Miksei nyky ihmiset harrasta mitään?
Mikä on elämänlaatu ihmisellä jolla ei työn lisäksi ole kuin vuokra-asunto, koira ja ehkä puoliso.
Tuollainen kuulostaa minusta todella masentavalle. Jos ihmisellä ei ole mitään intohimoa mihinkään, ja vaikka olisi ei välttämättä sitä pystyisi toteuttamaan resurssien takia.
Kommentit (100)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No tuossahan itse kerroit syyt: jos ei ole intohimoa ja vaikka olisi, ei ole resursseja toteuttaa sitä.
Miksi kysyä tällaisia ja sitten vastata itse ja todeta, että masentavaa on? Mikä tällaisen aloituksen järki on?
Miksei ihmisillä ole intohimoa mihinkään? Ymmärrän että naishenkilöt löytää vaikkapa kutomisen,lukemisen, kasvien kasvatuksen tai vaikkapa leipomisen. Mutta mitä tekee mies? Juo kaljaa ja hakkaa vaimoa turhautuneena?
Fudista pelaa ja käy kuntosalilla ja lenkillä mun mies.
Lähden kalastamaan kun haluan. Metsästyskaudella jokseenkin sama homma, joskin hirvijahti vaatii sen että metsästysseuran jahtiporukka saadaan kasaan sopiviksi viikonlopuiksi.
Ns ohjatut "seuraharrasteet" eivät isommin nappaa.
Mulla oli 20 vuotta hevonen pääkaupunkiseudulla maneesitallilla. En ole ostanut uutta, kun on niin kallista kaikki nykyään ja siinä on niin kiinni. Aina tallilla tai menossa sinne. Rahat ovat menneet kodin remonttiin ja kerrankin säästötillä on muutama lantti.
Vaikea sitä on uutta harrastusta löytää, kun ei ole tottunut tekemään lenkkeilyyn lisäksi kuin noita heppajuttuja. Ja mitään vuokrahevosiin en lähde. Mä taidan toistaiseksi tyytyä olemaan ilman harrastusta. Olen oikeastaan ihan tyytyväinen tähän tilanteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan kuin 50-luvulla ihmiset harrasti yhtään mitään nykyaikaan verrattuna.
Kyllä me harrastettiin, siitä ei vain puhuttu harrastamisena, me luettiin, ulkoiltiin, pelattiin, kesät uintiin, kuunneltiin musiikkia, käytiin kerhoissa, jumpissa, tanhuamassa jne., jne. Ja hegattiin kavereitten kanssa illat pitkät, kesällä päivätkin.
70-luvulla noita kyllä pidettiin harrastuksena. Itsekseen kotona omaksi iloksi lukemista saatettiin sanoa harrastukseksi. Joku toinen keräili postimerkkejä kotonaan. Sekin katsottiin harrastukseksi. Joku tykkäsi hiihtää talvisin. Sekin katsottiin harrastukseksi. Jne.
Nykyään vaan jostain syystä harrastamisen kuuluu olla ohjattua ja mielellään ryhmän yhdessä tekemää toimintaa?
Minä harrastan. Grafiikkaa, prnografiikkaa...
Harrastan internettii, se on jo tarpeeks iso harrastus.
Koko ajan harrastan kalastusta. Työtön olen joten kalastan paljon, vien verkkoja mereen ja nostan niitä ja sitten käyn siikaa onkimassa meren rannalla. Nyttenkin viikon aikana olen ollut 4 kertaa onkimassa siikaa ja menen myös huomenna.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan kuin 50-luvulla ihmiset harrasti yhtään mitään nykyaikaan verrattuna.
Kyllä me harrastettiin, siitä ei vain puhuttu harrastamisena, me luettiin, ulkoiltiin, pelattiin, kesät uintiin, kuunneltiin musiikkia, käytiin kerhoissa, jumpissa, tanhuamassa jne., jne. Ja hegattiin kavereitten kanssa illat pitkät, kesällä päivätkin.
70-luvulla noita kyllä pidettiin harrastuksena. Itsekseen kotona omaksi iloksi lukemista saatettiin sanoa harrastukseksi. Joku toinen keräili postimerkkejä kotonaan. Sekin katsottiin harrastukseksi. Joku tykkäsi hiihtää talvisin. Sekin katsottiin harrastukseksi. Jne.
Nykyään vaan jostain syystä harrastamisen kuuluu olla ohjattua ja mielellään ryhmän yhdessä tekemää toimintaa?
Nykyharrastus on harrastus vain, jos se on maksullista😅
Relaa vähän, ap. Mistä sinä tiedät mitä kukanenkin harrastaa? Eivät kaikki kailota tekemisistään somessa/kahvitauoilla.
Kotonakin voi harrastaa vaikka mitä ja esim. lukeminen tekee hyvää monella tavalla (keskittymiskyky, sanavarasto, aivoterveys). Kaikki eivät halua mitään yhteisiä zumbasessioita, jpnka päätteeksi otat selfien perseestäsi faceen. Omalla tai lapsen harrastuksella leveileminen on naurettavaa ja moukkamaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei jaksa töiden jälkeen, kun pääsee kotiin saa vihdoinkin rentoutua hetken kunnes pitää taas mennä töihin
Elämänhallinta pielessä, jos töiden jälkeen ei ehdi muuta kuin hetken rentoutua kotona.
Mikäs suuri guru oot olevinas???
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei jaksa töiden jälkeen, kun pääsee kotiin saa vihdoinkin rentoutua hetken kunnes pitää taas mennä töihin
Elämänhallinta pielessä, jos töiden jälkeen ei ehdi muuta kuin hetken rentoutua kotona.
Et sitten fyysisesti raskaista töistä ole kuullut tai ylitöistä tai pitkistä työmatkoista?
Olen jopa tehnyt fyysisesti raskasta työtä. Silti ehdin ja jaksoin tehdä paljonkin muuta kuin maata kotona kaiken vapaa-aikani. Ylityöt ja pitkät työmatkat ovat omia valintoja, niihin ei ketään voi pakottaa. Eikä nekään estä vapaa-ajan käyttämistä muuhun kuin kotona makaamiseen.
Mikä perkeleen riiviö sinä oot???
Vierailija kirjoitti:
Relaa vähän, ap. Mistä sinä tiedät mitä kukanenkin harrastaa? Eivät kaikki kailota tekemisistään somessa/kahvitauoilla.
Kotonakin voi harrastaa vaikka mitä ja esim. lukeminen tekee hyvää monella tavalla (keskittymiskyky, sanavarasto, aivoterveys). Kaikki eivät halua mitään yhteisiä zumbasessioita, jpnka päätteeksi otat selfien perseestäsi faceen. Omalla tai lapsen harrastuksella leveileminen on naurettavaa ja moukkamaista.
Just niin!
Vierailija kirjoitti:
Varmasti elämänlaatu on heti parempi jos on vain omistusasunto, koira ja ehkä puoliso.
Jätä koira ja puoliso pois, niin kyllä.
M44
Saahan nauraa aloittajalle!!! Kaikkea sitä lukeekin...
Kandeis elää omaa elämäänsä, eikä jäkättää muille...
Mun harrastaminen väheni siinä vaiheessa kun piti alkaa pitää kaiken muun päälle vanhemmista huolta. Aikaa enää vain liikunnalle.
Nyky nuorison harrastus on puhelimen selaus jo kehittää ainoastaan sormi näppäryyttä.
Ei jouda liikkumaan kun pitää keskustella tällä palstalla
Mä harrasta yhdyssanavirheiden kyttäämistä😅
Lisäksi harrastan lukemista, käsitöitä ja juoksemista sekä metsätöitä.