.
Oma työ on erittäin vaativa. Ikääntyneet vanhemmat tarvitsevat huolenpitoa.
Pelkään, että mun voimat ei kestä bonussuurperhettä joka toinen viikko.
Lisäksi asuntomme on pieni, vain 4 h+k.
Pitäisikö mun vaan lähteä, paeta omaan rauhaan ja hommata oma koti?
Auttakaa, neuvokaa, kertokaa kokemuksistanne joku?
t. väsynyt ruuhkavuosinen äiti, joka on siis kertaamassa ja tuplaamassa koko ruuhkavuodet nyt bonuslasten kanssa.
Kommentit (79)
Miksi mies ei katso tavaroita läpi lasten lähtiessä teiltä? Seuraavan viikon harrastusaikataulut, kouluviikon ohjelma, esim retket ja liikkatuntien sisältö. Näiden lisäksi voi kysyä äidiltä mitä suunnitelmia on ja katsoa tavarat lasten kanssa sen mukaan. Miksi tämä on äidin harteilla? Äidin joka asuu ihan toisaalla.
Tietyt perusjutut olisi myös hyvä löytyä molemmista kodeista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulle jäi mysteeriksi halusitte vuorovanhemmuuden? Koska äiti on huithapeli neljän lapsen äiti (vähän eri kun olla äiti yhdelle)?
Vierailija kirjoitti:
Lasten äidin kanssa on vaikeaa sopia oikein mistään järkevästi.
Lopetin lukemisen tähän, vuoroasumisen perusta on toimiva keskusteluyhteys.
Tämä järkevästi sopiminen tarkoittaa sitä ettei kaikki mene niinkuin ap haluaa?
Tässä varmaan ap ja puoliso on ajatellut niin, että nyt kaikki viikonloput ovat olleet kiinni näissä lapsissa ja lapsien äiti pääsee ne ns vapaapäivät tuulettumaan, kun saa lapset silloin pois nurkista. Nyt, kun ovat vuoroviikoin niin myös ap:lla ja lapsien isälle tulee joka toinen viikonloppu ns vapaa viikonloppu. Mielestäni tämä viikko viikko on just näin hyvä. Ei aina ne lapset ole niitä vapaapäiviä vastuulla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sitä vaan tässä mietin, että lapset ovat sillä äidillä kaikki arkipäivät. Eli 5 pvä lapset on sillä äidillä, 2 pvä teillä. Ja mitäs sinä nyt valititkaan?!
Lapset ovat arkena aika ison osan ajasta koulussa ja muissa menemisissä. Viikonloppuna ei oo koulua ja ne on 247/ sun luona
Vierailija kirjoitti:
Tässä varmaan ap ja puoliso on ajatellut niin, että nyt kaikki viikonloput ovat olleet kiinni näissä lapsissa ja lapsien äiti pääsee ne ns vapaapäivät tuulettumaan, kun saa lapset silloin pois nurkista. Nyt, kun ovat vuoroviikoin niin myös ap:lla ja lapsien isälle tulee joka toinen viikonloppu ns vapaa viikonloppu. Mielestäni tämä viikko viikko on just näin hyvä. Ei aina ne lapset ole niitä vapaapäiviä vastuulla
Eikä arki yksin tämän huithapelin vastuulla. Ap pääsee toteuttamaan täydellistä vanhemmuuttaan. Enää ei ole yksikään tavara hukassa, jne ja he elävät onnellisena elämänsä loppuun asti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huithapeliralli? Onko siis vain toisen vanhemman vastuulla hankkia kaikki harrastuskamat ym JA pakata ne joka vkl JA kuskata ne TEILLE joka vkl? Miksi niitä kamoja ei hommata toisia, ettei tarvi niitä koko ajan kuljetella? Kuulostaa todella raskaalta kuviolta, sille lähivanhemmalle.
Miksi ap olettaa, että lapset suostuisivat tuohon? Jos ei se mies nytkään kykene hoitamaan viikonloppuja, niin miten muka viikot sujuisi OK? Kun ei riitä, että on huithapeli äiti, tuossa isänkin pitää olla jotenkin ulkona koko jutusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä varmaan ap ja puoliso on ajatellut niin, että nyt kaikki viikonloput ovat olleet kiinni näissä lapsissa ja lapsien äiti pääsee ne ns vapaapäivät tuulettumaan, kun saa lapset silloin pois nurkista. Nyt, kun ovat vuoroviikoin niin myös ap:lla ja lapsien isälle tulee joka toinen viikonloppu ns vapaa viikonloppu. Mielestäni tämä viikko viikko on just näin hyvä. Ei aina ne lapset ole niitä vapaapäiviä vastuulla
Eikä arki yksin tämän huithapelin vastuulla. Ap pääsee toteuttamaan täydellistä vanhemmuuttaan. Enää ei ole yksikään tavara hukassa, jne ja he elävät onnellisena elämänsä loppuun asti.
Kukaan ei ole niin saatanallisen syyllistävä, kuin toinen äiti toiselle. Eihän siinä isässä tietenkään ole mitään vikaa? Mun lasten isä käy asiat läpi lapsen kanssa tossa meidän eteisessä läpi, ennen kun lähtevät. Se varmaan pitää mua huithapelina.😂
Vierailija kirjoitti:
Tekisin sinuna selväksi miehelle, että nimeen omaan HÄNEN tehtävänsä tässä tilanteessa lisääntyvät, koska lapset ovat hänen. Hän tekee esim. tulevaisuudessa aamupalat ja katsoo, että lapset vievät astiansa tiskikoneeseen, pitävät huoneensa kunnossa, ja vuorollaan tekevät joitain sovittuja kotitöitä (eteisen imurointi, olohuoneen pölyt, päivälliskattaus j.n.e). Miehesi on myös vastuussa kotitehtävien tekemisestä eli tarkastaa ne iltaisin. Jos sinä teillä kokkaat, suureksi muuttuvat ruokaostokset ovat myös miehesi vastuulla. Ja harrastukset ja lääkärikäynnit ja lääkkeet.
On itsestäänselvää, että myös omat tehtäväsi lisääntyvät. Et kuitenkaan saa ajaa itseäsi piippuun sallimalla, että miehesi olisi samanlainen ,huithapeli, kuin hänen exänsä. Se olisi ojasta allikkoon menemistä, etkä sinä sitä kestä!
Kaikkea hyvää!
Tämä. Lasten isä huoltaa, kuskaa, ruokkii, hoitaa sairaat ja ennen kaikkea, maksaa omasta pussistaan kaikki lapsiinsa menevät kulut. Siivoaa, vahtii läksyt ja kokeisiin lukemiset, huolehtii kouluun lähdöt yms. Eli lapsiviikoilla ei ole omaa aikaa. Toisaalta mies tietenkin säästää rahaa kun ei joudu enää maksamaan elareita. Itse olisin alkuun todella ankea ihminen ja tekisin tikusta asiaa mikä vaatii läsnäoloa muualla ettei vahingossakaan jää kuvitelmaa että olisin lapsenlikka tai kyökkipiika. Sellaista se on kun on lapsia ja nyt sen saa mieskin todeta omassa persnahassaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tekisin sinuna selväksi miehelle, että nimeen omaan HÄNEN tehtävänsä tässä tilanteessa lisääntyvät, koska lapset ovat hänen. Hän tekee esim. tulevaisuudessa aamupalat ja katsoo, että lapset vievät astiansa tiskikoneeseen, pitävät huoneensa kunnossa, ja vuorollaan tekevät joitain sovittuja kotitöitä (eteisen imurointi, olohuoneen pölyt, päivälliskattaus j.n.e). Miehesi on myös vastuussa kotitehtävien tekemisestä eli tarkastaa ne iltaisin. Jos sinä teillä kokkaat, suureksi muuttuvat ruokaostokset ovat myös miehesi vastuulla. Ja harrastukset ja lääkärikäynnit ja lääkkeet.
On itsestäänselvää, että myös omat tehtäväsi lisääntyvät. Et kuitenkaan saa ajaa itseäsi piippuun sallimalla, että miehesi olisi samanlainen ,huithapeli, kuin hänen exänsä. Se olisi ojasta allikkoon menemistä, etkä sinä sitä kestä!
Kaikkea hyvää!
Niin, tuossahan on hyvä neuvo. Älä ajattele lapsia taakkana, vaan palvelusväkenä. Ja kaikki juoksevat kulut siirtyvät miehen maksettavaksi, joten sekin on vain plussaa.
Vierailija kirjoitti:
Kokeile, miten sujuu. Puhukaa miehen kanssa paljon, pidä huolta, että isä ottaa ainakin suurimman osan vastuusta lastensa kanssa. Jos on joitakin tiettyjä tavaroita, jotka usein unohtuvat tai joiden kuljettaminen on hankalaa, niin järkevämpää voisi olla, että ne olisivat molemmissa kodeissa.
Jos ei suju, niin muuttaisin omaan asuntooni, mutta jatkaisin toki suhdetta ja olisin miehen kanssa hänen lapsivapaat viikkonsa ja vaikka yhden päivän lastenkin kanssa, koska hekin sinulle rakkaita ja tärkeitä kuten sanoitkin.
Neljä alaikäistä lasta ruokittavana, vaatettavana, kuskattavana harrastuksiin, läksyt kuulusteltava jne on aika paljon. En ihmettele, että vähän jännittää ja epäröit.
Aikuinen voi vain kokeilla miettimättä miten tuollaiset kokeilut vaikuttaa lapsiin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Huithapeliralli? Onko siis vain toisen vanhemman vastuulla hankkia kaikki harrastuskamat ym JA pakata ne joka vkl JA kuskata ne TEILLE joka vkl? Miksi niitä kamoja ei hommata toisia, ettei tarvi niitä koko ajan kuljetella? Kuulostaa todella raskaalta kuviolta, sille lähivanhemmalle.
Esim jos harrastaa jääkiekkoa niin niitä kamoja ei niin vaan hommata tupla määriä. Ja kuka oikeasti hommaa tuplana harrastuskamat, kun ne menee helposti mukana, kun ne menee mukana sinne harrastuksiinkin? helpompi on vaan pitää ne harrastuskamat mukana. ja kannatais opettaa se lapsi ottamaan ne harrastuskamat vastuulleen.
Minä miettisin tuossa, että mitä sitten, kun tuo lapsilauma kasvaa aikuiseksi ja alkaa tuoda jälkikasvuaan viikonloppukylään vaarilleen.
Vierailija kirjoitti:
Minä miettisin tuossa, että mitä sitten, kun tuo lapsilauma kasvaa aikuiseksi ja alkaa tuoda jälkikasvuaan viikonloppukylään vaarilleen.
Ei saisi tuoda? Ap:llakin on aikuinen lapsi ja jos hänellä on jälkikasvua niin hänkään ei saa tuoda lasta viikonloppu kylään?
Vierailija kirjoitti:
Minä miettisin tuossa, että mitä sitten, kun tuo lapsilauma kasvaa aikuiseksi ja alkaa tuoda jälkikasvuaan viikonloppukylään vaarilleen.
Kukaan järkevä ihminen ei tuollaisia mieti, vaan elää nykyhetkeä.
Voi olla, etteivät lapset edes hanki lapsia. Sen lisäksi lapsenlapsethan tulevat viikonloppukylään, jos se molemmille osapuolille sopii.
Vierailija kirjoitti:
Huithapeliralli? Onko siis vain toisen vanhemman vastuulla hankkia kaikki harrastuskamat ym JA pakata ne joka vkl JA kuskata ne TEILLE joka vkl? Miksi niitä kamoja ei hommata toisia, ettei tarvi niitä koko ajan kuljetella? Kuulostaa todella raskaalta kuviolta, sille lähivanhemmalle.
No eihän sitä omaa rakasta voi syyttää huonosta isyydestä, kun on se äiti, jota voi syyttää ihan kaikesta! Mä luulen, että ap ei oikeasti pidä miehensä käytöksestä, mutta ei voi sitä ääneen sanoa, koska silloin joutuisi myöntämään, että ei se niin hyvä vanhempi olekaan. Helpompaa syyttää sitä mielipuoliäitiä.
Toisekseen, onko lapsilta kysytty mitä he haluaisivat? Vuoroviikot vai onko nykyinen järjestely passeli?
Hui kauhea. En suostuisi viikkosysteemiin. Ongelmat eivät häviä mihinkään. Äiti on silloinkin huithapeli.
Jos koet, ettet jaksa, niin oma yksiö. Tai mökki tms.
Tätä mietin itsekin. Isoimpien tavaroiden takia voi joskus harvakseltaan tarvitakin autokyydin, mutta näitä ei ole edes joka kuukausi. Tai jos on, niin pitäisi ehkä ihan arjen sujuvuuden näkökulmasta alkaa miettiä, olisiko järkevää hankkia molempiin koteihin omansa. Samoin lääkkeet, miksi tarvittavia lääkkeitä ei ole molemmissa kodeissa? Tässäkin systeemissä voi jotain yksittäisiä unohduksia käydä vaikka lääkkeen loppuessa, mutta kuulostaa oudolta, että tavaroiden kuskausta olisi ihan rasitteeksi asti.