Yle: Lähes joka toinen kokenut lapsena vanhempien tekemää väkivaltaa

Joo, kiittelin aikuisena vanhempiani, etteivät antaneet mun perseillä ihan miten vain. Rakkaus vaatii joskus koviakin toimia. Sitä nämä hunningolla/huostassa/hatkassa olevat nykylapset eivät saa kokea. Kukaan ei oikeasti välitä niin, että etsisi kadonneen ja ottaisi aidosti koppia.

Vierailija kirjoitti:

Joo, olen isäni taholta. Isäni on ihan täysi narsistinen sekopää, ja ensimmäinen muisto lapsuudesta onkin se, kun oli nostanut äidin rinnuksista seinälle ja uhkasi tappaa h*lvetin h*oran. En tietenkään silloin tiennyt mitä se sana tarkoittaa, mutta arvelin että jotain pahaa. Kuulemma kun synnyin niin oli tullut synnytysosastolle riehumaan. Isä myös pahoinpiteli koiraamme ja siitä tuli arka ja vihainen, vaikka rotu on tunnettu ihmisystävällisyydestä. Joskus vähän vanhempana kuivasin keittiössä käsiä pyyhkeeseen joka roikkui huonosti kiinnitetyssä (tyyliin sinitarralla kiinni) pienessä puunaulakossa, ja se tietenkin tipahti lattialle. Mitään ei mennyt rikki ja sen olisi heti saanut uudelleen paikalleen, mutta isä veti taas yhtäkkiset raivarit ja otti keittiöpyyhkeen, alkoi sillä läimimään minua ja jahtasi kun juoksin ulos. Aina jos pelkäsin isää tämän saatua raivokohtauksen ja rupesin itkemään, alkoi tämä matkimaan itkuani pilkkaavalla ään

Voi tsiisus mikä ukko. Ethän ole enää tuollaisen sekopään kanssa missään yhteyksissä?

Vierailija kirjoitti:

Joo, kiittelin aikuisena vanhempiani, etteivät antaneet mun perseillä ihan miten vain. Rakkaus vaatii joskus koviakin toimia. Sitä nämä hunningolla/huostassa/hatkassa olevat nykylapset eivät saa kokea. Kukaan ei oikeasti välitä niin, että etsisi kadonneen ja ottaisi aidosti koppia.

Nimenomaan he eivät saa kokea rakkautta. Useimmat heistä kun ovat väkivaltaisista kodeista. On nuitakin vaihtoehtoja kuin antaa olla hunnigolla tai vaihtoehtoisesti pahoinpidellä. Kaikilla vanhemmilla vaan ei ole sitä osaamista, koska omat tunnetaidot ovat nolla. Usein väkivaltaisen lapsuuden vuoksi.

Vierailija kirjoitti:

Joo, kiittelin aikuisena vanhempiani, etteivät antaneet mun perseillä ihan miten vain. Rakkaus vaatii joskus koviakin toimia. Sitä nämä hunningolla/huostassa/hatkassa olevat nykylapset eivät saa kokea. Kukaan ei oikeasti välitä niin, että etsisi kadonneen ja ottaisi aidosti koppia.

Entisenä hunningolla olleen laitos- ja hatkanuorena voin sanoa, että aika monet meistä oli laitoksessa sen takia, että omat vanhemmat eivät olleet turvallisia.

Tukkapöllyä. En ole katkera. Sain mitä tilasin. 

Olen kokenut ja olin helpottunut kun väkivaltainen vanhempi kuoli. Surin lähinnä sitä että minulla ei koskaan ollut vanhempaa jonka olisin tarvinnut ja halunnut, vaan väkivaltainen ja itsekäs juoppo jolla viina meni lapsen edelle.

Vierailija kirjoitti:

Esim. jäähylle laittaminen luokitellaan nykyisin myös väkivallaksi (henkinen väkivalta). Sen kohteeksi moni on joutunut hoidossa ja koulussakin.

Hohhoijaa. Mitenhän tällainen uhri- ja pumpuliyhteiskunta reagoi sitten, jos itärajan yli pyyhkii oikea väkivallan aalto.

Elämä on kovempaa, kuin kukkahattutätien haavemaailma.

Vierailija kirjoitti:

Taisi olla 80- luvun puolivälissä tuli laki ettei saa fyysisesti kurittaa lapsia. Ja tämä on taas niitä tutkimuksia joissa pitäisi nähdä oikeasti kysymykset ja niiden asettelu. Onko tässä niputettu esim luunappi ja potkiminen samaan ? 

Tuli jo 70-luvun lopulla. Ja asenteet muuttuneet kurituksen suhteen kielteisemmiksi jo sitä ennen.

tukkapöllyä ja remmiä saanut, ei traumoja. Omat ei saanut, mutta ois kyllä muutaman kerran ansainnut.

Liian lepsua nykyään ja se näkyy jo milleniaaleissa, vellimunia ja pissiksiä koko sakki.

Vierailija kirjoitti:

Olen saanut pari kertaa pienen tukkapöllyn lapsena. Ei minulla niistä traumoja ole, äitiin on ihan hyvät välit. Ymmärrän miksi äiti niin teki; hän oli väsynyt ja me lapset ei aina todellakaan toteltu. 

 

En minä silti väkivaltaa hyväksy. Nämä asiat vaatii muuttuakseen useamman sukupolven, riittää kun jokainen tekee parhaansa ja koittaa olla parempi vanhempi, kuin mitä omat vanhemmat oli. Omia vanhempiani on omassa lapsuudessa lyöty, annettu selkään, revitty tukasta tai korvasta. Kyllä he pyrkivät parempaan, vaikka eivät täydellisiä olleet. 

Kukaan vanhempi ei ole täydellinen, vaikka kuinka pyrkisi parempaan kuin omat vanhempansa. Etenkin, jos se tarkoittaa aina vain pehmeämpää kasvatusta. Siitä tulee lapselle turvaton olo.

Isä hakkasi ja äiti katseli mykkänä vierestä. Oli varmaan tyytyväinen, ettei saanut itse isän kädestä. En anna anteeksi kummallekaan. Isälle väkivaltaa, sekä henkistä ja fyysistä, äidille sitä ettei tehnyt mitään vaan katseli juopon sekoiluja vuodesta toiseen ja uhrasi lapsensa sekopään armoille.

Vierailija kirjoitti:

tukkapöllyä ja remmiä saanut, ei traumoja. Omat ei saanut, mutta ois kyllä muutaman kerran ansainnut.

Liian lepsua nykyään ja se näkyy jo milleniaaleissa, vellimunia ja pissiksiä koko sakki.

Miksi et antanut lapsillesi tukkapöllyä tai remmiä, kerta olisivat ansainneet?

Vierailija kirjoitti:

Kyllä, siksi en tunne mitään myötätuntoa yksinäisiä ja lastensa hylkäämiä vanhuksia kohtaan. Äitini on nyt yksi heistä.

Sama täällä. Omat vanhemmat kuuluu myös tulevaisuudessa yksin kuoleviin. Ja aivan ansaitusti.

Vierailija kirjoitti:

Joo, olen isäni taholta. Isäni on ihan täysi narsistinen sekopää, ja ensimmäinen muisto lapsuudesta onkin se, kun oli nostanut äidin rinnuksista seinälle ja uhkasi tappaa h*lvetin h*oran. En tietenkään silloin tiennyt mitä se sana tarkoittaa, mutta arvelin että jotain pahaa. Kuulemma kun synnyin niin oli tullut synnytysosastolle riehumaan. Isä myös pahoinpiteli koiraamme ja siitä tuli arka ja vihainen, vaikka rotu on tunnettu ihmisystävällisyydestä. Joskus vähän vanhempana kuivasin keittiössä käsiä pyyhkeeseen joka roikkui huonosti kiinnitetyssä (tyyliin sinitarralla kiinni) pienessä puunaulakossa, ja se tietenkin tipahti lattialle. Mitään ei mennyt rikki ja sen olisi heti saanut uudelleen paikalleen, mutta isä veti taas yhtäkkiset raivarit ja otti keittiöpyyhkeen, alkoi sillä läimimään minua ja jahtasi kun juoksin ulos. Aina jos pelkäsin isää tämän saatua raivokohtauksen ja rupesin itkemään, alkoi tämä matkimaan itkuani pilkkaavalla ään

Minulla ei ole aivan näin karmeita kokemuksia, mutta väkivaltaa olen kokenut myös ja minua on ahdisteltu myös miesten toimesta jo alakouluikäisestä lähtien. Niin suuri epäluottamus ja vastenmielisyys koko sukupuolen edustajia vastaan, että olen pysytellyt kaukana miehistä jo yli 10 vuotta.

Vierailija kirjoitti:

Muutaman luunapin muistan kasarilla saaneeni. Onneksi en pahempaa, sillä enempää en olisi antanut anteeksi. Jatkuva lapsen pahoinpiteleminen ei ole kasvattamista tai kurinpitoa, vaan väkivaltaisen vanhemman kyvyttömyyttä kasvattaa. Kun taito loppuu, alkaa väkivalta. Huomattava osa vakivaltaisista vanhemmista suorastaa hakee ja odottaa syitä purkaa surkeuttaan lapseen. Perustelevat väkivallan käyttöä sillä, että "kuri täytyy olla eikä vapaata kasvatusta." Apinat eivät siis kykene ajattelemaan olevan mitään muita vaihtoehtoja, kuin ei sääntöjä ollenkaan, tai pahoinpiteleminen.

M45

Näin juuri. Melkoisen alhaalla on aikuisen henkinen taso jos ei pysty lastaan väkivallatta kasvattamaan. 

Tosi outoa, että täälläkin vähätellään, ettei tuo tutkimus voisi pitää paikkaansa. Olen elänyt lapsuuteni 90- ja 00-luvulla ja saanut tukkapöllyjä ja joskus vanhemmat retuuttaneet ja paiskoneet. Eikä minun kokemukset ole mitenkään poikkeuksellisia, vaan tuntuvat melko normaaleilta.

Vai onko tämä taas sitä ajattelua, että tuollaiset teot aikuiseen kohdistettuna ovat väkivaltaa, mutta lapseen kohdistettuna kasvattamista?

Wikipediassa kerrotaan Josif Stalinista mm;

"Kummankin vanhemman väkivaltainen käyttäytyminen loi pohjaa pojan julmuudelle hänen myöhemmässä elämässään, kuten lapsuudenystävä Irenašvili kirjoittaa: Ansaitsemattomat ja pelottavat selkäsaunat tekivät pojasta yhtä julman ja sydämettömän kuin isänsä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan kaikki on väkivaltaa, jos sen väkivaltana koen.

Lapsi ei halua turvaistuimeen, äiti kiinnittää turvavyön väkisin ja syyllistyy lapsen kannalta väkivaltaan. Toisaalta hän noudattaa tieliikennelakia. Yhtä kaikki, tuossa tehdyssä selvityksessä lapsi on kokenut väkivaltaa.

Tällä palstalla on selkeästi yksi hullu, joka ilmestyy näihin lapsiin kohdistuvasta väkivallasta käytyihin keskusteluihin keksimään jotain tällaisia stooreja aiheen vierestä. Ilmeisesti on näitä väkivaltaisia vanhempia, jonka lapset eivät halua olla missään tekemisissä ja itselleen yrittää väittää mustan valkoiseksi, kuinka sitä . väkivaltaa ei koskaan ollutkaan.

Voi vaan toivoa, ettei tuo ole kukaan tuttu. Jos jostain sululaisesta tms selviäisi, että pahoinpitelee lastaan, minulla ainakin menisi henkilökohtaisek

Kun pointti on juuri se, että nyt ei tiedetä mikä katsotaan väkivallaksi. Joku sellainen jota on pahoinpidelty vs se joka on kokenut ansaitun arestin väkivaltana. Siksi tämä on nollauutinen. Hlökoht. Kokemus ei tee vielä tapahtuneesta väkvaltaa. Väkivalta voidaan määritellä, mutta tässä sitä ei ole tehty.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan kaikki on väkivaltaa, jos sen väkivaltana koen.

Lapsi ei halua turvaistuimeen, äiti kiinnittää turvavyön väkisin ja syyllistyy lapsen kannalta väkivaltaan. Toisaalta hän noudattaa tieliikennelakia. Yhtä kaikki, tuossa tehdyssä selvityksessä lapsi on kokenut väkivaltaa.

Tällä palstalla on selkeästi yksi hullu, joka ilmestyy näihin lapsiin kohdistuvasta väkivallasta käytyihin keskusteluihin keksimään jotain tällaisia stooreja aiheen vierestä. Ilmeisesti on näitä väkivaltaisia vanhempia, jonka lapset eivät halua olla missään tekemisissä ja itselleen yrittää väittää mustan valkoiseksi, kuinka sitä . väkivaltaa ei koskaan ollutkaan.

Voi vaan toivoa, ettei tuo ole kukaan tuttu. Jos jostain sululaisesta tms selviäisi, että pahoinpitel

Kun pointti on juuri se, että nyt ei tiedetä mikä katsotaan väkivallaksi. Joku sellainen jota on pahoinpidelty vs se joka on kokenut ansaitun arestin väkivaltana. Siksi tämä on nollauutinen. Hlökoht. Kokemus ei tee vielä tapahtuneesta väkvaltaa. Väkivalta voidaan määritellä, mutta tässä sitä ei ole tehty.

On määritelty ja tutkimusessa kerrottu. Jos sinä et jaksa lukea, ei se tarkoita etteikö muut jaksaisi. Kommenttisi kertoo omasta laiskuudestasi ja tyhmyydestäsi.

Tukistamista, retuuttamista ja pari kertaa vitsaa. Vanhemmilla on joku blokki päässä näiden asioiden suhteen. Vallankin äiti kauhistelee yhtenään kuinka joku voi olla väkivaltainen omaa lastaan kohtaan. Juu, en yhtään käsitä minäkään.