Lue keskustelun säännöt.
Ihmiset, jotka hankkivat lapsia, vaikka eivät jaksa edellistenkään kanssa
16.03.2025 |
Heti alkuun: en nyt tarkoita, että kaikki ihmiset ovat tällaisia. On paljon vanhempia, jotka pärjäävät hyvin lastensa kanssa. Mutta sitten on paljon ihmisiä, joiden kohdalla ihmettelee, mikä mieli lisääntymisessä on, kun vaikea tilanne/vanhempien jaksamattomuus on jo tiedossa lasta yritettäessä:
1.Lapsia on jo monta ja lasten kanssa ollaan uupuneita, mutta silti halutaan vielä x vauva lisää. Yhteiskunta tukee näiden lasten kasvattamista paljon, kun vanhempi/vanhemmat eivät siihen itse kykene. Talous voi olla todella tiukilla, henkiset voimavarat äärimmäisen rajalliset jne. Silti on tehty ratkaisu, että lapsilukua pitää kasvattaa ja kyllä yhteiskunta auttaa.
2. Vanhemmalla on jo ennen lapsen saamista tiedossa vaikea/perinnöllinen sairaus, joka vaikuttaa huomattavasti lapsen elämään sekä vanhemman kykyyn selviytyä lapsen hoitamisesta. Sitten ihmetellään, miksi ollaan uupuneita lapsen/lasten kanssa, vaikka jo lähtökohtaisesti olisi kannattanut miettiä, kannattaako vajaalla terveydentilalla perhettä perustaa tai edes jättää lapsiluku pienemmäksi.
3. Aiemmilla lapsilla on sairautta ja riski olisi melkoinen seuraavankin lapsen kohdalla ja silti päätetään tehdä lisää lapsia. Sitten ihmetellään, että miten meillä on viisi erityislasta tai miten koko kolmikolla voi olla sama perinnöllinen sairaus, vaikka sairaus oli jo tiedossa esikoisen kohdalla.
Ja kun joku tulee mussuttamaan yhteiskunnan kannalta tärkeistä, tulevista veronmaksajista. On aika iso todennäköisyys, että se vailla vanhempien kunnollista huolenpitoa kasvava/vanhempien valinnan takia vaikeasti sairas lapsi ei tule koskaan olemaan se tuottava veronmaksaja. Päinvastoin todennäköisemmin nämä yksilöt vievät enemmän yhteiskunnan taloudellisia resursseja kuin tuottavat niitä.
Kommentit (71)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ap äitisi ei tehnyt aborttia, vaan synnytti sinut? Eikö tunnu kivalta, kun kysytään tällaista? No mietipä seuraavalla kerralla omalle kohdalle ennen kuin rupeat vihjailemaan, että tiettyjä lapsia ei pitäisi olla olemassa.
Ei tunnu miltään. Rakastan elämääni ja olen erittäin hyväosainen. Jos äitini olisi päättänyt abortoida minut, se on täysin yhdentekevä asia. En olisi silloin sitä arvioimassa.
Heikko-osaisten ja/tai jaksamisensa kanssa kamppailevien ei pitäisi lisääntyä.
- ei ap
Harmi, että äitisi kuitenkin lisääntyi ja jakoi heikkolahjaiset geeninsä sinulle. Et osaa edes kunnon provoa tehdä, raukkapieni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on taas ihan uskomatonta kommentointia. Se ei ole mitään elämän elämättä jättämistä, jos jättää lapset nro 3, 4 ja 5 tekemättä, jos jo 1 ja 2 ovat lähes ylivoimaisia saada hoidettua asiallisesti.
Näitä tällaisia perheitä on vaikka kuinka paljon erityislasten vanhempien keskusteluryhmissä. Valitusta kyllä riittää, mutta ikinä ei katsota sitä, minkä verran on oma panos yhteiskunnalle, tai kuinka järjettömän kalliiksi ne omat käytöshäiriöiset autisti-adhd-lapset tulee.
Ja sille joka kuvittelee ettei näille perheille ole tukia enempää kuin muille, niin voi luoja kuinka paljon niitä onkaan. on vammaistukia, omaishoidon tukea, aamupäivähoitoa, iltapäivähoitoa ( nämä siis koko alakoulun ajan), lastensuojelusta perhetyötä, käydään herättelemässä velttoja teinejä kouluun, kun äityli ei siinä onnistu, on sopeutumisvalmennuskursseja, puhumattakaan sen sadasta erilaisesta terapiasta, mitä lapsille on ta
Tämä. Kyllä niitä kaikenlaisia tuki/apukeinoja on ja näille moniongelmaisille perheille niitä annetaan ihan urakalla.
Minusta on myös ihan reilu kysymys, miksi yksittäiseen yksilöön satsataan niin paljon yhteiskunnan varoja. Ja kun näiden haastavissa oloissa kasvavien erityislasten kohdalla ei ole mitään takeita, että he kaiken tuen jälkeen olisivat aikuisina kunnollisia veronmaksajia. Todennäköisesti vaan jatkavat vanhempiensa viitoittamalla tiellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on taas ihan uskomatonta kommentointia. Se ei ole mitään elämän elämättä jättämistä, jos jättää lapset nro 3, 4 ja 5 tekemättä, jos jo 1 ja 2 ovat lähes ylivoimaisia saada hoidettua asiallisesti.
Näitä tällaisia perheitä on vaikka kuinka paljon erityislasten vanhempien keskusteluryhmissä. Valitusta kyllä riittää, mutta ikinä ei katsota sitä, minkä verran on oma panos yhteiskunnalle, tai kuinka järjettömän kalliiksi ne omat käytöshäiriöiset autisti-adhd-lapset tulee.
Ja sille joka kuvittelee ettei näille perheille ole tukia enempää kuin muille, niin voi luoja kuinka paljon niitä onkaan. on vammaistukia, omaishoidon tukea, aamupäivähoitoa, iltapäivähoitoa ( nämä siis koko alakoulun ajan), lastensuojelusta perhetyötä, käydään herättelemässä velttoja teinejä kouluun, kun äityli ei siinä onnistu, on sopeutumisvalmennuskursseja, puhumattakaan sen
Elättää yhteiskunta sinuakin, joten turhaan kadehdit erityislapsia.
Minusta on myös ihan reilu kysymys, miksi yksittäiseen yksilöön satsataan niin paljon yhteiskunnan varoja. Ja kun näiden haastavissa oloissa kasvavien erityislasten kohdalla ei ole mitään takeita, että he kaiken tuen jälkeen olisivat aikuisina kunnollisia veronmaksajia. Todennäköisesti vaan jatkavat vanhempiensa viitoittamalla tiellä.
Niinhän sinäkin jatkat. Äitisi on kuuluisa palstatrolli ja sinä jatkat hänen viitoittamallaan tiellä. Yhteiskunnan tuilla tietenkin.
Tähän voisi vielä lisätä vanhemmat joilta on otettu lapsi(a) huostaan ja tehdään uusi vauva.
Jonkun lehtijutun luin parista jolla oli lapsia huostassa ja uusi vauva tulossa ja ne sanoivat, että uuden tekeminen on helpompaa kuin yrittää purkaa huostaanottoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tähän voisi vielä lisätä vanhemmat joilta on otettu lapsi(a) huostaan ja tehdään uusi vauva.
Jonkun lehtijutun luin parista jolla oli lapsia huostassa ja uusi vauva tulossa ja ne sanoivat, että uuden tekeminen on helpompaa kuin yrittää purkaa huostaanottoa.
Teiniäidit ohjelmassa oli tyttö, joka oli 7 lapsen äiti ja 3-4 vanhinta oli huostassa. Ja uusi vauva taas tuloilla. Olikohan lapsilla 5 vai peräti eri isää.
Ihmetyttää myös ne äidit, jotka tupakoivat raskausaikana. Miksi tehdä lapsi, jos ei pysty sille antamaan edes lähtökohtaisesti mahdollisimman hyvää elämää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätähän ei saisi ääneen sanoa.
Oikeastihan iso osa näistä yhteiskunnan hyysäämistä muksuista ei tule koskaan päätymään kunnolla työelämään.
Mulla pisti kyllä aika pahasti silmään sanamuoto yhteiskunnan hyysäämä muksu. Noinko oikeasti ajattelet? Kyllä yhteiskunta hyysää nimenomaan niitä vanhempia, ei lapsia.
Mä olen ainakin nimenomaan yhteiskunnan hyysäämä muksu. Ei mutsi ja faija pystyneet edes perusasioista huolehtimaan. Yhteiskunta minut kasvatti laitoksessa.
Vierailija kirjoitti:
Ihmetyttää myös ne äidit, jotka tupakoivat raskausaikana. Miksi tehdä lapsi, jos ei pysty sille antamaan edes lähtökohtaisesti mahdollisimman hyvää elämää?
Tupakointi on pieni paha, kun verrataan äiteihin, jotka käyttävät kovia huumeita raskausaikana. En koskaan unohda dokumenttia, jossa näytettiin heroiiniriippuvaista 2 päivän ikäistä vauvaa tärisemässä vierotusoireissaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meihin on tuupattu rahaa ihan helkatisti yhteiskunnan taholta. On ollut puheterapiaa, päiväkodin pienryhmää, taksikyytejä päiväkotiin ja kouluun, perheneuvolakäyntejä, erityisopetusta, tukihenkilöitä, sosiaalityöntekijöitä, käyntejä nuorisopsykiatrisella, kuntoutusrahaa ja psykoterapiaa. Ollaan saatu toimeentulotukea sairaalamaksuihin ja toinen nuori sai lukioaikana tt-tukea sosiaalisin perustein. Olikohan siinä kaikki. Lisäksi meidän vanhempien kulut. En valita.
Meidän kohdalla tukitoimista on ollut hyötyä. Vanhempi lapsi opiskelee yliopistossa ja tekee töitä siinä ohella, nuorempi on vielä lukiossa. Asuvat jo omillaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmetyttää myös ne äidit, jotka tupakoivat raskausaikana. Miksi tehdä lapsi, jos ei pysty sille antamaan edes lähtökohtaisesti mahdollisimman hyvää elämää?
Tupakointi on pieni paha, kun verrataan äiteihin, jotka käyttävät kovia huumeita raskausaikana. En koskaan unohda dokumenttia, jossa näytettiin heroiiniriippuvaista 2 päivän ikäistä vauvaa tärisemässä vierotusoireissaan.
Tai niihin jotka juovat raskausaikana, Suomessa syntyy vuosittain kymmeniä alkoholin vaurioittamia lapsia joilla on lievempiä tai vakavampia ongelmia loppuelämänsä koska äiti ryyppäsi raskausaikana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kerro lisää tuosta "yhteiskunta tukee näiden lasten kasvattamista paljon" osiosta. Mitä sellaisia tukia saa 4 lapsen uupunut äiti, mitä 4 lapsen jaksavainen äiti ei saa?
Mitähän nyt luulisit
Tunnen kyllä yhden tällaisen mamman. Kaksi lapsista tarvitsee jatkuvaa hoitoa psyyken ongelmiinsa, yksi on narkkari. Lapsia just se neljä. Tällainen on se lopputulos usein
Minä vastaan nyt näin vanhana, kun nuorin lapsi pian lähtee kotoa. En ymmärtänyt, kuinka raskasta ja sitovaa lasten kanssa eläminen on. Minulla itselläni on Adhd varmaankin, ei koskaan testattu, mutta lasten kautta olen nähnyt samat itsessäni. Samoin ex-miehessäni. Niinpä olimme hullun rakastuneita, vauvakuumeisia ja emme ajatelleet pidemmälle. Ero tuli, koska ex-mieheni löysi uuden, eikä kuulemma halunnutkaan lapsia. Sain siinä sitten kovan koulun. Nyt alan olla loppusuoralla ja rakastan lapsiani todella paljon, mutta jos minulla olisi ollut nykyinen itsetuntemus, olisin ymmärtänyt, etten jaksa lapsiperhe-elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ap äitisi ei tehnyt aborttia, vaan synnytti sinut? Eikö tunnu kivalta, kun kysytään tällaista? No mietipä seuraavalla kerralla omalle kohdalle ennen kuin rupeat vihjailemaan, että tiettyjä lapsia ei pitäisi olla olemassa.
Ei tunnu miltään. Rakastan elämääni ja olen erittäin hyväosainen. Jos äitini olisi päättänyt abortoida minut, se on täysin yhdentekevä asia. En olisi silloin sitä arvioimassa.
Heikko-osaisten ja/tai jaksamisensa kanssa kamppailevien ei pitäisi lisääntyä.
- ei ap
Harmi, että äitisi kuitenkin lisääntyi ja jakoi heikkolahjaiset geeninsä sinulle. Et osaa edes kunnon provoa tehdä, raukkapieni.
Tyyppiesimerkki näiden "rasittuneiden" mammojen jälkikasvun kommunikointikyvyistä. Ei kyllä hyvältä näytä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerro lisää tuosta "yhteiskunta tukee näiden lasten kasvattamista paljon" osiosta. Mitä sellaisia tukia saa 4 lapsen uupunut äiti, mitä 4 lapsen jaksavainen äiti ei saa?
Lapsille voi saada kunnan kautta hoitoapua, jotta äiti jaksaisi kotona ja lapsia ei tarvitsisi sijoittaa kodin ulkopuolelle. Ei ole ilmaista, jos joku käy katsemassa lapsikatrasta muutaman tunnin viikossa.
Jos lapset/nuoret kärsivät vanhempansa uupumuksesta, niin heille on tarjolla tukitoimia (esim. kouluterveydenhuollon kautta kuraattorit yms), jotka yhteiskunta maksaa.
Jos 4 lapsen uupunut äiti on vähävarainen, niin yhteiskunta maksaa:
-päivähoitomaksut, äiti ei maksa niitä lainkaan jos on pienituloinen
-äiti saa todennäköisesti asumislisää, yksinhuoltajakorotusta jne. näitä maksetaan enemmän, mitä useampia lapsia on.
-vähävaraisille lapsille mahdollistetaan ha
Mikään näistä ei ole suunnattu uupuneille. Tämå ketju on uupumisesta, ei vähävaraisuudesta, työttömyydestä tai yksinhuoltajuudesta.
Päivähoitomaksu määräytyy täysin perheen tulojen mukaan. Toimeentulotuki perheen koon ja tulojen ja omaisuuden mukaan. Muut kuin toimeentilotukiasiakkaat eivät saa sossusta mitään harrastusrahaa. Asumistuki määräytyy tulojen ja perheen koon mukaan, omistusasuntoon sitä ei saa, vaikka olisi kymmenhenkinen perhe, jonka yksinhuoltaja saa potkut. Nuo tuet eivät ole vain lapsiperheille.
Yksinhuoltajakorotusta saa lapsilisään 50 e. Sen saa jokainen yksinhuoltaja tulotasosta ja jaksamisesta riippumatta, samoin lapsilisää saa jokainen rikaskin perhe.
Ei ole mitään muuta jatkuvaa ilmaista lastenhoitopalvelua kuin päivähoito nollamaksuluokassa. Myös rikkaat maksavat päivähoidosta alle kustannusten. Koulu on jopa ilmainen.
Minä jouduin taannoin sairaalaan, ja siitä koitui kuluja kaikkine seurantakäynteineen ja lääkkeineen hyvinkin yli tonnin. Yksi lääkärikäynti yo-sairaalassa maksaa 60 e. Jonkin aikaa jaksoin vain maata sohvalla. En saanut yhteiskunnalta sairaanhoidon lisäksi mitään tukea, en rahallista enkä kodinhoidollista, muualta kyllä. Voithan vaikka kokeilla laittaa neljää raajaasi kipsiin, siitähän mielestäsi aukeaa taivas? Voi tulla pettymys.
Vierailija kirjoitti:
Meihin on tuupattu rahaa ihan helkatisti yhteiskunnan taholta. On ollut puheterapiaa, päiväkodin pienryhmää, taksikyytejä päiväkotiin ja kouluun, perheneuvolakäyntejä, erityisopetusta, tukihenkilöitä, sosiaalityöntekijöitä, käyntejä nuorisopsykiatrisella, kuntoutusrahaa ja psykoterapiaa. Ollaan saatu toimeentulotukea sairaalamaksuihin ja toinen nuori sai lukioaikana tt-tukea sosiaalisin perustein. Olikohan siinä kaikki. Lisäksi meidän vanhempien kulut. En valita.
Meidän kohdalla tukitoimista on ollut hyötyä. Vanhempi lapsi opiskelee yliopistossa ja tekee töitä siinä ohella, nuorempi on vielä lukiossa. Asuvat jo omillaan.
Olette harvinainen poikkeus. Tämä olisi se ideaalitilanne, mutta useinhan näin ei käy, vaan kalliisti tuetut lapset ja perheet ovat sosiaaliturvan varassa koko ikänsä. Vaikea kyllä sanoa, että miten sen voisi ennustaa, että keneen kannattaa panostaa ja keneen ei.
Tähän olisi saatava joku tolkku. Näihin perheisiin syydetään hillittömät määrät rahaa ilman mitään tulosvastuuta. Kiva heille, mutta kuinka kauan veronmaksajat haluavat tätä kustantaa? Tiedän ihan lähipiiristä useammankin nuoren, jotka ovat saaneet raskaita tukitoimia koko lapsuuden ja nuoruuden ajan, vaikka sokea Reettakin näkee, että lapsista ei ole ikinä työelämään. On lievää kehitysvammaisuutta, autismia yms. Halvemmaksi tulisi tuupata nämä suoraan eläkkeelle ja jättää resurssit käyttöön niille, joilla on jotain toivoa.
Meidän lapsuudenperheessä oli kahdeksan lasta. Syy oli siinä, että äiti tykkäsi vauvoista, mutta mielenkiinto lapsenhoitoon loppui, kun lapsi täytti vuoden. Isä sitten yritti hoitaa meitä yksin, mutta rankkaahan se oli ja lopulta hän menetti mielenterveytensä.
Vierailija kirjoitti:
Meidän lapsuudenperheessä oli kahdeksan lasta. Syy oli siinä, että äiti tykkäsi vauvoista, mutta mielenkiinto lapsenhoitoon loppui, kun lapsi täytti vuoden. Isä sitten yritti hoitaa meitä yksin, mutta rankkaahan se oli ja lopulta hän menetti mielenterveytensä.
Ai kamala
Mulla pisti kyllä aika pahasti silmään sanamuoto yhteiskunnan hyysäämä muksu. Noinko oikeasti ajattelet? Kyllä yhteiskunta hyysää nimenomaan niitä vanhempia, ei lapsia.