Pyöräilijöiden oletetaan osaavan kaikki liikennesäännöt vaikka suurella osalla ei ole ajokorttia ollenkaan

"Tyypillinen tilanne on bussipysäkin takaa kulkeva pyörätie. Bussista ihmiset poistuvat pysäkkialueelle, mutta pysäkkialueelta poistutaan pyörätien yli ja jalankulkija on silloin väistämisvelvollinen, jollei paikalle oliemerkitty pyörätien ylittävää suojatietä. Tilanne on toinen, jos pysäkkialuetta ei ole ja pyörätie on suoraan ajoradan vieressä ja bussista poistuminen tapahtuu suoraan pyörätielle. Silloin väistää pyöräilijä. Näitä sääntöjä eivät kaikki jalankulkijat ja pyöräilijät osaa."

Noita sääntöjä osaa tuskin kukaan. Tuollaisessa tilanteessa fiksu pyöräilijä hidastaa vauhtia selvästi. Päälleajo-oikeutta ei kuitenkaan ole vaikka olisi kuinka oikeassa.

"Nuo pykälät ovat kyllä sinänsä jokseenkin hölmöjä, sillä kun pyöräilijä pysähtyy, hän käytännössä muuttuu pyörän taluttajaksi eli jalankulkijaksi, jota autoilijan taas on väistettävä."

Ei pyöräilijä muutu jalankulkijaksi, jos hän pysähtyy. Hän on jalankulkija vasta, jos siirtyy pois pyörän päältä pyörän vierelle taluttamaan pyörää.

Vierailija kirjoitti:

Minun tuntemistani pyöräilijöistä suurimmalla osalla on ajokortti. Ajokortin omistaminen ei muuten millään tavalla takaa sääntöjen osaamista. 

Muistelen, että jossakin selvityksessä parisen vuotta sitten todettiin, että autoilijoiden ja pyöräilijöiden törmäyksissä noin 70-80% tapauksista syyllinen on autoilija. Eli autoilija ei ole tuntenut sääntöjä, vaikka pitäisi, koska auton ajamiseen vaaditaan ajokortti.

Ei tarvitse seurata liikennettä kovinkaan pitkään, kun selviää, että iso osa autoilijoista ajaa lähinnä tuurilla. Autoilijat eivät osaa suojatiesääntöjä, eivät erota punaista, keltaista ja vihreää valoa toisistaan, eivät tunne kiertoliittymien ajosääntöjä, eivät tunne kävelykatujen sääntöjä, eivät tiedä, miltä puolelta kadun varren parkkiruutuun ajetaan (ajoradalta vai jalkakäytävältä). Listaa voisi helposti jatkaa.

Kyllä suurin osa autoilijoista tuntee säännöt. Ongelmana on se, että he eivät katso tarpeellisiksi noudattaa niitä. Autoilijat valikoivat sääntöjä, joita he noudattavat. Mikä nyt omasta mielestä on sopivaa. Toisten pitää tietenkin noudattaa kaikkia sääntöjä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö liikennemerkkien tunteminen ole osa yleissivistystä?

Liikennemerkkejä on paljon eikä kaikista niistä näe suoraan että keitä kaikkia ne koskevat. Miten itse toimisit vaikkapa tilanteessa missä samassa pylväässä on merkki "kielletty ajosuunta" ja "yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä"? Kumpaa merkkiä tottelisit?

Ja siellä ensimmäinen! Kertaappaas ne liikennessäänöt ennen, ja sitten vasta liikenteeseen

Kerropa oikea vastaus kun kerran tiedät. Eli kumpi noista on ensisijainen. Varsinkin ottaen huomioon sen, että pyörätien kyltit on nykyisin varustettu kaksisuuntaisuutta osoitt

Jos taas merkkitolppa on tien vasemmalla puolella, tarvitaan yksi tarkistus lisää. Ensiksi katsotaan, onko ajoradan oikealla puolella myös kielletyn ajosuunnan merkki, sillä sellainen siellä pitäisi olla, koska kiellettyä ajosuuntaa ei saa sijoittaa pelkästään tien vasemmalle puolelle. Tuon tarkistuksen jälkeen tiedetään, että kielletty ajosuunta on pelkästään päämerkin toistoa, eikä se vaikuta millään tavalla tolpan vasemmalla puolella olevaan tien osaan, joka luultavasti on myös rakenteeltaan ajoradasta erotettu. Tuota osaa koskee silloin samassa tolpassa oleva jalkakäytävä/pyörätie-merkki, joka tässä tapauksessa on sijoitettu ensisijaiseen paikkaan väylän oikealle puolelle. Joka tapauksessa merkki kumoaa kielletty ajosuunta -merkin vaikutuksen, koska jalkakäytävällä ei saa ajaa ajoneuvolla ja pyörätiemerkki sallii ajamisen polkupyörällä. Jos tuossa tolpassa ei olisi pyörätiemerkkiä, pyörällä ajaminen olisi kielletty jo siksi, että paikalla olisi silloin vain jalkakäytävä, eikä kielletty ajosuunta -merkin vaikutusalueella ole silloin merkitystä.

Eihän sitä ole kerrottu missään, että onko ajoradan vasemmalla laidalla oleva kielletyn ajosuunnan merkki pelkkä oikealla puolella olevan merkin toistoa vai onko se tarkoitettu ilmaisemaan pyörätien yksisuuntaisuutta. Jälkimmäisiäkin tapauksia on, esimerkiksi Tampereella.

Niin ikään mihin pohjautuu se ajatus, että pyörätien merkki lain mukaan kumoaisi kielletyn ajosuunnan merkin? Voihan se olla päinvastoinkin.

Toki tämä on tällaista akateemista pohdintaa, koska käytännön elämässä ei yleensä oleteta, että ajoneuvoliikenteen merkit koskisivat myös pyöräilijöitä. Suomi on täynnä paikkoja missä esimerkiksi kääntymiskiellolla käytännössä estetään jonkin pyörätien laillinen käyttö, kun ei ole katsottu tarpeelliseksi lisätä kääntymiskieltomerkkiin lisäkilpeä joka kertoisi ettei merkkiä ole tarkoitettu pyöräilijöille. Niin ikään käytännön elämässä katuverkosta irrallisen pyörätien päähän saatetaan sijoittaa samaan tolppaan sekä pyörätien merkki että ajoneuvolla ajo kielletty -merkki, ilmeisesti siinä ajatuksessa, että jälkimmäinen tehostaisi ensimmäisen merkitystä.

Vierailija kirjoitti:

"Tyypillinen tilanne on bussipysäkin takaa kulkeva pyörätie. Bussista ihmiset poistuvat pysäkkialueelle, mutta pysäkkialueelta poistutaan pyörätien yli ja jalankulkija on silloin väistämisvelvollinen, jollei paikalle oliemerkitty pyörätien ylittävää suojatietä. Tilanne on toinen, jos pysäkkialuetta ei ole ja pyörätie on suoraan ajoradan vieressä ja bussista poistuminen tapahtuu suoraan pyörätielle. Silloin väistää pyöräilijä. Näitä sääntöjä eivät kaikki jalankulkijat ja pyöräilijät osaa."

Noita sääntöjä osaa tuskin kukaan. Tuollaisessa tilanteessa fiksu pyöräilijä hidastaa vauhtia selvästi. Päälleajo-oikeutta ei kuitenkaan ole vaikka olisi kuinka oikeassa.

Fiksu pyöräilijä hidastaa ja fiksu jalankulkija katsoo ympärilleen ennen pyörätien ylittämistä. Fiksu liikennesuunnittelija rakentaa ainakin vilkkaalle pysäkille kaiteen, joka estää ihmisiä ryntäilemästä pysäkiltä pyörätien yli mista kohdasta tahansa ja pistää suunniteltuihin ylityskohtiin suojatien pyörätien yli.

Fakta kuitenkin on, että ihmisten pitäisi tietää säännöt ja osata noudattaa niitä, sillä onnettomuuden sattuessa aletaan sitten selvitellä syyllistä ja korvausvelvollista. Ei vastuusta välty sillä, että väittää, että kukaan ei osaa sääntöjä. Pyöräilijällä ei ole oikeutta ajaa päälle, mutta eipä ole sillä jalankulkijallakaan oikeutta kävellä eteen.

Vierailija kirjoitti:

"Nuo pykälät ovat kyllä sinänsä jokseenkin hölmöjä, sillä kun pyöräilijä pysähtyy, hän käytännössä muuttuu pyörän taluttajaksi eli jalankulkijaksi, jota autoilijan taas on väistettävä."

Ei pyöräilijä muutu jalankulkijaksi, jos hän pysähtyy. Hän on jalankulkija vasta, jos siirtyy pois pyörän päältä pyörän vierelle taluttamaan pyörää.

Totta sinänsä, mutta autoilija ei välttämättä näe kummasta on kyse, etenkään silloin, jos pyöräilijällä on ns. naistenpyörä. Pykälien mukaan autoilijan pitäisi erehtyä turvalliseen suuntaan eli olettaa, että pyöräilijä muuttui jalankulkijaksi. Juuri tuon tulkintaongelman vuoksi olisi parempi, että pyöräilijän väistämisvelvollisuus ei riippuisi siitä, millä puolella pyörän runkoa jalat ovat tai siitä, mitä merkkejä autoilija näkee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Nuo pykälät ovat kyllä sinänsä jokseenkin hölmöjä, sillä kun pyöräilijä pysähtyy, hän käytännössä muuttuu pyörän taluttajaksi eli jalankulkijaksi, jota autoilijan taas on väistettävä."

Ei pyöräilijä muutu jalankulkijaksi, jos hän pysähtyy. Hän on jalankulkija vasta, jos siirtyy pois pyörän päältä pyörän vierelle taluttamaan pyörää.

Totta sinänsä, mutta autoilija ei välttämättä näe kummasta on kyse, etenkään silloin, jos pyöräilijällä on ns. naistenpyörä. Pykälien mukaan autoilijan pitäisi erehtyä turvalliseen suuntaan eli olettaa, että pyöräilijä muuttui jalankulkijaksi. Juuri tuon tulkintaongelman vuoksi olisi parempi, että pyöräilijän väistämisvelvollisuus ei riippuisi siitä, millä puolella pyörän runkoa jalat ovat tai siitä, mitä merkkejä autoilija näkee.

Nykysäännöt ovat ihan hyvät. Autoilijoita ei vain huvita noudattaa niitä.

Vierailija kirjoitti:

Eihän sitä ole kerrottu missään, että onko ajoradan vasemmalla laidalla oleva kielletyn ajosuunnan merkki pelkkä oikealla puolella olevan merkin toistoa vai onko se tarkoitettu ilmaisemaan pyörätien yksisuuntaisuutta. Jälkimmäisiäkin tapauksia on, esimerkiksi Tampereella.

 

 

Valitettavasti kaikissa kunnissa ja kaupungeissa ei osata sääntöjä liikennemerkkien sijoituksesta tai annetaan jopa virheellisiä tulkintaohjeita. En toki ole alan asiantuntija, mutta:

1) Pyörätiellä ei pitäisi tarvita kielletyn ajosuunnan merkkiä, koska pyörätie on olemassa vain, jos se on merkitty pyörätieksi ajosuunnassa. Jos pyörätietä ei ole merkitty liikennemerkillä ja kyse on ajoradasta rakenteellisesti erotetusta osasta, se pelkästään jalkakäytävä ja jalkakäytävällä ei saa ajaa pyörällä. Täysin yksikäsitteistä, eikä pitäisi olla epäselvää kenellekään paitsi tietysti niille pyöräilijöille, jotka ajavat missä sattuu.

2) Yleensä sillä ei ole mitään merkitystä, kumoaako pyörätien merkki kielletyn ajosuunnan, koska kaupungissa on lähes aina kyse rakenteellisesti erotetusta ratkaisusta, jossa kielletyn ajosuunnan merkki on tarpeeton jo siitä syystä, että ajoradasta erotulla  jalkakäytävällä ei saa ajaa ajoneuvolla. Pyörätiemerkki sallii silloin pyöräilyn. 

3) Tuo tuplamerkintä (ajoneuvolla ajo kielletty + pyörätie) on harmillisen yleinen ja selvästi lainvastainen. Samaa sarjaa ovat pyörätiemerkit, joissa on lisäkilpi "huoltoajo sallittu" ja on tarkoitettu, että pyörätietä pitkin saisi ajaa autolla. Laiton tuollainenkin on, sillä pyörätiellä ei voi sallia autolla ajoa millään liikennemerkillä. Ainoa oikea vaihtoehto olisi moottoriajoneuvolla ajo kielletty + huoltoajo sallittu.  Huoltoajo on tarkasti määritelty. Kilpi sallii:

1) kiinteistön, sillä olevien rakennusten, tilojen ja laitteiden huoltoon tai vartiointiin liittyvä kuljetus silloin, kun se on välttämätöntä;

2) jakeluliikenne sekä sellaisten tavaroiden kuljetus, joiden kantamista ei niiden painon tai muun erityisen syyn takia ole kohtuullista edellyttää;

3) sellaisen henkilön kuljetus, jonka toiminta- tai liikkumiskyky tai kyky suunnistautua on iän, vamman tai sairauden takia taikka muusta syystä rajoittunut;

4) lasten kuljetus, jos yhdellä henkilöllä on valvottavanaan useampi kuin yksi alle seitsemän vuoden ikäinen lapsi;

5) asiakkaan noutaminen ja tuominen taksiliikenteessä olevalla ajoneuvolla;

6) ajoneuvon kuljettaminen, jos siinä on liikkumisesteisen pysäköintitunnus; tai

7) ajoneuvon kuljettaminen, jos siinä on kotihoidon pysäköintitunnus.

Eli huoltoajoa ei ole esimerkiksi se, että ajetaan autolla oven eteen viemään yksi ostoskassi tai ajetaan autolla puistossa päiväkodin portille viemään yksi lapsi.

Vierailija kirjoitti:

1) Pyörätiellä ei pitäisi tarvita kielletyn ajosuunnan merkkiä, koska pyörätie on olemassa vain, jos se on merkitty pyörätieksi ajosuunnassa. Jos pyörätietä ei ole merkitty liikennemerkillä ja kyse on ajoradasta rakenteellisesti erotetusta osasta, se pelkästään jalkakäytävä ja jalkakäytävällä ei saa ajaa pyörällä. Täysin yksikäsitteistä, eikä pitäisi olla epäselvää kenellekään paitsi tietysti niille pyöräilijöille, jotka ajavat missä sattuu.

2) Yleensä sillä ei ole mitään merkitystä, kumoaako pyörätien merkki kielletyn ajosuunnan, koska kaupungissa on lähes aina kyse rakenteellisesti erotetusta ratkaisusta, jossa kielletyn ajosuunnan merkki on tarpeeton jo siitä syystä, että ajoradasta erotulla  jalkakäytävällä ei saa ajaa ajoneuvolla. Pyörätiemerkki sallii silloin pyöräilyn. 

Sinänsä jalankulkijoille sillä on kyllä merkitystä, että yksisuuntainen pyörätie on merkitty sellaiseksi molemmissa suunnissa (toisessa suunnassa kielletyn ajosuunnan merkillä). Jos jalankulkija ei tiedä kävelevänsä yksisuuntaista pyörätietä pitkin niin hän ei osaa pysytellä väylän laidassa niin kuin laki sanoo, eikä myöskään tiedä sitä jos siinä paikassa on rinnakkain jalkakäytävä ja yksisuuntainen pyörätie.

Säännöt pyöräilijälle ja sähkölaudalle:

1. Älä kaahaa paikoissa joissa voi olla ihmisiä. Tai eläin.

2. Hiljennä.

3. Mene kaukaa ohi, ei toisen kylkeä hipoen. 

4. Huomioi edellä kulkevan sivuliikkeet ja äkkisyrjähdykset. Soita kelloa niin rauhallisesti ja vaimeasti ettei toinen hyppää säikähdyksestä alle.

5. Älä pyöräile rinnakkain kaverin kanssa kävelijän ohi ja puhuen, huutaen.

6. Älä aja ihmisen päälle.

7. Varo autoilijoita, auto voittaa aina vempeleen.

8. Jos liukasta, älä kaadu kävelijän päälle. 

9. Pidä ensiaputarvikkeita laukussa. Ja pieni desinf. aine.

10. Käytä suojia ja kypärää. Älä silti luota liikaa niihin.

11. Jos bussi tulee pysäkille, odota ihmisten syöksyvän sieltä ulos ja pitkälle.

12. Ohjeista lapsia, vammaisia ja kielitaidottomia pyöräilemään muut huomioiden oikein ja itsensä turvaten. Osalle ei sovi pyörä, vaikka olisi aikuinen, jos kaahaa kulman takaa.