Poika 12v löysin hyvän kontoisen pyörän metsästä, kun oli ulkoiluttamassa koiraa. Saako poika pitää pyörän?

Useat jättävät pyöränsä syrjään parkkiin, ettei sitä varastettaisi. Minkälainen metsä-alue on mistä pyörä löytyi? Onko lähellä tie, vai onko keskellä metsää kilometri lähimmälle tielle tai polulle?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Poliisi ei todennäköisesti hae pyörää, vaikka siitä ilmoittaisikin. Itse en lähtisi sitä minnekään viemään. Meidän lähellä on ollut alkutalvesta asti pyörä liikennemerkkiä vasten nojallaan. Poliisit ovat ajaneet siitä monesti ohi, eivätkä ole ottaneet sitä talteen. Pyörästä alkoi sitten häviämään osia. Viimeksi, kun näin, oli enää runko jäljellä.

Nii eli varkaat ovat iskeneet tähän pyörään. Miksi poliisi sen olisi ottanut? Sinä ilmeisesti olet päivystänyt pyörää 24/7 kun voit varmaksi sanoa että kukaan ei ole sitä käyttänyt? Omistaja voi olla vaikka sairaana. Kun löytää pyörän raadoksi muuttuneena tuskin sitä enää ottaa.

Voiko tavaroitaan todellakin säilytellä pitkin katuja, puistoja ja metsiä, ja sitten nostaa äläkän,

"Jos tavara on ilmeisen varmasti hylätty, niin silloin sitä ei pidetä löytötavarana. Mutta muussa tapauksessa kyllä voi nostaa äläkän, jos otat käyttöön jonkun muun tavaran. "

No siis tämä asia kiinnostaa minua vain periaatteen vuoksi, en nappaa lenkillä mukaani ihmisten tavaroita. Mietin vain, voisiko joku periaatteessa säilytystilojen puutteessa säilyttää vaikka grilliään puistossa, uimapatjaansa torilla ja potkukelkkaa metsässä. Mikä ettei, jos niihin ei kerran saa kukaan koskea?

Ihan uteliaisuudesta kyselen, enkä v*ttuillen. Tuntuu vain erikoiselta jos tällaiset lait koskevat vain tiettyjä tavaroita. Vai meneekö rajat rahallisessa arvossa sitten? Mutta kuka senkin määrittelee, onko vanha polkupyörä arvokkaampi kuin sohva?

Itse olen poiminut kadulta mukaani vain kuulakärkikynän ja toisella kerralla nätin heijastimen. Olisiko nekin kuulunut toimittaa poliisille?

Tätähän säätelee ihan laki, etkö oikeasti tiedä? Alle 20 euron arvoiset löydöt voi pitää, ellei löydöllä voida olettaa olevan erityistä tunnearvoa. Ja löytötavarana ei pidetä asiaa, joka voidaan olettaa olevan tietoisesti hylätty esim. juuri joku sohva. Kannattaa todella lukea se laki läpi, että osaa toimia. 

Täytyy taas kerran ihmetellä, miten yksinkertaisia asioita ihmiset eivät tiedä tai ymmärrä. Miten joku on voinut kasvaa aikuiseksi kuulematta koskaan, että Suomessa on lainsäädäntö koskien löytötavaroita.. 

Löysin tuosta kadun varrelta auton, saanko pitää?

Vierailija kirjoitti:

Olen metsänomistaja. Metsääni tuodaan joka vuosi kaikenlaista sinne kuulumatonta ja lain mukaan minä olen maanomistajana vastuussa siitä, että tuo jäteasemalle tai kaatopaikalle kuuluva jäte poistetaan mailtani. Kun yritän kiemurrella pois vastuustani, saan  kunnan ympäristöviranomaisilta kuulla, että koska lipasto/purettu keittiö/vanha sohva on maallani, olen käytännössä sen omistaja ja sen tavaran poiskuljetus on minun vastuullani. Jos siellä on jotain käyttökelpoista, vaikka tiiliä, niin saan ne pitää.

Sama koskee mailtani löytyneitä polkupyöriä. Tuolla samalla ympätistöviranomaisen velvoittavalla lausumalla ne ovat minun. Toki ymmärrän poistaa niistä mahdolliset omistajamerkinnät tai yksilöivät numerot, mutta en edes mieti, että vastuullani on etsiä pyörän omistaja, koska vaikka tiedän sohvan omistajan, ei tällä  ole velvollisuutta metsääni siivota. Miksi olisi fillarin omistajallakaan?

Älä yritä tekeytyä yksinkertaiseksi. Ymmärrät kyllä että aluksi kuvatulla hyväkuntoisella pyörällä on eronsa jätteisiisiin verraten. Tai sitten kenties olet joku hieman yksioikoinen metsään sijoittanut juppinousukas. 

Kiva koira saadaanko pitää se. ( Kai toi joitain on varastettu !) .

Vierailija kirjoitti:

Varaspersu ei osaa edes kirjoittaa

"Poika 12v löysin hyvän kontoisen pyörän metsästä"

Suomeksi tuo menisi näin: 12-vuotias poikani löysi metsästä hyväkuntoisen pyörän.

Luku- ja kirjoitustaidottomuus korreloi tyhmyyden ja rikollisuuden kanssa. Ja perussuomalaisuuden. 

Oletko sinäkikn saanut perussuomalaisuussyyhypunkin. 

Kerta toisensa jälkeen täällä yllättyy, miten tietämättömiä ja typeriä ihmisiä on olemassa. Sinänsä ihan avartavaa kyllä. 

Oletteko te jotain mustilaisia?

Normaali 12.v. ei pohdi pyörän varastamista. Kannattaa puuttua ajoissa ongelmiin, ettei rikoskierre ehdi kasvaa. 

Vierailija kirjoitti:

Ihan uteliaisuudesta kyselen, enkä v*ttuillen. Tuntuu vain erikoiselta jos tällaiset lait koskevat vain tiettyjä tavaroita. Vai meneekö rajat rahallisessa arvossa sitten? Mutta kuka senkin määrittelee, onko vanha polkupyörä arvokkaampi kuin sohva?

Itse olen poiminut kadulta mukaani vain kuulakärkikynän ja toisella kerralla nätin heijastimen. Olisiko nekin kuulunut toimittaa poliisille?

Tätähän säätelee ihan laki, etkö oikeasti tiedä? Alle 20 euron arvoiset löydöt voi pitää, ellei löydöllä voida olettaa olevan erityistä tunnearvoa. Ja löytötavarana ei pidetä asiaa, joka voidaan olettaa olevan tietoisesti hylätty esim. juuri joku sohva. Kannattaa todella lukea se laki läpi, että osaa toimia. 

Heijastimella ja kynällä voi olla suuri tunnearvo. Voivat olla lahjoja joltain rakkaalta tms.

Vierailija kirjoitti:

Normaali 12.v. ei pohdi pyörän varastamista. Kannattaa puuttua ajoissa ongelmiin, ettei rikoskierre ehdi kasvaa. 

Myös itsestä voi tehdä lasun, jos tarvitsee apua kasvatustehtävää. Kannattaa tosiaan reagoida ajoissa pojan ongelmiin. 

Poika 12v löysi hyväkuntoisen milffin metsästä kun oli pyöräilemässä. Saako poika pitää milffin?

Poliisin löytötavaraan vietävä. Mikäli omistaja ei hae sitä niin löytäjä voi saada sen ennen huutokauppaa omaksi.

Näin ainakin ennen oli.

Korjattu aloitus ap:n puolesta "Löysin hyväkuntoisen pyörän metsästä".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan uteliaisuudesta kyselen, enkä v*ttuillen. Tuntuu vain erikoiselta jos tällaiset lait koskevat vain tiettyjä tavaroita. Vai meneekö rajat rahallisessa arvossa sitten? Mutta kuka senkin määrittelee, onko vanha polkupyörä arvokkaampi kuin sohva?

Itse olen poiminut kadulta mukaani vain kuulakärkikynän ja toisella kerralla nätin heijastimen. Olisiko nekin kuulunut toimittaa poliisille?

Tätähän säätelee ihan laki, etkö oikeasti tiedä? Alle 20 euron arvoiset löydöt voi pitää, ellei löydöllä voida olettaa olevan erityistä tunnearvoa. Ja löytötavarana ei pidetä asiaa, joka voidaan olettaa olevan tietoisesti hylätty esim. juuri joku sohva. Kannattaa todella lukea se laki läpi, että osaa toimia. 

Heijastimella ja kynällä voi olla suuri tunnearvo. Voivat olla lahjoja joltain rakkaalta tms.

Toki voi, mutta olettamana voi pitää, ettei. Ja toki nämäkin pitää palauttaa omistajalle, jos omistaja jossain näitä huhuilee ja etsii. 

Ufojakaan ei saa pitää itsellään.

Vierailija kirjoitti:

Varaspersu ei osaa edes kirjoittaa

"Poika 12v löysin hyvän kontoisen pyörän metsästä"

Suomeksi tuo menisi näin: 12-vuotias poikani löysi metsästä hyväkuntoisen pyörän.

Luku- ja kirjoitustaidottomuus korreloi tyhmyyden ja rikollisuuden kanssa. Ja perussuomalaisuuden. 

Kyllä tuo pyörien varastelu ja nuorison yllyttäminen varasteluun on enemmän teidän palstapunikkien heiniä.

Vierailija kirjoitti:

Ihan uteliaisuudesta kyselen, enkä v*ttuillen. Tuntuu vain erikoiselta jos tällaiset lait koskevat vain tiettyjä tavaroita. Vai meneekö rajat rahallisessa arvossa sitten? Mutta kuka senkin määrittelee, onko vanha polkupyörä arvokkaampi kuin sohva?

Itse olen poiminut kadulta mukaani vain kuulakärkikynän ja toisella kerralla nätin heijastimen. Olisiko nekin kuulunut toimittaa poliisille?

Tätähän säätelee ihan laki, etkö oikeasti tiedä? Alle 20 euron arvoiset löydöt voi pitää, ellei löydöllä voida olettaa olevan erityistä tunnearvoa. Ja löytötavarana ei pidetä asiaa, joka voidaan olettaa olevan tietoisesti hylätty esim. juuri joku sohva. Kannattaa todella lukea se laki läpi, että osaa toimia. 

No jostain syystä olen osannut toimia aika lailla oikein tietämättä tarkkaan niitä lakipykäliä. Löysin kerran hankeen pudonneen puhelimen => toimitin sen omistajalleen soittamalla kyseisen teinipojan isälle. Löysin kerran rahaa täynnä olevan lompakon => vein sen omistajan kotiovelle parin kadunkulman päähän. (En muuten saanut mitään löytöpalkkiota, puhelimen kohdalla en edes kiitosta - pojan isä keskittyi vain haukkumaan poikaansa veteläksi nulikaksi - mutta samapa tuo.)

Itselleni olen tosiaan ottanut vain (mainos)kuulakärkikynän ja jotain nallekarhua esittävän heijastimen, jotka löysin kuraisen tien reunoilta.

Kiinnostaisi vain tietää, mistä tulee automaattinen olettamus, että polkupyörä on kallis löytötavara ja sohva on jätettä. Ja miten tällainen oletus on kirjattu lakiin. En tietysti tarkoita mitään tuliterää maastopyörää, vaan esimerkiksi vuosikymmeniä vanhaa mutta silti vielä toimivaa pyörää. Vintage-sohva on todennäköisesti arvokkaampi löytö kuin jokin 80-luvun Tunturi, jollaisen voi saada kympillä kirppikseltä.