Työnantajat huolissaan: suomalaiset eivät osaa smalltalkkia eivätkä vastata jos kysytään "mitä kuuluu"
Smaltalkin sijaan suomalainen vain vasta "ok" tai "ihan hyvää" ja jättää keskustelun siihen kun kysymys itsessään kun ei anna ihan hirveästi suuntaviivoja siitä minne siitä pitäisi edetä. Tämä on herättänyt huolta suomalaisten työntekijöiden hyvinvoinnista, käytöstavoista ja työkulttuurista sillä kuulumisten kysyminen ja jaksaminen on yksinkertainen tapa osoittaa välittämistä. Yhdysvalloissa tämänkaltainen smaltalk on ollut vuosia osa työpaikka kulttuuria eikä tuota samanlaisia ongelmia kuin Suomessa.
Kommentit (187)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä maailmalla Hyvää kiitos on TODELLA yleinen tapa vastata siihen mitä kuuluu.
Miksi kysyä, jos pitää vastata vain sovitulla tavalla?
Koska Hei! Mitä kuuluu? On yleinen fraasi tervehdystä varten. Autistina et tietenkään tajua sellaisia.
autistina tajuan etten tahdo kuulua tähän apinarinkiin. kenenkään hei ei velvota mua vastaan takaisin.
Ei oikein istu suomalaisten suuhun se tekopirteä smaltalk ja mitä sitä turhia lässyttämään :)
Nuoret suomalaiset voisivat opetella puhumaan, jos tämä ongelma on uusi ongelma. Tämä ei ole vanhempien, hyvien käytöstapojen omaaville ongelma.
Moukat ovat hiljaa. Eivät pysty edes huomenta sanomaan.
Tuli vähän oksennusta suuhun, kun luin tuon. Ei herran jumala mitä sontaa.
Siihen vastataan niin kuin koulussa opetettiin:
I am fine thank you, how are you?
Vierailija kirjoitti:
Vain suomalainen luulee että kun joku sanoo Mitä kuuluu, että kyseinen henkilö on oikeasti kiinnostunut hänen elämänsä ongelmista 🤣
Mitähän varten se sitten kysyy?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä maailmalla Hyvää kiitos on TODELLA yleinen tapa vastata siihen mitä kuuluu.
Miksi kysyä, jos pitää vastata vain sovitulla tavalla?
"How do you do?"
"-How do you do?"
En minä halua kertoa kuulumisiani traumatisoituneille, ongelmissa lietsoville hermokimpuille. Hyvin menee ja menee hyvin juuri siksi, etten vuorovaikuta näiden ongelmatapausten kanssa.
Taas siis pitää hävetä sitä, kun suomalaisena ei halua puhua turhia. Jenkkikulttuuri ja -yhteiskuntahan on tunnetusti kaikessa niin esimerkillinen ja jäljittelyn arvoinen.
Vierailija kirjoitti:
Small talk kuulostaa pieneltä ja mitättömältä, mutta suomalaiset firmat menettävät koko ajan miljardeja siksi, että emme osaa keskustella mistään muusta kuin siitä myytävän tuotteen insinööriominaisuuksista, joita pidämme Isona Asiana. Meidän tuotteita yrittää myydä joku putkinäköinen insinööri joka ei pysty keskustelemaan mistään eikä edes ymmärrä kulttuuria, historiaa tai yhteiskuntaa - ja joka siksi vaikuttaa paitsi vetäytyvältä ja itsekeskeiseltä myös aika tyhmältä ja ennen kaikkea epäluotettavalta liikekumppanilta.
Muualla maailmassa myös esim teknillisissä yliopistoissa opetetaan historiaa ja taidetta ja kulttuuria ja toisaalta teknologia- ja rahoitusfirmoihin palkataan humanisteja juuri tämän takia.
Tämäpä juuri. Yrityksiin halutaan palkata vain insinöörejä ja mieluiten samasta koulusta mistä itsekin on valmistuttu aikoinaan. Kaikki humanistit ja muut höpöttäjät ovat yhtä tyhjän kanssa, kun se tuote itsessään on niin huikea. Tosin ilman oikeanlaista osaamista kukaan muu ei sitä tiedä ja sitten ihmetellään, kun tuote on erinomainen eikä myy. Muualla myydään hirveää kuraa kalliilla ihan vain siksi, että ymmärretään kulttuuria, mainontaa, yhteiskuntaa yms...
Vierailija kirjoitti:
Nuoret suomalaiset voisivat opetella puhumaan, jos tämä ongelma on uusi ongelma. Tämä ei ole vanhempien, hyvien käytöstapojen omaaville ongelma.
Moukat ovat hiljaa. Eivät pysty edes huomenta sanomaan.
Sinunlaisillesi ei sanota mitään muuta kuin että:"Painu vttuun!" Sille on nimittäin ihan syynsä miksi jotkut enemmän kuin mielellään ottavat sen moukan maineen jonkun puuropään silmissä. Olette yksiä Universumin rasittavimpia otuksia.
En halua mitään jenkkimeininkiä mutta kyllä suomalaisista valitettavasti 90% on todella moukkia ja sosiaalisesti kömpelöitä.
Kun eräs ulkomaalaistaustainen kysyi ohi kävellessään mitä kuluu ja aloin kertoa mitä minulle kuuluu, hän vain jatkoi sitä ohi kävelyään ja meni ja meni vaan...
Eli miksi sitä kysytään, jos ei oikeasti haluta kuulla mitä kuuluu, tuohan on röyhkeyden huippu.
Tykkään enemmän meidän suomalaisesta, hieman jurosta mutta rehellisestä kulttuurista. Jossa puhutaan silloin kun on asiaa. Jenkeillä on oma tekopirteä smalltalkinsa, vaikkakin se antaa puhujasta positiivisemman kuvan .
Vierailija kirjoitti:
Kun eräs ulkomaalaistaustainen kysyi ohi kävellessään mitä kuluu ja aloin kertoa mitä minulle kuuluu, hän vain jatkoi sitä ohi kävelyään ja meni ja meni vaan...
Eli miksi sitä kysytään, jos ei oikeasti haluta kuulla mitä kuuluu, tuohan on röyhkeyden huippu.
Jokainen voisi harjoitella sellaisen 5 minuutin "mitä kuuluu tarinan", että kun se itse tekopyhyys kiireineen tulee taas vastaan ja kysyy, niin vastaa sille, tuskin enää toista kertaa kysyy.
Kiinnostaako mun suolustosairaus? Voin toki puhua ripulista. Siitä mitä en voi syödä jne.