Työnantajat huolissaan: suomalaiset eivät osaa smalltalkkia eivätkä vastata jos kysytään "mitä kuuluu"
Smaltalkin sijaan suomalainen vain vasta "ok" tai "ihan hyvää" ja jättää keskustelun siihen kun kysymys itsessään kun ei anna ihan hirveästi suuntaviivoja siitä minne siitä pitäisi edetä. Tämä on herättänyt huolta suomalaisten työntekijöiden hyvinvoinnista, käytöstavoista ja työkulttuurista sillä kuulumisten kysyminen ja jaksaminen on yksinkertainen tapa osoittaa välittämistä. Yhdysvalloissa tämänkaltainen smaltalk on ollut vuosia osa työpaikka kulttuuria eikä tuota samanlaisia ongelmia kuin Suomessa.
Kommentit (187)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuoret suomalaiset voisivat opetella puhumaan, jos tämä ongelma on uusi ongelma. Tämä ei ole vanhempien, hyvien käytöstapojen omaaville ongelma.
Moukat ovat hiljaa. Eivät pysty edes huomenta sanomaan.
Sinunlaisillesi ei sanota mitään muuta kuin että:"Painu vttuun!" Sille on nimittäin ihan syynsä miksi jotkut enemmän kuin mielellään ottavat sen moukan maineen jonkun puuropään silmissä. Olette yksiä Universumin rasittavimpia otuksia.
Jos sinulle joku sanoo huomenta, sinäkö käsket painumaan vi tt uun.
Riippuu ihan siitä oletko niitä työpaikan epätoivoisia juoruakkoja jotka elävät muiden yksityisasioiden tonkimisesta ja juoruamisesta jne. Ne käsketään muitt
Sinä kommentoija 59 vaikutat enemmän hoidon tarpeessa olevalta. Ehkä kolahti koska olet yksi niitä maailmankaikkeuden rasittavimpia olla tekemisissä, epätoivoinen juoruakka joka elää toisten yksityisasioiden tonkimisesta ja juoruilusta. Herttaisen yhdentekevää mulle. Voit painua vttuun tai hypätä vaikka katolta alas. Ei kiinnosta.
Minua taas suomalaisena ärsyttää se, että joissain kulttuureissa ei kestetä hetkenkään hiljaisuutta. Joitain kieliä myös puhutaan rasittavan nopeasti, varsinkin englantia. Olen kuunnellut Knallin ja sateenvarjon ja eräiden muidenkin suomennettujen kuunnelmien brittiversioita, enkä yhtään tykkää siitä jatkuvasta puhevirrasta, jossa ei sallita sekunninkaan hiljaisuutta. Sama juttu monen britin ja amerikkalaisen tekemissä Youtube-videoissa: taukoamatonta kiihkeää puhetta. Samaa olen kokenut myös kansainvälisissä seminaareissa: varsinkin britit ja amerikkalaiset saattavat lukea esitelmänsä suoraan paperista, mutta kovalla äänellä ja nopeasti. Kyse ei ole siitä, ettenkö ymmärtäisi, vaan siitä, että tuollainen on minusta rasittavaa ja epäluonnollista. Normaalit ihmiset pysähtyvät aika ajoin miettimään, mitä seuraavaksi sanovat. Esitelmiä pitäessä pitäisi välillä painottaa tärkeitä asioita eikä esittää kaikkea tasapaksuna pötkönä. Moni suomalainen pystyy omalla kankeammalla englannillaan paljon selkeämpään ja miellyttävämpään suulliseen esitykseen.
Ai. Meidän työpaikan jenkki taas pitää suunnattoman huvittavana, että jos suomalaiselta kysyy "mitä kuuluu", niin suomalainen ottaa sen kirjaimellisesti ja alkaa oikeasti kertoa, mitä kuuluu. Siihen siis kuuluisi vastata ilmeisesti ihan vaan "hyvää".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä maailmalla Hyvää kiitos on TODELLA yleinen tapa vastata siihen mitä kuuluu.
Miksi kysyä, jos pitää vastata vain sovitulla tavalla?
Koska Hei! Mitä kuuluu? On yleinen fraasi tervehdystä varten. Autistina et tietenkään tajua sellaisia.
Eli pakollinen näytelmä? En ole edes harkinnut uraa näyttelijänä, mutta jos tarvitaan voin kyllä opetella vaikka puolen tunnin keskustelun ulkoa, kunhan saan käsikirjoituksen.
minä vastaan vittuako se sinulle kuuluu. tyhjänpäiväinen lässytys ei kuulu suomen kulttuuriin.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ulkosuomalaisena ihmetyttää suomalaisten aggressiivinen reaktio tähän. Muualla maailmassa tähän menee ehkä 30 sekuntia:
Tyyppi 1: Moi, miten menee?
Tyyppi 2: Moi, ihan hyvin kiitos. Entäs sinulla?
Tyyppi 1: Mulla menee myös ihan hyvin, kiitos kysymästä.
Ja tuon jälkeen jatketaan matkaa eri suuntiiin?
Miksei pelkkä "Moi!" ja ohitus riitä? Yhtä vähän informaatiota molemmissa.
"Mitä kuuluu" on vain fraasi johon ei kuulukaan vastata muuta kuin lyhyesti tyyliin "Kiitos hyvää, entäpä itsellesi". Kaikki muu on turhaa. Kysyjää kun ei kiinnosta mitä oikeasti kuuluu, lause on sitä itseään eli smalltalkia.
Kun jää on murrettu pienellä smalltalkilla voidaan toki aina siirtyä keskustelussa syvemmälle tasolle ja puhua esimerkiksi työasioista. Tosin yksikään työnantaja tai pomo ei välitä kuulla miten alaisilla tai palkollisilla menee. Kunhan tulee tulosta ja mieluiten mahdollisimman pienillä palkkakustannuksilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ulkosuomalaisena ihmetyttää suomalaisten aggressiivinen reaktio tähän. Muualla maailmassa tähän menee ehkä 30 sekuntia:
Tyyppi 1: Moi, miten menee?
Tyyppi 2: Moi, ihan hyvin kiitos. Entäs sinulla?
Tyyppi 1: Mulla menee myös ihan hyvin, kiitos kysymästä.
Ja tuon jälkeen jatketaan matkaa eri suuntiiin?
Miksei pelkkä "Moi!" ja ohitus riitä? Yhtä vähän informaatiota molemmissa.
No sen jälkeen yleensä toivotetaan hyvää päivänjatkoa ja mennään eri suuntiin. Töissä mennään sitten siihen työasiaan.
Pelkkä Moi! ja ohitus ei riitä, koska tässä tilanteessa small talk on tapa osoittaa kiinnostusta ja ystävällisyyttä ilman, että keskustelu menee liian syvälliseksi.
Viisas puhuu kun on jotain sanottavaa tyhmä puhuu koska on sanottava jotain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ulkosuomalaisena ihmetyttää suomalaisten aggressiivinen reaktio tähän. Muualla maailmassa tähän menee ehkä 30 sekuntia:
Tyyppi 1: Moi, miten menee?
Tyyppi 2: Moi, ihan hyvin kiitos. Entäs sinulla?
Tyyppi 1: Mulla menee myös ihan hyvin, kiitos kysymästä.
Ja tuon jälkeen jatketaan matkaa eri suuntiiin?
Miksei pelkkä "Moi!" ja ohitus riitä? Yhtä vähän informaatiota molemmissa.
No sen jälkeen yleensä toivotetaan hyvää päivänjatkoa ja mennään eri suuntiin. Töissä mennään sitten siihen työasiaan.
Pelkkä Moi! ja ohitus ei riitä, koska tässä tilanteessa small talk on tapa osoittaa kiinnostusta ja ystävällisyyttä ilman, että keskustelu menee liian syvälliseksi.
Paitsi ettei siinä osoiteta kiinnostusta ja ystävällisyyttä, kun ainoa sallittu vastaus on "hyvää kiitos, entä sinä?"
Suomalaiset ovat sen verran rehellistä kansaa, että tuntuu hölmöltä valehdella, että hyvin menee, jos ei mene.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä maailmalla Hyvää kiitos on TODELLA yleinen tapa vastata siihen mitä kuuluu.
nii mut sitte pitää jatkaa, entäs rouva ja lapset...
Mun työni ei ole että höpisen joutavia jostain joutavasta, ei siitä mulle makseta!
Mitä kuuluu?
Vastaus:
Vielä viisi minuuttia sitten oli ihan ok olo, mutta nyt ottaa päähän eli ei kuulu hyvää. Juuri tällä hetkellä ei siis kuulu erityisen hyvää koska minut velvoitetaan keskustelemaan kanssasi ja vaihtamaan kuulumisia vaikka ei meillä kahdella ole mitään puhuttavaa keskenämme eikä kumpikaan meistä ole aidosti kiinnostunut toisen osapuolen asioista. Nyt on kiusaantunut olo ja mietin kuinka pian kehtaan lähteä. Tietysti tiedän että joudun selostuksen lopuksi kysymään mitä sinulle kuuluu, vaikka se ei kiinnosta minua yhtään ja vaikka sinua ei huvita kertoa. Minua harmittaa että on palko teeskennellä. Kuten näet, minä hymyilen, mutta ei se ole aitoa hymyä vaan sovinnaista amerikkalaistyylistä keep smiling -mentaliteettia. Kuten sinullakin. Sinäkään et hymyile aitoa hymyä. Muuten, sinun ei kannattaisi hymyillä suu auki kun hampaasi ovat noin huonot. Sanon tämän siksi kun kysyit mitä kuuluu, ja nuo rikkinäiset hampaasi valitettavasti vaikuttavat tämänhetkiseen hyvinvointini negatiivisesti. Mutta kun kerran kysyit mitä kuuluu, niin annan selostuksen tämänhetkisistä kuulumisistani. En siksi että haluaisin antaa sen selostuksen enkä siksi että sinä haluaisit kuulla sen. Minä en haluaisi puhua etkä sinä haluaisi kuunnella. Mutta nyt on pakko. Joten tässä tosiasiat: Sinänsä olen terve, tietääkseni. Ainakin fyysisesti, mielenterveydellinen puolesta suurin piirtein, ainakin luulen niin. Vasen korva tosin kutiaa, huulet ovat pakkasessa rohtuneet, nenä on hiukan tukkoinen kun siellä on turhan paljon räkää eikä ole nenäliinaa, ja voi olla että nenä alkaa kohtapuoleen vuotaa, kenkä hankaa ja voi olla että toisessa nilkassa on rakko joka pitää illalla puhkaista. Haluat varmaan siitäkin tarkan selostuksen? Riisun sukat ja pesen jalat. Haen ison silmäneulan ja kuumennan sitä tulitikulla että pöpöt kuolee, pesen kädet, puhtauden rakon ja perustan sitä että vesi valuu ulos. Sitten lautan siihen laaataerin. Eikä olekin kiinnostavaa? Haluatko kuulla myös mitä söin äsken lounaalla? Kolme pientä perunaa, nakkikastiketta, tomaatti-kurkkusakaattia ja lasi piimää. Olet varmaan todella vaikuttunut, eikö vain?
No niin, nyt on sinun vuorosi. Mitä kuuluu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ulkosuomalaisena ihmetyttää suomalaisten aggressiivinen reaktio tähän. Muualla maailmassa tähän menee ehkä 30 sekuntia:
Tyyppi 1: Moi, miten menee?
Tyyppi 2: Moi, ihan hyvin kiitos. Entäs sinulla?
Tyyppi 1: Mulla menee myös ihan hyvin, kiitos kysymästä.
Ja tuon jälkeen jatketaan matkaa eri suuntiiin?
Miksei pelkkä "Moi!" ja ohitus riitä? Yhtä vähän informaatiota molemmissa.
No sen jälkeen yleensä toivotetaan hyvää päivänjatkoa ja mennään eri suuntiin. Töissä mennään sitten siihen työasiaan.
Pelkkä Moi! ja ohitus ei riitä, koska tässä tilanteessa small talk on tapa osoittaa kiinnostusta ja ystävällisyyttä ilman, että keskustelu menee liian syvälliseksi.
Paitsi ettei siinä osoiteta kiinnostusta ja ystävällisyyttä, kun ainoa sallittu vastaus on "hyvää kiitos, entä sinä?"
Suomalaiset ovat sen verran rehellistä kansaa, että tuntuu hölmöltä valehdella, että hyvin menee, jos ei mene.
Tuo Ihan hyvin on vain yksi esimerkki. Totta kai voi sanoa jos ei mene hyvin, esim No ei kovin hyvin, koska äiti kuoli/olen sairaana/sain syöpädiagnoosin, mutta voit sitten olettaa toisen kyselevän enemmän siitä aiheesta. Eli on ihan sinun vastuullasi kertoa miten menee, ei kukaan pakota valehtelemaan.
- Ai mitenkä niin?? Siis luuleksä ettei mulle kuulu hyvää? Oonko jotenkin huonompi kuin muut?? Kiitti vaan, piti sun pilata tääkin päivä!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ulkosuomalaisena ihmetyttää suomalaisten aggressiivinen reaktio tähän. Muualla maailmassa tähän menee ehkä 30 sekuntia:
Tyyppi 1: Moi, miten menee?
Tyyppi 2: Moi, ihan hyvin kiitos. Entäs sinulla?
Tyyppi 1: Mulla menee myös ihan hyvin, kiitos kysymästä.
Ja tuon jälkeen jatketaan matkaa eri suuntiiin?
Miksei pelkkä "Moi!" ja ohitus riitä? Yhtä vähän informaatiota molemmissa.
No sen jälkeen yleensä toivotetaan hyvää päivänjatkoa ja mennään eri suuntiin. Töissä mennään sitten siihen työasiaan.
Pelkkä Moi! ja ohitus ei riitä, koska tässä tilanteessa small talk on tapa osoittaa kiinnostusta ja ystävällisyyttä ilman, että keskustelu menee liian syvälliseksi.
Vaikka kummallekin on selvää ettei kiinnostusta ole. Mihin tällaista itsepetosta tarvitaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä maailmalla Hyvää kiitos on TODELLA yleinen tapa vastata siihen mitä kuuluu.
Joo tottakai tuosta pitää aloittaa. Mutta ei sitä siihen saa jättää.
Mä puhun pidemmin vaan jos haluan panna kyseistä henkilöä tai tältä rahaa, muuten ei kiinnosta
Vierailija kirjoitti:
Small talk kuulostaa pieneltä ja mitättömältä, mutta suomalaiset firmat menettävät koko ajan miljardeja siksi, että emme osaa keskustella mistään muusta kuin siitä myytävän tuotteen insinööriominaisuuksista, joita pidämme Isona Asiana. Meidän tuotteita yrittää myydä joku putkinäköinen insinööri joka ei pysty keskustelemaan mistään eikä edes ymmärrä kulttuuria, historiaa tai yhteiskuntaa - ja joka siksi vaikuttaa paitsi vetäytyvältä ja itsekeskeiseltä myös aika tyhmältä ja ennen kaikkea epäluotettavalta liikekumppanilta.
Muualla maailmassa myös esim teknillisissä yliopistoissa opetetaan historiaa ja taidetta ja kulttuuria ja toisaalta teknologia- ja rahoitusfirmoihin palkataan humanisteja juuri tämän takia.
Tilastollisesti suomalaiset emme osaa keskustella muusta kuin säästä. Ja tänään on muuten ollut ihanan aurinkoinen aamu ja aamupäivä vaikka siellä onkin nyt aikaisempaa kireämpi pakkanen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ulkosuomalaisena ihmetyttää suomalaisten aggressiivinen reaktio tähän. Muualla maailmassa tähän menee ehkä 30 sekuntia:
Tyyppi 1: Moi, miten menee?
Tyyppi 2: Moi, ihan hyvin kiitos. Entäs sinulla?
Tyyppi 1: Mulla menee myös ihan hyvin, kiitos kysymästä.
Ja tuon jälkeen jatketaan matkaa eri suuntiiin?
Miksei pelkkä "Moi!" ja ohitus riitä? Yhtä vähän informaatiota molemmissa.
No sen jälkeen yleensä toivotetaan hyvää päivänjatkoa ja mennään eri suuntiin. Töissä mennään sitten siihen työasiaan.
Pelkkä Moi! ja ohitus ei riitä, koska tässä tilanteessa small talk on tapa osoittaa kiinnostusta ja ystävällisyyttä ilman, että keskustelu menee liian syvälliseksi.
Vaikka kummallekin on selvää ettei kiinnostusta ole. Mihin tällaista itsepetosta tarvitaan?
Mun asuinmaassa ollaan sen verran yhteisöllisiä, että kyllä ihmisiä kiinnostaa miten toisella menee. Ei se tarkoita sitä, että on pakko jäädä juttelemaan puoleksi tunniksi.
Mitä sie tuommosia kyselet ei miu asiat muille kuulu.