Pyöräilijöiden oletetaan osaavan kaikki liikennesäännöt vaikka suurella osalla ei ole ajokorttia ollenkaan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meilläpäin lapsi oli ajanut suojatien yli pyörällä ja auton kanssa kolarin. Lapsi todettiin syylliseksi ja lasku autoremontista lähti lapsen perheelle. 

 

 

Suojatien yli ei saa ajaa pyörällä, pyörä pitää taluttaa yli. Vain kävelijällä on etuoikeus mennä yli ennen autoa. 

Toimita mahdollinen ajokorttisi sinne mistä olet sen saanutkin. Sinulla ei ole tiedollisia edellytyksiä sen hallussapitoon.

Kyllä on, tossa on just laki missä väistämissäännöt pyöräilijälle ja koskee myös suojatien yli ajamista. "

Mä en viha pyöräilijöitä mutta itseäni ihmetyttää se että monet pyöräilijät tuntuvat sujahtavat ajotien yli, he olettavat että auto kyllä väistää ja jarruttaa. Auto kun tai jos osuu pyöräilijään niin siinä on henki aina vaarassa pyöräilijöillä joten ehdotan että laki muuttuisi siten että polkupyörää on aina talutettava suojatiellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pyörä pitää yhä edelleen taluttaa suojatien yli, ei saa ajaa. 

Ei pidä paikkaansa. Katso Finlexistä tieliikennelaki.

 

 

Katsoin jo. 

Vielä pitäisi ymmärtää lukemaansa.

Niinpä tossa laissa on ohjeet milloin väistämissäännöt koskee pyöräilijöitä myös suojatielle tultaessa ja on myös laissa lueteltu suojatiet milloin saa ajaa esim.liikenneympyrä, mutta silloinkin pitää noudattaa ennakointia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pyörä pitää yhä edelleen taluttaa suojatien yli, ei saa ajaa. 

Väärin.

Pyörällä saa ajaa suojatien yli.

Jos pyöräilijä ajaa suojatien yli, niin väistämissäännöt menevät ajoneuvojen liikennesääntöjen ja liikennemerkkien mukaan. Jos väistämisvelvollisuutta ei ole osoitettu liikennemerkillä, väistäminen pyörätien ja ajoradan risteyksessä määräytyy liikennesäännön mukaan: risteyksessä pyörätieltä ajoradalle tulevan pyöräilijän on väistettävä sekä oikealta että vasemmalta tulevaa ajoradan liikennettä. Tästä huolimatta kääntyvän ajoneuvon on aina väistettävä risteävää tietä ylittävää jalankulkijaa, pyöräilijää ja mopoilijaa.

Jos pyöräilijä taluttaa pyörää suojatien yli, hän on jalankulkija, jolle on annettava esteetön kulku.

https://www.liikenneturva.fi/kysymykset-ja-vastaukset/pyora-suojatiell

Mikä tässä on epäselvää?

"Jos pyöräilijä ajaa suojatien yli niin VÄISTÄMISSÄÄNNÖT menevät ajoneuvojen liikennesääntöjen ja liikennemerkkien mukaan. Jne" 

Eli myös sinulla voi olla väistämisvelvollisuus suojatien yli mentäessä, jos on kolmio esim. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pyörä pitää yhä edelleen taluttaa suojatien yli, ei saa ajaa. 

Väärin.

Pyörällä saa ajaa suojatien yli.

Jos pyöräilijä ajaa suojatien yli, niin väistämissäännöt menevät ajoneuvojen liikennesääntöjen ja liikennemerkkien mukaan. Jos väistämisvelvollisuutta ei ole osoitettu liikennemerkillä, väistäminen pyörätien ja ajoradan risteyksessä määräytyy liikennesäännön mukaan: risteyksessä pyörätieltä ajoradalle tulevan pyöräilijän on väistettävä sekä oikealta että vasemmalta tulevaa ajoradan liikennettä. Tästä huolimatta kääntyvän ajoneuvon on aina väistettävä risteävää tietä ylittävää jalankulkijaa, pyöräilijää ja mopoilijaa.

Jos pyöräilijä taluttaa pyörää suojatien yli, hän on jalankulkija, jolle on annettava esteetön kulku.

https://www.liiken

Mikä tässä on epäselvää?

"Jos pyöräilijä ajaa suojatien yli niin VÄISTÄMISSÄÄNNÖT menevät ajoneuvojen liikennesääntöjen ja liikennemerkkien mukaan. Jne" 

Eli myös sinulla voi olla väistämisvelvollisuus suojatien yli mentäessä, jos on kolmio esim. 

Suojatietä pitkin tien yli menossa olevalla ajoneuvolla on oletusarvoinen väistämisvelvollisuus muita kohtaan. Ei siis vain siinä tapauksessa jos on kolmio tai stop-merkki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pyörä pitää yhä edelleen taluttaa suojatien yli, ei saa ajaa. 

Väärin.

Pyörällä saa ajaa suojatien yli.

Jos pyöräilijä ajaa suojatien yli, niin väistämissäännöt menevät ajoneuvojen liikennesääntöjen ja liikennemerkkien mukaan. Jos väistämisvelvollisuutta ei ole osoitettu liikennemerkillä, väistäminen pyörätien ja ajoradan risteyksessä määräytyy liikennesäännön mukaan: risteyksessä pyörätieltä ajoradalle tulevan pyöräilijän on väistettävä sekä oikealta että vasemmalta tulevaa ajoradan liikennettä. Tästä huolimatta kääntyvän ajoneuvon on aina väistettävä risteävää tietä ylittävää jalankulkijaa, pyöräilijää ja mopo

Pykälässä 18 lukee "Ajoneuvolla suojatiellä ajorataa ylitettäessä ei saa aiheuttaa vaaraa eikä haittaa jalankulkijalle."

Tuo tarkoittaa sitä että kaikilla suojateillä saa ajaa ajoneuvolla kunhan ei aiheuta vaaraa eikä haittaa jalankulkijoille.

Pykälä 18:n ensimmäinen momentti on muuten mielenkiintoinen ja tulee yllätyksenä useimmille liikenteessä liikkuville. Siinä nimittäin sanotaan, että ajoneuvolla on ajettava ajoradalla. Ajorata ei siis ole vain autojen paikka vaan kaikkien ajoneuvojen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pyörä pitää yhä edelleen taluttaa suojatien yli, ei saa ajaa. 

Väärin.

Pyörällä saa ajaa suojatien yli.

Jos pyöräilijä ajaa suojatien yli, niin väistämissäännöt menevät ajoneuvojen liikennesääntöjen ja liikennemerkkien mukaan. Jos väistämisvelvollisuutta ei ole osoitettu liikennemerkillä, väistäminen pyörätien ja ajoradan risteyksessä määräytyy liikennesäännön mukaan: risteyksessä pyörätieltä ajoradalle tulevan pyöräilijän on väistettävä sekä oikealta että vasemmalta tulevaa ajoradan liikennettä. Tästä huolimatta kääntyvän ajoneuvon on aina väistettävä risteävää tietä ylittävää jalankulkijaa, pyöräilijää ja mopoilijaa.

Jos pyöräilijä taluttaa pyörää suojatien yli, hän on jalankulkija, jolle on ann

Niin, tossa laissa on, että pyörällä joka on myös ajoneuvo on väistämisvelvollisuus jos liikennemerkit niin osoittaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö liikennemerkkien tunteminen ole osa yleissivistystä?

Liikennemerkkejä on paljon eikä kaikista niistä näe suoraan että keitä kaikkia ne koskevat. Miten itse toimisit vaikkapa tilanteessa missä samassa pylväässä on merkki "kielletty ajosuunta" ja "yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä"? Kumpaa merkkiä tottelisit?

Tietysti sitä kiellettyä ajosuuntaa.

Pyöräilyä suositaan  monissa Euroopana maissa etupäässä mm. Tanska, Hollanti. Norja. Saksa,Ruotsi,  Itävalta ja osa Espanjaa. Näissä maissa pyöräily pyritään järjestämään mahdollisemman turvalliseksi ja pyöräteiden verkosto jatkuvaksi. Sääntöjä on pyritty muokkaamaan yksiselitteiseksi sekä autoilijalle ja pyörälijälle.  Pyöräilyn volyymit ja suosiminen  johtavat siihen, että pyörälijöitä kunnioitetaan paremmin liikenteessä. Pyöräilyn turvalliseksi tekeminen ja suosiminen auttavat myös kansanterveyttä. Hollannissa, Norjassa ja Tanskassa lihasvoimin liikkuminen on normaalia ja usein nopeampaa lyhyillä matkoilla ja tämä näkyy myös siinä, että normaalipainoisia tai hoikkia on valtaosa kansalaisista.

Pyörän ja auton välisissä tapahtumissa pyöräteiden jatkeiden kohdalla on autoilijalle usein määritetty ankara vastuu, jos hän rikkoo pyörälijän oikeutta turvalliseen pyörätiellä/pyöräteiden jatkeilla ajoon.  Tällä halutaan turvata myös vanhojen ja nuorten liikkuminen pyörillä.  Rakenteellisestikin  tiesuunnittelulla on suuri merkitys liikkumisen turvallisuuteen. Vaikka se, että teiden marginaalit on vähintään metrin levyisiä tai sitten on erikseen pyörätiet. Usein pyörätiet on merkitty selkeästi tai pyöräkaistat värein ja risteyksissä on molemmille liikennemerkit, jos on poikkeava väistämisvelvollisuus.

Aloittajalla on harhakuva siiteä, että erikseen ajokortittomia pyörälijöitä ja liikennesäännöt hallitsevia autoilijoilta.  Näinhan se ei mene. Sama henkilö hyvin usein on jalankulkija, pyörälijä ja autoilija. Suomessa on paljon autoilijoita, jotka eivät tunnista pyörälijän oikeuksia ja omaa väistämisvelvollisuuttaan liikenteessä.Suomessa on osalla porukkaa itäisen liikenteen asenne: autolla on heidän mielestään etuajo-oikeus ( lue päälleajooikeus) ja puuttuu normaali eurooppalainen kaikkien huomioiminen ja joustavuus.  Tämän laitoin tahallaan kärjistäen. Koulussa kyllä opetetaan alakoululaisille kävelijän ja pyörälijänä toimiminen ja yläkoulussa myös autoilijoita koskevia sääntöjä. Monet liikennesäännöt oppii myös lapsi, kun vanhemmat ajavat sääntöjen mukaan ja välillä sanallistavat risteyksissä, että nyt odotetaan, että suojatiellä kulkijat saavat mennä ensin. Osin tämä johtuu liikkennesääntöjen uudistuksista ja siitä, että säännöt on monimutkaisia eikä useinkaan auoilijalle merkitä pyörätien risteykseen väistämisvelvollisuutta liikenne merkein.

Kotikaupungissani Mikkelissä, vaikka pyöräilyreitit ovat heikommin suunniteltuja, osin liian kapeita tai katkeilevia, niin meillä pääosa autoilijoista kunnioittaa upeasti suojateitä.

On tärkeää tehdä liikenteestä turvallista liikennesunnittelun ja liikennesääntöjen avulla. Suomessa tulee painottaa enemmän kevyen liikenteen oikeutta turvalliseen ja joustavaan liikkumiseen. Myös pyörätien ja ajoradan risteyksissä liikennevalojen tulee automaattisesti vaihtua ja ajastuksen tulee olla, että kevyn liikenteen valo syttyy hieman aikaisemmin. Liikenteestä tulee paljon turvallisempaa, kun kääntyvä autoilija muistaa aina olevansa väistämisvelvollinen; samoin liikenneympyrään tuleva tai uloskääntyvä autoilija. Pihatieltä tai kolmion takaa tuleva autoilija väistää aina myös pyöräiljää. Muutoin toimitaan, että oikealta tuleva väistää.

Vierailija kirjoitti:

Kotikaupungissani Mikkelissä, vaikka pyöräilyreitit ovat heikommin suunniteltuja, osin liian kapeita tai katkeilevia, niin meillä pääosa autoilijoista kunnioittaa upeasti suojateitä.

Mikkelissä ei edes ole mitään erillisiä pyöräreittejä olemassa, paitsi se yksi uusi joka kulkee keskustan laidalta entiselle varuskunta-alueelle. Mikkelissä normaali pyöräilypaikka on kävelytie. Näistä kävelyteistä satunnaisesti osa on kyltitetty yhdistetyiksi pyöräteiksi ja jalkakäytäviksi ja osa taas on vaan jalkakäytäviä koska kyltti puuttuu. Pyöräilijöiden toimintaan kyltitys ei juuri vaikuta niin kuin ei muuallakaan Suomessa.

Hyvin kaukana ollaan jostain Tanskasta missä pyörällä ajetaan ajoradalla tai isojen katujen tapauksessa yleensä erillisillä pyöräreiteillä.

Norjassa ei muuten ole pyöräteitä käytännössä lainkaan.

Pyöriin selkeät rekisterikilvet että ne saa törttöilyt ilmoitettua poliisille, on sattunut kohdalle aika monta pahaa tilannetta mutta miten ne ilmoittaa poliisille, kun takki ja kypärä on ainoat tuntomerkit. Rekisterikilvestä tietysti maksu valtiolle.

Jos ei osaa omaan ajosuoritteeseen liittyviä liikennesääntöjä, EI PIDÄ lähteä liikenteeseen.

Mikkelissä on hyvät pyöräreitit kaikilla uudemmilla asuinalueilla. Vanhoissa pyöräteissä tai keskustan läheisyydessä on osa sijoitettu jalkakäytäville, jotka ovat kapeita, on näköesteitä tai niitä on vaikea ilman merkkejä tunnistaa pyöräteiksi. Rantakylässä on kaksi tunnelia, jotka tulevat suoraan Otava- Rantakyläpyöräteille alkamäkikohdassa. Toinen tunneli alittaa vitostien myös alamäkeen, ja sieltä tulee välillä  kamikazepyrälijöitä, jotka tunnelissa rinkuttavat kelloaan, mutteivat ymmärrä väistämisvelvollisuuttaan oikealta tulevia kohtaan. Nämä tunnelit tulisi osoittaa väistämisvelvollisiksi.

Joistakin suunnista on hyvät pyörätiet miltei Mikkelin keskustaan; muutoin Otava - Mikkeli, Visulahti, osin Emola/Kalevankangas, Lehmuskylä, Tusku, Silvasti/Laajalampi (osin hiljainen ajorata), Orijärvi-Pitkäjärvi, Seurala- Saksala ja Tuppurala/Launiala.

Liikennemerkkejä opeteltiin ekalla luokalla ja silloinkin vain yksinkertaisimmat. Luuletteko, että niitä enää näin kolmekymppisenä muistaa?

Vierailija kirjoitti:

Liikennemerkkejä opeteltiin ekalla luokalla ja silloinkin vain yksinkertaisimmat. Luuletteko, että niitä enää näin kolmekymppisenä muistaa?

Merkit ja liikennesäännöt muuttuvat jatkuvasti. Ajokortin pitäisi olla kuin työturvallisuuskortti eli uusittava muutaman vuoden välein.

Liikennesäännöt tuntuu tässä kaupungissa olevan ihan hepreaa varsinkin iäkkäämmille pyöräilijöille. Huristellaan jalkakäytävällä vaikka vieressä on pyöräkaista jne. Seuraavan kerran, kun kohtaan tällaisen niin en todellakaan väistä, kaatukoot vaikka ojaan pyörineen. Stana.

Norjassa on neljän tyyppisiä pyöräteitä tai kaistoja.

Se jossa on pyöränkuva on sykkelveg.

Osa on kaistoja esim. Skiltet angir at kjørebanen har eget kjørefelt for syklende.

Vierailija kirjoitti:

Norjassa on neljän tyyppisiä pyöräteitä tai kaistoja.

Se jossa on pyöränkuva on sykkelveg.

Osa on kaistoja esim. Skiltet angir at kjørebanen har eget kjørefelt for syklende.

Niitä sykkelvegejä ei ole oikein missään. Esim. Trondheimissä taitaa olla yhdellä ainoalla kadulla. Vrt. Suomi missä lähes kaikki viimeisten 50 vuoden aikana tehdyt jalankulkijoiden reitit ovat automaattisesti myös pyöräteitä.

Jalankulkijoille myös. varsinkin naiset usein ei osaa jalankulkusääntöjä, ja törmäilevät toisiin kaduilla. Jos ei osaa kävellä, niin ei pitäisi olla asiaa kaupungille. Ostaa vaikka Woltista sitten ostiokset, jos itse ei osaa käyttäytyä yhteisessä tilassa.