Millainen on elättäjämies, siis oikean kotirouvan aviomies
Palstalla on aina kotirouvien haukkumisketju, kun tänne tulen. Kotirouvia säälittelevät naiset kuvaavat kotirouvaa elättävää aviomiestä alempaan keskiluokkaan kuuluvien kliseiden avulla. Hän antaa talousrahaa, käy vieraissa, ei tee kotitöitä, jättää ja pettää.
Eli naiset kuvaavat alemman keskiluokan elämäntapaa, joka on heille tuttu. Muunlaista he eivät tunne. Epäselväksi jää vain se miten alempaan keskiluokkaan kuuluvan, töissäkäyvän aviovaimon rooli olisi tuossa kuviossa kovinkaan paljon parempi, jos lapset ovat eron aikana pieniä. Jaettavaa ei ole. Palkka on pieni. Miehellä on nuo heikot perhe-elämän taidot myös eronneena eli puuttuu perhekeskeisen miehen ominaisuudet.
Palsta on sikäli mielenkiintoinen, että puheenvuoroista voi lukea paljon sellaista mitä kirjoittaja ei itse itsestään oivalla. Jokainen kirjoittaa omasta maailmastaan käsin.
Toisena esimerkkinä voisi olla ns. statusmies, josta palstalla paljon puhutaan. Sille palstan miehet ovat antaneet uuden merkityksen. Se on tavallinen suomalaismies, joka saa hyvää palkkaa, jolla on hyvät sosiaaliset taidot ja josta naiset pitävät. Äskettäin oli tämä määritelmä esillä. Mutta statushan ei tarkoita mitään tuollaista sanakirjassa, vaan se tarkoittaa yhteiskunnallista vaikutusvaltaa.
Kommentit (309)
Ei ole minun suvussani ollut kotirouvia koskaan, vaikka jo isovanhempani olivat vauraita. Molemmat mummoni ovat tehneet töitä siinä missä miehensäkin, vaikka lapsia oli 7 ja 9.
Ei siis mitään hajua millainen on kotirouvaa elättävä mies.
Se tuntemani perhe, jossa tällainen kotirouva on, on hyvin köyhä. Tämä äiti on myös opettanut nyt jo aikuisille pojilleen, että työn tekeminen ei ole tärkeää. Kela ja isä elättää.
Elättäjämies on fiksu. Hän tuo rahan taloon, mutta saa samalla nauttia rennommasta elämästä. Vaimo kuskaa lapset päiväkotiin, kouluun ja harrastuksiin, käy kaupassa ja kotona syödään einesten sijaan kotiruokaa, jonka kotona oleva vaimo ehtii valmistamaan. Vaimolla on aikaa pitää huolta itsestään, eikä jän ole ruuhkavuosissa rypevä stressipallero.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hän on kunnon perinteinen mies. Antaa palkkapussin vaimolleen. Vaimo antaa miehelle tupakkirahaa ja pitää loput, koska perheen kaikki laskut, hankinnat jne. Näin!
Tai siis ainakin 60-luvulla...
Tuo kuulostaa talonpoikaiselta mallilta. Emännällä oli aitan avaimet vyötäröllään ja hän ohjasi kotitalouden toimintaa. Pääosa varallisuudesta oli omassa kotipihassa. 60-luvulle siirrettynäkin tuo kuulostaa talonpoikaiselta mallilta, jos mies oli vaikkapa viinaan menevä.
Ongelmana määritelmässä vain se, ettei kumpikaan noista naisista ole kotirouva. Olikohan jossain kotimaisissa vanhoissa elokuvissa tuollaista meininkiä?Ap
Hah! Talonpojilla ei mitään aittoja ollut. Aitan ja muidenkin pytinkien avaimet olivat emäntäpiialla, joka oli naisväen ylipäällikkö. Miesväen ylipäällikkönä toimi vouti. Aitat jne. omisti kartanonherra.
Elättäjämies voi olla vaikkapa sellainen kuin minun isäni. Tavallinen työssäkäyvä mies, joka oli sen verran hyväpalkkaisissa hommissa, että äiti pystyi olemaan kotona koko heidän avioliittonsa ajan. Jäi kotirouvaksi vielä senkin jälkeen, kun me lapset muutimme omillemme.
Vierailija kirjoitti:
Elättäjämies on fiksu. Hän tuo rahan taloon, mutta saa samalla nauttia rennommasta elämästä. Vaimo kuskaa lapset päiväkotiin, kouluun ja harrastuksiin, käy kaupassa ja kotona syödään einesten sijaan kotiruokaa, jonka kotona oleva vaimo ehtii valmistamaan. Vaimolla on aikaa pitää huolta itsestään, eikä jän ole ruuhkavuosissa rypevä stressipallero.
"Happy wife, happy life"
Vierailija kirjoitti:
Ei ole minun suvussani ollut kotirouvia koskaan, vaikka jo isovanhempani olivat vauraita. Molemmat mummoni ovat tehneet töitä siinä missä miehensäkin, vaikka lapsia oli 7 ja 9.
Ei siis mitään hajua millainen on kotirouvaa elättävä mies.
Se tuntemani perhe, jossa tällainen kotirouva on, on hyvin köyhä. Tämä äiti on myös opettanut nyt jo aikuisille pojilleen, että työn tekeminen ei ole tärkeää. Kela ja isä elättää.
Elättääkö kela kotirouvaakin? Silloin hän ei ole kotirouva, kotirouvaa nimittäin elättää aviomies.
Minunkaan suvussani ei muuten ole ihan tällaisia kotirouvia kuin itse olen. Toki yhteiskuntakin on ollut ihan toinen, joten vaikea verrata. Oma äiti oli ns. uranainen, isoäiti eli sota-aikana nuoruuttaan. Hänen äitinsä oli kotona, mutta teki myös uraa, siis 1800-luvun puolella, jolloin se oli harvinaista. Törmätään kotirouvan määritelmäänkin näissä, kun mennään kauemmas historiaan eli se meillä on yhteistä, että olemme tehneet töitä, mutta se ei mahdollista elintasoa, jota olemme eläneet. Isoäidin äiti kuoli todella nuorena noin kolmekymppisenä, joten en tiedä mitä hänen urastaan olisi voinut tulla, jos olisi elää saanut. Ap
Vierailija kirjoitti:
Elättäjämies on fiksu. Hän tuo rahan taloon, mutta saa samalla nauttia rennommasta elämästä. Vaimo kuskaa lapset päiväkotiin, kouluun ja harrastuksiin, käy kaupassa ja kotona syödään einesten sijaan kotiruokaa, jonka kotona oleva vaimo ehtii valmistamaan. Vaimolla on aikaa pitää huolta itsestään, eikä jän ole ruuhkavuosissa rypevä stressipallero.
Ei ole reilua, että älykäs, koulutettu nainen jää kotiin ja käyttää lahjansa siivoamiseen ja pyykkäämiseen.
Eikö mies voi jäädä, jos kaipaa kotiruokaa ja lastenhoitoa ja siivoamista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hän on kunnon perinteinen mies. Antaa palkkapussin vaimolleen. Vaimo antaa miehelle tupakkirahaa ja pitää loput, koska perheen kaikki laskut, hankinnat jne. Näin!
Tai siis ainakin 60-luvulla...
Tuo kuulostaa talonpoikaiselta mallilta. Emännällä oli aitan avaimet vyötäröllään ja hän ohjasi kotitalouden toimintaa. Pääosa varallisuudesta oli omassa kotipihassa. 60-luvulle siirrettynäkin tuo kuulostaa talonpoikaiselta mallilta, jos mies oli vaikkapa viinaan menevä.
Ongelmana määritelmässä vain se, ettei kumpikaan noista naisista ole kotirouva. Olikohan jossain kotimaisissa vanhoissa elokuvissa tuollaista meininkiä?Ap
Hah! Talonpojilla ei mitään aittoja ollut. Aitan ja muidenkin pytinkien avaimet olivat emäntäpiialla, joka oli naisväen ylipäällikkö. Miesväen ylipäällikkönä toimi vou
Mistäs aikakaudesta sinä kerrot ja millaisista talonpojista? Kartanot eivät minun kommenttiini sisältyneet lainkaan, vaikka kyllä niitäkin oli moneen lähtöön. Sellaisia, joissa isäntäväki tuskin kävi ja sitten sellaisia, jossa vietettiin vilkasta seuraelämää ja palvelusväki hoiti käytännön toimet melko itsenäisesti riippuen isäntäväen taustoista. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hän on kunnon perinteinen mies. Antaa palkkapussin vaimolleen. Vaimo antaa miehelle tupakkirahaa ja pitää loput, koska perheen kaikki laskut, hankinnat jne. Näin!
Tai siis ainakin 60-luvulla...
Tuo kuulostaa talonpoikaiselta mallilta. Emännällä oli aitan avaimet vyötäröllään ja hän ohjasi kotitalouden toimintaa. Pääosa varallisuudesta oli omassa kotipihassa. 60-luvulle siirrettynäkin tuo kuulostaa talonpoikaiselta mallilta, jos mies oli vaikkapa viinaan menevä.
Ongelmana määritelmässä vain se, ettei kumpikaan noista naisista ole kotirouva. Olikohan jossain kotimaisissa vanhoissa elokuvissa tuollaista meininkiä?Ap
Hah! Talonpojilla ei mitään aittoja ollut. Aitan ja muidenkin pytinkien avaimet olivat emäntäpiialla, joka oli naisväen ylipäällikkö. Miesväen ylipäällikkönä toimi vou
Ilmeisesti sekoitat nyt talonpojan torppariakin vähävaraisempaan mäkitupalaiseen, joka vuokrasi ainoastaan asuintaloaan eli aittakaan ei ollut hänen. Se saattoi olla myös talonpojan, joka asui naapurissa tai yhteiskäytössä olevat. Talonpoika omisti maansa ja rakennuksensa. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hän on kunnon perinteinen mies. Antaa palkkapussin vaimolleen. Vaimo antaa miehelle tupakkirahaa ja pitää loput, koska perheen kaikki laskut, hankinnat jne. Näin!
Tai siis ainakin 60-luvulla...
Tuo kuulostaa talonpoikaiselta mallilta. Emännällä oli aitan avaimet vyötäröllään ja hän ohjasi kotitalouden toimintaa. Pääosa varallisuudesta oli omassa kotipihassa. 60-luvulle siirrettynäkin tuo kuulostaa talonpoikaiselta mallilta, jos mies oli vaikkapa viinaan menevä.
Ongelmana määritelmässä vain se, ettei kumpikaan noista naisista ole kotirouva. Olikohan jossain kotimaisissa vanhoissa elokuvissa tuollaista meininkiä?Ap
Hah! Talonpojilla ei mitään aittoja ollut. Aitan ja muidenkin pytinkien avaimet olivat emäntäpiialla, joka oli naisväen ylipäällikkö. Miesväen ylipäällikkönä toimi vou
Vouti! 😆
Vierailija kirjoitti:
Elättäjämies on fiksu. Hän tuo rahan taloon, mutta saa samalla nauttia rennommasta elämästä. Vaimo kuskaa lapset päiväkotiin, kouluun ja harrastuksiin, käy kaupassa ja kotona syödään einesten sijaan kotiruokaa, jonka kotona oleva vaimo ehtii valmistamaan. Vaimolla on aikaa pitää huolta itsestään, eikä jän ole ruuhkavuosissa rypevä stressipallero.
Einesruokaa tuossa ainoassa tuntemassani perheessä syödään, jossa vaimo on kotirouva. Siivotakaan hän ei viitsi.
Vierailija kirjoitti:
Elättäjämies on fiksu. Hän tuo rahan taloon, mutta saa samalla nauttia rennommasta elämästä. Vaimo kuskaa lapset päiväkotiin, kouluun ja harrastuksiin, käy kaupassa ja kotona syödään einesten sijaan kotiruokaa, jonka kotona oleva vaimo ehtii valmistamaan. Vaimolla on aikaa pitää huolta itsestään, eikä jän ole ruuhkavuosissa rypevä stressipallero.
Miksei isä osallistuisi lastenhoitoon? Vanhemmuus on kokopäivätyö, jota kotivanhempi tietenkin hoitaa miehen työpäivän ajan. Sen ulkopuolella vastuun luulisi jakautuvan tasapuolisesti. Ja miksei isä haluaisi viettää lastensa kanssa aikaa, varsinkin teini-iässä sitä on sen verran rajallisesti että jos skippaa kaikki kuljetushommat niin joutuu jo käyttämään mielikuvistusta?
No sen on pakko painaa pitkää päivää,
vain siten homma hoituu
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elättäjämies on fiksu. Hän tuo rahan taloon, mutta saa samalla nauttia rennommasta elämästä. Vaimo kuskaa lapset päiväkotiin, kouluun ja harrastuksiin, käy kaupassa ja kotona syödään einesten sijaan kotiruokaa, jonka kotona oleva vaimo ehtii valmistamaan. Vaimolla on aikaa pitää huolta itsestään, eikä jän ole ruuhkavuosissa rypevä stressipallero.
Miksei isä osallistuisi lastenhoitoon? Vanhemmuus on kokopäivätyö, jota kotivanhempi tietenkin hoitaa miehen työpäivän ajan. Sen ulkopuolella vastuun luulisi jakautuvan tasapuolisesti. Ja miksei isä haluaisi viettää lastensa kanssa aikaa, varsinkin teini-iässä sitä on sen verran rajallisesti että jos skippaa kaikki kuljetushommat niin joutuu jo käyttämään mielikuvistusta?
Niin, perhekeskeinen tarkoittaa sitä, että mies haluaa itse viettää aikaa lastensa kanssa. Muutenkin minusta on surullista, jos lasten hoitaminen ja heidän kanssaan ajan viettäminen on ikävä velvollisuus. Kyllä lapset sen aistivat. Oli perheen työnjako millainen tahansa, on se tosi ikävä perintö lapsille, jos hän kokee olevansa taakka, jonka hoitamisesta riidellään. Ap
Vierailija kirjoitti:
No sen on pakko painaa pitkää päivää,
vain siten homma hoituu
Mulle ei ollut tuttu Kake Randelin aikoinaan mitenkään, mutta nuoriso näytti mulle tän JVG:n videon viime kesänä, oli hyvä. Ap
Vierailija kirjoitti:
Ai niin, unohdin tosiaan mainita millainen se elättäjämies on. Yhteiskuntaluokasta riippumatta hän on:
1. Perhekeskeinen. Hänelle on normaalia, että lasten ollessa pieniä hän vastaa pääosin elatuksesta eikä hän edes pidä sitä minään "elättämisenä".
2. Hänellä on niin hyvät tulot, että perheen elättäminen onnistuu ilman että pitää luopua perusasioista.
3. Perheen rahat ovat miehen mielestä yhteisiä. Sitähän perhe tarkoittaa, että muodostetaan yksi yhtenäinen yksikkö, missä kaikki ajavat toistensa etua.
3. Naista ja naiseutta arvostava mies, joka ei näe sukupuolten olevan sodassa tai riidoissa.
Jotain varmaan listalta puuttuukin, nuo tuli spontaanisti mieleen. Ap
Minulla on juuri tuollainen mies. Rahasta ei ole koskaan tarvinnut keskustella, sitä on riittävästi. Minulla on samat luottokortit kuin miehellä (lukuunottamatta firman kortteja) ja voin käyttää rahaa omaa harkintaa käyttäen, ikinä ei ole tarvinnut kysellä lupaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai niin, unohdin tosiaan mainita millainen se elättäjämies on. Yhteiskuntaluokasta riippumatta hän on:
1. Perhekeskeinen. Hänelle on normaalia, että lasten ollessa pieniä hän vastaa pääosin elatuksesta eikä hän edes pidä sitä minään "elättämisenä".
2. Hänellä on niin hyvät tulot, että perheen elättäminen onnistuu ilman että pitää luopua perusasioista.
3. Perheen rahat ovat miehen mielestä yhteisiä. Sitähän perhe tarkoittaa, että muodostetaan yksi yhtenäinen yksikkö, missä kaikki ajavat toistensa etua.
3. Naista ja naiseutta arvostava mies, joka ei näe sukupuolten olevan sodassa tai riidoissa.
Jotain varmaan listalta puuttuukin, nuo tuli spontaanisti mieleen. Ap
Minulla on juuri tuollainen mies. Rahasta ei ole koskaan tarvinnut keskustella, sitä on riittävästi. Minulla on samat luottokortit kuin miehellä (l
Niin minullakin. Tosin myös kaikki muutkin miehet, jotka tunnen läheisemmin ovat tuollaisia, isäni myös. Ap
Vierailija kirjoitti:
Ai niin, unohdin tosiaan mainita millainen se elättäjämies on. Yhteiskuntaluokasta riippumatta hän on:
1. Perhekeskeinen. Hänelle on normaalia, että lasten ollessa pieniä hän vastaa pääosin elatuksesta eikä hän edes pidä sitä minään "elättämisenä".
2. Hänellä on niin hyvät tulot, että perheen elättäminen onnistuu ilman että pitää luopua perusasioista.
3. Perheen rahat ovat miehen mielestä yhteisiä. Sitähän perhe tarkoittaa, että muodostetaan yksi yhtenäinen yksikkö, missä kaikki ajavat toistensa etua.
3. Naista ja naiseutta arvostava mies, joka ei näe sukupuolten olevan sodassa tai riidoissa.
Jotain varmaan listalta puuttuukin, nuo tuli spontaanisti mieleen. Ap
Kuvaillut just mun miehen. Oon ollut yli 10 vuotta kotirouva.
Olet varmaan oikeassa, tuo sanahan esiintyy myös siinä yhteydessä, kun kuvataan yhteiskunnan varoilla eläviä ihmisiä.
Heitä on turha herjata. Kukaan ei huvin vuoksi makaa kotona syrjäytymässä tai ole sairaana. Ap