Kokenut lääkäri jyrähtää: Työelämä rikkoo ihmiset, eivätkä työnantajat ymmärrä, missä vika on
Suomalaiset työnantajat hassaavat miljoonia euroja erilaisiin toimenpiteisiin, joiden kuvittelevat parantavan työntekijöidensä työhyvinvointia. Oikeasti rahat valuvat isolta osin hukkaan.
Kun työhyvinvointia käsitellään vain työntekijän elintapojen kautta, siitä tehdään yksilön ongelma. Oikeasti kyse on kuitenkin koko työpaikasta, kollektiivisesta työhyvinvoinnista.
Liikuntaseteleillä ja työsuhdepyörillä ei voi ratkoa työn sujuvuuden ongelmia.
Yritykset uskovat työhyvinvoinnin paranevan liikunnalla, mutta työterveyshuollon kehitysylilääkäri ja tutkija Eira Roos on eri mieltä. Jumppa ei auta, jos työpaikalla hommat eivät toimi.?
Juuri työn sujuvuudesta työhyvinvoinnissa on hänen mukaansa oikeasti kyse.
Siitä, miten työ on organisoitu, toimivatko työvälineet ja työnjako sekä vuorovaikutus tiimien sisällä ja välillä. Eli yksinkertaisesti siitä, miten hommat töissä hoituvat.
Kun työtään joutuu tekemään kömpelöllä ohjelmistolla tai työssä on paljon turhaa sähläystä eikä sitä voi hallita, työhyvinvointi heikkenee.
Työhyvinvointia heikentävät asiat tunnistaa yleensä siitä, että ne ovat juuri niitä juttuja, jotka harmittavat ja ottavat työnteossa päähän, Eira Roos sanoo.
Yksittäiset työkykypäivät, jumpat, joogat ja mietiskelyt eivät niihin auta. Roos muistuttaa, että harva ratkoo kotonakaan parisuhdeongelmia tai siivousvuoroja jumppaamalla tai meditoimalla aiempaa enemmän.
Roos korostaa, että ratkaisu parempaan työhyvinvointiin ei löydy yksilöiden hoitamisesta vaan on hoidettava koko työyhteisöä.
Työuupumuksesta puhutaan ihmeellisten sankaritarinoiden kautta, jotka korostavat yksin pärjäämistä ja yksin toipumista. Siitä ei sen sijaan puhuta, että uupuminen tarkoittaa yleensä koko työyhteisön epäonnistumista ja toipumisessakin työyhteisöllä on keskeinen rooli.
Roos korostaa, että työelämässä tapahtuu nyt samanaikaisesti enemmän muutoksia kuin ehkä koskaan aiemmin, joten työtapojen toimivuutta pitäisi arvioida ja olla valmiita muuttamaan jatkuvasti. Toiminnan onnistumista voisi arvioida vaikkapa joka viikko.
Suomessa on totuttu ratkomaan ongelmia insinööritavalla tekemällä uusi prosessikaavio ja paremmat työohjeet, mutta tänä päivänä ne voivat olla vanhentuneita jo siinä vaiheessa, kun ne on saatu jalkautettua.
Kommentit (107)
Tässähän se vertauskuvallisesti on kuvailtu:
Nykyajan nuoret ainakin tulevat työelämään valmiiksi rikkonaisina. Curling-vahemmat ovat tasoittaneet ja antaneet kaiken eteen ja tanssineet jokaisen oikun ja muotidiagnoosin mukaan. Lapselle on kerrottu, että ei sinun tarvitse tehdä mitään mitä et halua, koska sinulla yliherkkyyttä ja neurologinen poikkeama se ja se. Lapsi ei ole tottunut vastoinkäymisiin, aikuiselämän stresseihin ja siihen, että työelämä ei olekaan mikään kiva koulupaikka, vaan siellä odotetaan suoriutumista ja tehokkuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meiltä ei tarvitse kuin poistaa mikromanageroinnin johtamiskulttuuri ja tunnustaa, että tarpeita on sekä introverteilla että ekstroverteilla. Näillä pääsisi pitkälle.
Introvertit voivat ryhtyä yrittäjinä esim kirjanpitäjiksi tai porrassiivoojiksi.
Ekstrovertit voi jauhaa skeidaa kasvihuoneessa, ja ihmetellä, miksi firma meni nurin.
sitähän se huono ja heikko pomotus teettää.
hyvä teksti josta puhuttu pitkään.
Haista sinä p! Olen itse ollut nyt 30 vuotta työelämässä ja voin kertoa että se on hieman nyt muuttunut siitä mitä se oli. Kaikenmaailman säästö ja tehokkuus juttujen myötä. Ennen osastollamme oli 14 työntekijää ja hyvä ilmapiiri. Nykyään meitä on 5 ja kaikki aivan burnoutin partaalla. Saman verran asukkaita ja työtä kuitenkin ellei jopa enemmän kaikenlaisten uusien säädösten myötä. Joo. Ennen oli ennen. Jaksoin minäkin ennen mutta en enää. Onko kruunusi nyt kiiltävämpi? Me emme eläkkeelle varmasti edes tule pääsemään.
Outoa että nykyään uuvutaan työnteosta. Itse yli 40 vuotta 2-vuorotyötä tehneenä ja perheen hoitanut samalla , ilman uupumusta. Ja nyt 7-kymppisenä eläkeläisenä on hyvä kunto niin ylä- kuin jalkapäässäkin.
Vierailija kirjoitti:
Haista sinä p! Olen itse ollut nyt 30 vuotta työelämässä ja voin kertoa että se on hieman nyt muuttunut siitä mitä se oli. Kaikenmaailman säästö ja tehokkuus juttujen myötä. Ennen osastollamme oli 14 työntekijää ja hyvä ilmapiiri. Nykyään meitä on 5 ja kaikki aivan burnoutin partaalla. Saman verran asukkaita ja työtä kuitenkin ellei jopa enemmän kaikenlaisten uusien säädösten myötä. Joo. Ennen oli ennen. Jaksoin minäkin ennen mutta en enää. Onko kruunusi nyt kiiltävämpi? Me emme eläkkeelle varmasti edes tule pääsemään.
Outoa että nykyään uuvutaan työnteosta. Itse yli 40 vuotta 2-vuorotyötä tehneenä ja perheen hoitanut samalla , ilman uupumusta. Ja nyt 7-kymppisenä eläkeläisenä on hyvä kunto niin ylä- kuin jalkapäässäkin.
Työelämä on viime vuosina mennyt taas yhä pahemmaksi, joten nämä eläkeläiset voisivat lopettaa itsensä jalustalle laittamista. Jos olet 7-kymppinen olet hoitanut perhettä 1980-luvulla, jolloin sekä työelämä että yhteiskunnan pavelut olivat huomattavasti paremmat.
t. 56 v., mutta olen itse vielä työelämässä ja ymmärrän nykynuoria sentään hiukan paremmin.
Kun ihmisistä yritetään tehdä koneiston rattaita mutta unohdetaan että kestävinkin kone tarvitsee huolenpitoa. Jää "öljyt" vaihtamati ja jossain kohtaa sitten kosahtaa. Ei se sen ihmeellisempää ole.
Vierailija kirjoitti:
Haista sinä p! Olen itse ollut nyt 30 vuotta työelämässä ja voin kertoa että se on hieman nyt muuttunut siitä mitä se oli. Kaikenmaailman säästö ja tehokkuus juttujen myötä. Ennen osastollamme oli 14 työntekijää ja hyvä ilmapiiri. Nykyään meitä on 5 ja kaikki aivan burnoutin partaalla. Saman verran asukkaita ja työtä kuitenkin ellei jopa enemmän kaikenlaisten uusien säädösten myötä. Joo. Ennen oli ennen. Jaksoin minäkin ennen mutta en enää. Onko kruunusi nyt kiiltävämpi? Me emme eläkkeelle varmasti edes tule pääsemään.
Outoa että nykyään uuvutaan työnteosta. Itse yli 40 vuotta 2-vuorotyötä tehneenä ja perheen hoitanut samalla , ilman uupumusta. Ja nyt 7-kymppisenä eläkeläisenä on hyvä kunto niin ylä- kuin jalkapäässäkin.
Eikö se selitys tuossa ylempänä juuri tullut? Sinun aikanasi oli enemmän työntekijöitä jakamassa töitä.
Vierailija kirjoitti:
Puhuu täyttä asiaa.
Jos työt on huonosti organisoitu, esimiehet ammattitaidottomia tai luonnevikaisia, työmäärä kohtuuton, työsopimukset nollalinjalla, palkat huonot, ylityöt pakollisia ilman korvausta ja ilmapiiri huono ei auta yhtään, että porukka pannaan tyhy-päivänä hyppimään narua tai naurujoogaamaan. Sellainen koetaan lähinnä pilkantekona. Mutta onhan sen järjestäminen hyvää bisnestä jollekin yritykselle.
Samaa mieltä. Halvemmaksi tulee naurujooga kerran vuodessa kuin lisätyövoiman palkkaaminen kohtuutonta työtaakkaa keventämään. Siitähän tässä on kyse.
Hyvin jaksaa 1 tehdä kolmen edestä - ja jos ei, niin innokkaita on tarjolla jonoksi asti.
Tässä se varsinainen.
Vierailija kirjoitti:
Kun ihmisistä yritetään tehdä koneiston rattaita mutta unohdetaan että kestävinkin kone tarvitsee huolenpitoa. Jää "öljyt" vaihtamati ja jossain kohtaa sitten kosahtaa. Ei se sen ihmeellisempää ole.
Liian vähän rattaita mutta tulee halvemmaksi!
-no miksi se kone taas levisi?
Vierailija kirjoitti:
Avokonttorit ja huonot pomot on työpaikkojen syöpä.
Ei pysty keskittymään töihin, kun pomo ei luota sen vertaa, että alainen tekee työtä suljetun oven takana, niin sitten kaikkien pitää istua näkyvillä.
Ja pomot pitävät suosikkijärjestelmää, missä kivat tyypit saa ylennyksiä ja palkankorotuksia, ja sitten ne joka tekee oikeasti ne työt, ovat kuin kuraa jaloissa.
Loistavasti kiteytetty tämän päivän työelämän ongelmia!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meiltä ei tarvitse kuin poistaa mikromanageroinnin johtamiskulttuuri ja tunnustaa, että tarpeita on sekä introverteilla että ekstroverteilla. Näillä pääsisi pitkälle.
Introvertit voivat ryhtyä yrittäjinä esim kirjanpitäjiksi tai porrassiivoojiksi.
Introvertit on usein älykkäämpiä, ja vielä useammin analyyttisempia, joilla kyky käsitellä suuria asiakokonaisuuksia.Se aika, mitä ekstrovertit käyttää turhanpäiväiseen "smalltalkiin" ja suun pieksemiseensä, niin kuluu introilla ajatteluun. Ehkä tässä on iso osa nykyorganisaatioiden ja yritysten tehottomuuden yksittäissyystä. Joparikolme vuosikymmentä on lyhytnäköinen kvartaaliajattelu ollut vallitsevaa, ja yhtä pitkään on johdossa suosittu ylä- ja keskijohdossa ekstroversiota. Tuloksettomuutta, tehottomuutta, organisointiosaamattomuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avokonttorit ja huonot pomot on työpaikkojen syöpä.
Ei pysty keskittymään töihin, kun pomo ei luota sen vertaa, että alainen tekee työtä suljetun oven takana, niin sitten kaikkien pitää istua näkyvillä.
Ja pomot pitävät suosikkijärjestelmää, missä kivat tyypit saa ylennyksiä ja palkankorotuksia, ja sitten ne joka tekee oikeasti ne työt, ovat kuin kuraa jaloissa.
Kiva-kulttuuri aiheuttaa tuota. Pomot nykyään arvostavat enemmän seuran pitäjiä kuin työn tekijöitä. Varmaankin syynä se että pomot eivät tiedä mitä alaiset tekee. Tai eivät ainakaan ymmärrän mitä he tekevät.
TÄMÄÄÄ!!! Jotenkin nykyään kuvitellaan, että voidaan ottaa johtajia millä taustalla tahansa. On ehkä yksittäisiä, harvinaisia tapauksia, jossa tällainen toimii, mutta 99 % tapauksista, niin on se vaan hyvä, että johtajalla on taustakoulutusta siitä alasta, jolla toimii johtajana. Meillä on yhdellä toisella yksiköllä tällainen johtaja, jolla ei ole koulutusta alalta (rakennettu ympäristö), vaan hän on kielitieteilijä. Kommunikointi on aivan ehdottoman tärkeätä, mutta en vaan pysty kunnioittaamaan kyseistä tyyppiä, kun syvällisempi ymmärrys alasta puuttuu, sen valitettavasti kyllä huomaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun nainen ei saa munaa, hän ei pysty rentoutumaan vapaalla ja väsyy töissä.
Kun ei miehet halua antaa tavalliselle naiselle, vain OnlyFans-naiset kelpaavat.
Ite nussisin mieluummin jotain muuta kuin of lehmää
Moni iso yritys muistuttaa jo valtion virastoa. Tekemisen sijaan raporttien kirjoittamisesta ja asemien kyyläämisestä on tullut työn ainoa sisältö.
Sitä on haluttu jo vuosikausia että suomi sukeltaa 🚽 alas. Siksi nuori sukupolvi kannattaa muuttaa muualle 🤗
Erittäin hyvä artikkeli. Pitkästä aikaa. Itsekin nähnyt ja kerran kokenut työuupumuksen töissä,vaihdoin työpaikkaa kun asioihin ei tullut muutosta vaikka pyyntöjä oli useita,johdolle esitettynä.
Itse ajattelen että työpaikka missä hommat toimii,tarkoittaa että työntekijät viihtyy ja saavat itsekin töistä jtn. Usein on kuitenkin että työntekijä raataa ja antaa kaikkensa tunnollisena ihmisenä ja lopulta työuupumus vie voiton.
Työ ei saa olla sellainen josta kotiin palattuaan ei jaksa tehdä mitään,tai aina vain odottaa vapaita.