Lue keskustelun säännöt.
Miten noi tasoristeysonnettomuudet tapahtuu?
09.03.2007 |
Ajattele tilanne, että lähestyt puomitonta junarataa. Pysähdyt, eikö vaan, katsomaan, tuleeko junaa? Vai voiko oikeesti joku ajatella, että ei sieltä tulee tänään junaa kun ei ole tullut moneen viikkoon.
Ukko sanoo, että ne kolarit tulee taatusti niin, että kun kuski näkee junan, paniikkireaktiossa painaa kaasua ylittääkseen radan ennen junan tuloa, mutta paniikin takia auto sammuukin keskelle rataa.
Ei vaan pysty ymmärtää, miten jatkuvasti näitä uutisia riittää.
Kommentit (20)
Yksi tekijä on taatusti kovalla soiva radio.
Kun aistiärsyke tulee vain silmien kautta, ei reagoi aina totutusti. Huomasin tämän itse kun meinasin jäädä ambulanssin alle risteyksessä. Näin lähestyvän ambulanssin vilkkuinen, mutta kun en kuullut ääntä, reaktionopeus oli hitaampi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
en siis edes tiennyt, että voi olla olemassa risteyksiä, joissa ei ole puomeja. (Paitsi tietty joku teollisuusraide, jolla mennään hitaasti ja hyvin harvoin, jos koskaan.)
Puhutaan puhelimeen, pajatetaan niin kaverin kanssa että huomio kärsii...säädetään stereoita jne...onhan näitä samoja syitä kun muussakin liikenteessä.
Voihan noissa tapahtua vaikka seuraavaa, pariskunta juttelee " kiihkeästi" jotain, hyvää tai pahaa ja siinä on huomio ihan muualla.
Vierailija:
Yksi tekijä on taatusti kovalla soiva radio.Kun aistiärsyke tulee vain silmien kautta, ei reagoi aina totutusti. Huomasin tämän itse kun meinasin jäädä ambulanssin alle risteyksessä. Näin lähestyvän ambulanssin vilkkuinen, mutta kun en kuullut ääntä, reaktionopeus oli hitaampi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että juuri tasoristeyksissä käy niin paljon onnettomuuksia.
Aiempaan aistiärsyke-juttuun mietin jatkoksi, että jos kuskit eivät myöskään reagoi samalla nopeudella kun tilanne ei ole yhtä tuttu kuin muut väistämistilanteet?
Nopeasti ajaminen automatisoituu jos ajaa vähänkään enemmän. Junan lähestyessä automaatiota ei ole. Ei ole kokemusta, miten nopeasti juna on tasoristeyksessä. Ei ole tuttua toimintamallia selkärangassa. Voi olla, että junan havaitseminenkin käy hitaammin kuin auton. Silloin ehkä vedetään kaasu pohjaan kuten ap mietti.
Toisaalta junien alle jääneissä on ollut paljon niitä, jotka ylittävät samoja tasoristeyksiä päivittäin. Tällöin ' ei sieltä ennenkään ole tullut' kuulostaa loogiselta.
Mutta muuten uskon, että syytä löytyy aistien ja automaatioiden +inhimillisen sössimisen osastolta.
Ja siksi pitää pysähtyä aina tarkistamaan tilanne kun tullaan radalle. Paremmin kuuluu ja näkyy kun ei aja yhtäaikaa. Sekin tuttu rata voi yllättää vaikkei sieltä viimeksikään mitään tullut..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toi, että joku ei tiedä, että on puomittomia radanylityspaikkoja, voisi selittää paljon, mutta kun suurin osa tapahtuu (kai?) omilla kotinurkilla tutulla ajoreitillä.
Hauska huomata kuitenkin, että muutkin ovat asiaa pohtineet.
ap
ja näin ollen luottavat, että " ei tähän aikaa tule junaa" .
Itse olen asunut suurimman osan elämästäni radan vieressä ja huomasin myös saman, että usein ajoin pyörällä tasoristeyksen yli katsomatta tuleeko junaa " kun ei tähän aikaan tule junaa" tai " vastahan äsken meni juna"
Eikä se todellakaan ole taattua ettei niitä ylimääräisiä junia kulkisi...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huolimattomuus
Sokaistuminen auringon valolle niin ettei näe kunnolla
Elämään kyllästyminen
Liikkuvaan (tai käynnissä olevaan autoon) ei sisälle kovinkaan kaukaa kuule lähestyvän junan ääni. Kohdalla oleva kuuluu kyllä...
Eikö niitä junia voi vaikkapa pyrkiä ihan katseella etsimään? Ne yleensä tulevat sieltä kiskojen suunnasta. Sen vuoksi ne on periaatteessa aika helppo paikallistaa, jos niitä on tuloillaan. Missään tai koskaan en ole joutunut äänen perusteella miettimään, olisiko sieltä junaa tulossa.
t. nimim. junaradan vieressä 20 vuotta asunut
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä en ymmärrä myöskään näitä tasoristeysonnettomuuksia.
Kun minä lähestyn junarataa olen VAROVAINEN. Pysähdyn aina ja sitten katson tuleeko. Kun rataa lähestyy täytyy hiljentää ensin eikä posottaa täysillä ja katsoa vasta sitten, kun ei enää ehdi reagoida.
Turhia kuolemia.
Tasoristeysonnettomuuksissa kuolee usein sellaisia, jotka asuvat siinä lähellä ja ylittävät rataa päivittäin. Voisiko tästä päätellä jotain? Ehkäpä siinä kuvittelee tietävänsä junien kulkuajat ja tuudittautuu väärään turvallisuuden tunteeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja yleensä sitä junaa ei sieltä tule, saattaa tosiaan keskittyminen vuosien mittaan herpaantua. Juna tulee järkyttävän nopeasti, kuin auto moottoritietä. Sitä ehkä alitajuisesti ajattelee junan tulevan normaalia auton taajamanopeutta (jolloin luultavasti ehtisi reagoida), mutta se tuleekin paljon nopeammin.
Siitä vaan paahdetaan sokkona yli. Eli käytännössä kaikki onnettomuudet ovat autokuskin omaa syytä. Onpa nähty tapauksia, jossa jopa alhaalla olevat puomit on ohitettu pujottelemalla, kun juna ei ole ollut välittömässä näköpiirissä.
Sisäpiirin tietoa tämä.
sanoi meille, lupaavansa ettei koskaan aja kolaria junan kanssa. Sanoi että, niistä tasoristeyksistä ilmoitetaan aina! Teroitti meillekin tarkkaavaisuuttaa ja sitä miten nopeasti liikenteessä tilanteet muuttuu.
Miksi niitä puomeja ja kelloja ei laiteta JOKAISEEN tasoristeykseen, ihan sama mitä maksaa, ihmishenki ei ole rahalla mitattavissa!
Eniten minua ihmetyttää, miten pari päivää edellisen onnettomuuden jälkeen voi vahingossa sattua samankaltainen tapaus. Tulee mieleen, että kyseessä on itsari (+murha) tai sitten kuljettaja on niin totaalisen typerä, että hakee vertaistaan.
Radanvarren asukin luulisi nimenomaan kokemuksesta tietävän, miten kovaa junat ohi kulkevat.
Kyse on samasta asiasta kuin puhelimeen puhuminen, joka tietytsi jo itsessään hajottaa huomiota. Reagointinopeuden hidastumiseen riittää, että jokin aisteista on ' blokattu' hetkeksi.
Tietäähän nyt varmasti kaikki, että vaikka puomit olisivatkin ylhäällä, sen radan eteen TARVITSEE SILTI PYSÄHTYÄ ja katseella varmistaa vapaa kulku.
Puomit eivät ole mitenkään 100% varmoja, ne voivat juuttua ylös, alas tai sitten kauko-ohjaus voi olla rikki tai jää tekemättä inhimillisen virheen takia. Kerran tällainen alasjuuttunut puomi särjettiin ajamalla se auki autolla, eikä kukaan vaivautunut ilmoittamaan siitä mihinkään.
Kyllä varmasti kaikki ovat sitä mieltä, että tasoristeykset tulisi korvata alikululla. Mutta kun sitä rahaa ei siihen ole kuin tietty määrä vuodessa eikä myöskään siihen tarvittavaa ratarakennuskapasiteettia.
Sitten on vielä nämä " mennään radalle istumaan ja kuuntelemaan mp3:ia" -tyyppejä, joille mikään turvakeino ei ole riittävä. Rataa myös ylitetään useasti vuodessa kohtalokkain seurauksin jopa niin, että mieluummin kiivetään aidan yli kuin kävellään 100 metriä jalankulkualikulkuun.
Tää nyt on tietyllä tavalla nykyajan luonnovalintaa. Tarpeeksi tyhmät ja välinpitämättömät karsiutuvat.
Minä olin kesätöissä Raisiossa ja olin tottunut vaan vartioituihin risteyksiin Turussa. Ajelin sitten siellä Raisiossa sivummalla ja en mitenkään reagoinut niihin junasta varottaviin merkkeihin, kun päässäni on koodi, että vaan valoja ja puomeja totellaan, muut merkit ovat ihan turhia. Olin juuri ylittämässä raidetta, kun huomasin, että hups, juna oli lähellä tulossa. Onneksi ehdin alta pois. Pelästyin.