Puoliso tekee ruokaa, mutta ei jätä minulle
Onko tämä mielestänne ihan ok:
Olin muutaman tunnin pois kotoa, minkä aikana puolisollani oli käynyt vieraita, ja oli laittanut lämmintä ruokaa koko porukalle. Kun tulin kotiin (tiesi, että en ole syönyt vielä), niin kaikki oli korjattu pois, eikä hajuakaan ollut enää jäljellä. Kaikki, ihan kaikki, oli syöty. Kysyin ohimennen, että söittekö te jotain, mihin vastasi että joo mä tein sitä-ja-tätä. Katselin hetken keittiössä, kun mistään kiposta ja kupista ei ollut jälkeäkään, ja kysäisin, että sitäkö ei jäänyt yhtään.
Ja itse aina teen ruokaa niin, että kaikille jää, ja jopa hänen tarpeita ajatellen; tyyliin ruoka valmiina, kun tulee kotiin. Ja ihan yhtälailla molemmat ollaan päivätyössä.
Kommentit (144)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä väliä sillä on, onko se MEIDÄN mielestämme ok vai ei? Vain sillä on merkitystä, että sinä sallit tuollaisen käytöksen ja jostakin merkillisestä syystä siedät sitä.
Totuitko jo lapsena siihen, että kotiintullessasi ei ollut ruokaa tarjolla? Siksi ihmettelet ja kyselet meiltä, kun sinulle se tuttua, että sinulle ei ole jätetty mitään.
En osaa sanoa, kai sitä välillä kaipaa vertaiskokemuksia ja höyrytysreikiä. Ja joo, totuin kyllä lapsena jo ruuattomaan pöytään koulusta tullessa. Toisen vanhemman kuoltua, jouduin ottamaan ikäisekseni aika paljon vastuuta ruokaostoksista ja ruuanlaitosta. Kannan edelleen huolta muista ja muiden hyvinvoinnista. Sen verran olen mankelista pyörinyt, että en ala enää erikseen pahaa mieltäni puolison edessä näyttämään, kun sen tietää jo itsekin pahoittaneen.
No, tämähän selittää paljon. Olet kasvanut läheisriippuvuuteen lapsuutesi takia, ja siksi istut narsistisesti käyttytyväkke miehellä kuin nenä päähän.
nimin. Kokemusta on. En vain tajunnut sitä avioliittoni aikana.
Vierailija kirjoitti:
Kai sitä nyt herranjumala aikuinen ihminen osaa omat ruokansa tehdä?
No eihän tämä se pointti nyt ollut! Onko teillä niin, että jokainen kauhoo keittiössä omia ruokiaan? Ei ole kovin edullista touhuakaan, kun yksi ja toinen suhaa eri aineksista monenlaisia sapuskoita.
Huomioon ottaminen! Jos vieraat kestitään, eikä yhtään ajatella omaa puolisoa, niin melkoinen mulkero täytyy miehen olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten hän selitti sitä, että sinulle ei jäänyt mitään? Kai sinä edes älysit kysyä syytä.
Ymmärtäisin kyllä, jos pahoittelisi sitä, että oli arvioinut määrän väärin eikä sitä riittänyt.
"Kysyin ohimennen, että söittekö te jotain, mihin vastasi että joo mä tein sitä-ja-tätä. Katselin hetken keittiössä, kun mistään kiposta ja kupista ei ollut jälkeäkään, ja kysäisin, että sitäkö ei jäänyt yhtään."
Ap ei kertonut, mitä puoliso vastasi.
Hän vastasi: joo, ei jäänyt, se meni kaikki, onhan siellä jääkaapissa se toinen paketti lihaa, sen voi paistaa.
En jaksa lukea kaikkea. Anna palautetta sille puolisolles, äläkä ulise täällä. Sulla on oikeus suuttua tuosta. Toivottavasti et ole niitä ihmisiä jotka patoaa kaiken sisälle ja sitten kerralla saa kauhean kohtauksen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma tässä on se, etteivät osapuolet pelaa samoilla säännöillä.
Minä alkaisin pelaamaan miehen peliä. Ehkä hän ei sitä edes huomaa.Lopun alku, jos tulee tarvetta parisuhteessa ryhtyä "pelaamaan toisen peliä".
Lopun alku on se, että suhde ei ole vastavuoroinen vaan valtasuhde. On tietty vaarallista alkaa pelaamaan toisen peliä, mutta mitä vaihtoehroja ap:lla on? Hän kunnon jo asiasta monesti sanonut
Vaihtoehto on lähteä tuollaisesta suhteesta mitään pelejä pelaamatta. Kyse on kuitenkin vain ruuasta, ei väkivaltaa tai sen uhkaa jättäessään puolisonsa kokkailemaan keskenään.
Hassu juttu aikuisten kesken.En tajua koko juttua.Ei kukaan nälkään kuollut...
Vierailija kirjoitti:
Puolisosi olisi voinut laittaa sinulle viestin, että ruokaa ei ole. Olisit voinut mennä syömään tai mennä kaupan kautta ja ostaa einestä.
Näin itse tekisin tuossa tilanteessa.
Eihän tuossa ollut edes sovittu, että toinen laittaa ruokaa. Mitä ap oli ajatellut syödä, kun tulee kotiin? Ihan hyvin olisi voinut olla tilanne, ettei vieraita olisi käynyt eikä mitään kokattu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma tässä on se, etteivät osapuolet pelaa samoilla säännöillä.
Minä alkaisin pelaamaan miehen peliä. Ehkä hän ei sitä edes huomaa.Lopun alku, jos tulee tarvetta parisuhteessa ryhtyä "pelaamaan toisen peliä".
Lopun alku on se, että suhde ei ole vastavuoroinen vaan valtasuhde. On tietty vaarallista alkaa pelaamaan toisen peliä, mutta mitä vaihtoehroja ap:lla on? Hän kunnon jo asiasta monesti sanonut
Vaihtoehto on lähteä tuollaisesta suhteesta mitään pelejä pelaamatta. Kyse on kuitenkin vain ruuasta, ei väkivaltaa tai sen uhkaa jättäessään puolisonsa kokkailemaan keskenään.
Olet sitä mieltä, että toista passataan viimeiseen iltaan asti ja sitten vain lähdetään? Minusta on vain reilua osoittaa toiselle, millaisessa parisuhteessa eletään. Jos toinen ei ymmärrä puhetta, niin hän ymmärtää konkretiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puolisosi olisi voinut laittaa sinulle viestin, että ruokaa ei ole. Olisit voinut mennä syömään tai mennä kaupan kautta ja ostaa einestä.
Näin itse tekisin tuossa tilanteessa.
Eihän tuossa ollut edes sovittu, että toinen laittaa ruokaa. Mitä ap oli ajatellut syödä, kun tulee kotiin? Ihan hyvin olisi voinut olla tilanne, ettei vieraita olisi käynyt eikä mitään kokattu.
Ei ne ollut yllätysvieraita. Tiedossa oli, että vieraita tulee, ja ruokaa kokkaillaan. Miten sun logiikalla yksi jälkikäteen tuleva jätetään ruokailusta ulkopuolelle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puolisosi olisi voinut laittaa sinulle viestin, että ruokaa ei ole. Olisit voinut mennä syömään tai mennä kaupan kautta ja ostaa einestä.
Näin itse tekisin tuossa tilanteessa.
Eihän tuossa ollut edes sovittu, että toinen laittaa ruokaa. Mitä ap oli ajatellut syödä, kun tulee kotiin? Ihan hyvin olisi voinut olla tilanne, ettei vieraita olisi käynyt eikä mitään kokattu.
Ei ne ollut yllätysvieraita. Tiedossa oli, että vieraita tulee, ja ruokaa kokkaillaan. Miten sun logiikalla yksi jälkikäteen tuleva jätetään ruokailusta ulkopuolelle?
Jos vieraat söivät kaiken, niin minkä sille mahtaa. En nyt siitä suuttuisi puolisolle. Ei tuo nyt ollut mikään elämää suurempi asia.
Ja tulit tänne kantelemaan HAHAHAA.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puolisosi olisi voinut laittaa sinulle viestin, että ruokaa ei ole. Olisit voinut mennä syömään tai mennä kaupan kautta ja ostaa einestä.
Näin itse tekisin tuossa tilanteessa.
Eihän tuossa ollut edes sovittu, että toinen laittaa ruokaa. Mitä ap oli ajatellut syödä, kun tulee kotiin? Ihan hyvin olisi voinut olla tilanne, ettei vieraita olisi käynyt eikä mitään kokattu.
Ei ne ollut yllätysvieraita. Tiedossa oli, että vieraita tulee, ja ruokaa kokkaillaan. Miten sun logiikalla yksi jälkikäteen tuleva jätetään ruokailusta ulkopuolelle?
Jos vieraat söivät kaiken, niin minkä sille mahtaa. En nyt siitä suuttuisi puolisolle. Ei tuo nyt ollut mikään elämää suurempi asia.
et ole lukenut koko ketjua. Kyseessä on toistuva ilmiö ja kertoo jostain aivan muusta kuin pelkästä ruoasta. Eri
No kuinka usein tätä tapahtuu? Jos kerran näin kävi, että vieraat ahmimat kaiken, niin onko nyt niin kauhea asia.
Vierailija kirjoitti:
No kuinka usein tätä tapahtuu? Jos kerran näin kävi, että vieraat ahmimat kaiken, niin onko nyt niin kauhea asia.
Kertaalleen esimerkiksi kävi niin, että tultiin suunnilleen samaan aikaan töistä kotiin. Ruokaa oli jäänyt edellispäivältä sellainen salaattikulhollinen, vähintään 1.5 hlön annos. Kävin suihkussa ja sillä aikaa puoliso lämmitti itselleen ruokaa, ja söi. Tulin suihkusta ja näin tyhjät astiat ja kysyin (jälleen): söitkö sä sen kaiken eilisen ruuan. Joo söin, eihän sitä nyt niin paljoa ollut; ai nyt sä väität sinunkin halunneen sitä.
Ei noissa hetkissä aina jaksa alkaa raivoamaan ja vaatimaan perusteellisia selityksiä. Sitä nielee kiukkunsa, ja alkaa katsella kaapista jotain valmistettavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kuinka usein tätä tapahtuu? Jos kerran näin kävi, että vieraat ahmimat kaiken, niin onko nyt niin kauhea asia.
Kertaalleen esimerkiksi kävi niin, että tultiin suunnilleen samaan aikaan töistä kotiin. Ruokaa oli jäänyt edellispäivältä sellainen salaattikulhollinen, vähintään 1.5 hlön annos. Kävin suihkussa ja sillä aikaa puoliso lämmitti itselleen ruokaa, ja söi. Tulin suihkusta ja näin tyhjät astiat ja kysyin (jälleen): söitkö sä sen kaiken eilisen ruuan. Joo söin, eihän sitä nyt niin paljoa ollut; ai nyt sä väität sinunkin halunneen sitä.
Ei noissa hetkissä aina jaksa alkaa raivoamaan ja vaatimaan perusteellisia selityksiä. Sitä nielee kiukkunsa, ja alkaa katsella kaapista jotain valmistettavaa.
Ei tietenkään niellä kiukkua kun silloin sama tulee toistumaan. Asiasta keskustellaan niin pitkään, että se toinen ymmärtää että a) asia on tärkeä ja aiheuttaa kiukkua ja b) tämä ei enää jatkossa voi toistua.
Jos toistuu sovitusta huolimatta niin sama keskustelu uudelleen ja tällä kertaa kysytään että haluaako hän jatkaa tätä parisuhdetta vai ei. Jos vielä tämänkin jälkeen toistuu niin sitten aletaan suunnitella elämää ilman tuota nykyistä puolisoa ja ryhdytään näkyvästi etsimään uutta asuntoa.
Ei toki pidä uhkailla erolla ellei ole oikeasti valmis eroamaan.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on joillakin törkeän tyhmät miehet.
Taidat nauttia miesten haukkumisesta.
Ihan lapsellista vänkytystä koko homma.
Ap ei ollut pyytänyt jättämään eikä kokkaamaan itselleen ja sitten uhriutuu kun hänen ajatuksiaan ei kukaan osannut lukea.
Vieraat ensin, tietenkin. Kai nyt aikuinen pysyy hengissä ihan vaikka tunaleivällä tai mitä nyt keksiikään nälkäänsä nopeasti ottaa?
Yhdestä ruokailusta/polttoaineesta leivotaan joku maailmanluokan iso asia. Karmeaa draamailua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kuinka usein tätä tapahtuu? Jos kerran näin kävi, että vieraat ahmimat kaiken, niin onko nyt niin kauhea asia.
Kertaalleen esimerkiksi kävi niin, että tultiin suunnilleen samaan aikaan töistä kotiin. Ruokaa oli jäänyt edellispäivältä sellainen salaattikulhollinen, vähintään 1.5 hlön annos. Kävin suihkussa ja sillä aikaa puoliso lämmitti itselleen ruokaa, ja söi. Tulin suihkusta ja näin tyhjät astiat ja kysyin (jälleen): söitkö sä sen kaiken eilisen ruuan. Joo söin, eihän sitä nyt niin paljoa ollut; ai nyt sä väität sinunkin halunneen sitä.
Ei noissa hetkissä aina jaksa alkaa raivoamaan ja vaatimaan perusteellisia selityksiä. Sitä nielee kiukkunsa, ja alkaa katsella kaapista jotain valmistettavaa.
Kuka teillä käy kaupassa? Luulisi edellisenä päivänä jo puhuttavan, mitä huomenna on ruuaksi (kummallekin) vai tarvitseeko käydä kaupan kautta ja kumpi kokkaa.
Kyllä on joillakin törkeän tyhmät miehet.