Yle: Lähes joka toinen kokenut lapsena vanhempien tekemää väkivaltaa

Naiset ei puolustele väkivaltaa ja huutele joukolla "LÄLLÄLLÄÄ, KAKARAA TURPAAN MITÄS PROVOSOI PASKA" kun väkivalta tulee puheeksi. Ihan päinvastoin. Miehet sen sijaan syyttävät aina muita omasta väkivallastaan, sen lisäksi että miehinen väkivalta on jo valmiiksi vaarallisempaa, uhkaavampaa, systemaattisempaa, tappavampaa ja suunnitelmallisempaa. Miettikääpä tätä.

Lisäksi kaikki väkivaltaa ihannoivat lait ovat miesten tekosia. :) Miksi pidätte miehiä perheen päänä kun tilanne on tämä? Miesten hallitsemissa perheissä on eniten väkivaltaa :) Kas kun ei syytetä miehiä koskaan. Kas kun suojelette miehiä TEKIJÖINÄ viimeiseen asti ja maalaatte heistä uhreina mutta naiset uhreina on syyllisiä.

Oksettavaa mitä väkivaltaisia ja sa*istisia paskoja te heterot olette. Ihan käsittämätöntä vihaa ja kaunaa suhteenne ovat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onpa todella surullinen tutkimustulos tämä. Lisäksi yli puolet joutuneet todistamaan vanhempiensa välistä väkivaltaa mikä on aivan yhtä haitallista kuin itse koettu väkivalta.

Ei mikään ihme, että nuoret voivat huonosti. Näitä ylisukupolvisia traumoja on siirretty eteen päin vanhemmalta lapselle niin kauan, että jossainhan se näkyy väkisinkin. 

Ylisukupolvinen? Me joille kuri kotona oli fyysistä olemme jo isovanhempia. Me emme kurittaneet lapsiamme. Meillä oli parempi tieto ja osasimme tehdä kasvatushomman oikein.  Laki kielsi ja tiesimme kurituksen vahingollisuuden. Emme toistaneet virheitä emmekä siirtäneet traumoja. Opimme ja opetimme halaamaan. Nyt meidän lapsemme ovat jo itse vanhempia eikä mitään yhteyttä muinaiseen kasvatustyyliin. 

Tämä oli varmaankin ihan läppänä kirjoitettu?

Vierailija kirjoitti:

Naiset ei puolustele väkivaltaa ja huutele joukolla "LÄLLÄLLÄÄ, KAKARAA TURPAAN MITÄS PROVOSOI PASKA" kun väkivalta tulee puheeksi. Ihan päinvastoin. Miehet sen sijaan syyttävät aina muita omasta väkivallastaan, sen lisäksi että miehinen väkivalta on jo valmiiksi vaarallisempaa, uhkaavampaa, systemaattisempaa, tappavampaa ja suunnitelmallisempaa. Miettikääpä tätä.

Lisäksi kaikki väkivaltaa ihannoivat lait ovat miesten tekosia. :) Miksi pidätte miehiä perheen päänä kun tilanne on tämä? Miesten hallitsemissa perheissä on eniten väkivaltaa :) Kas kun ei syytetä miehiä koskaan. Kas kun suojelette miehiä TEKIJÖINÄ viimeiseen asti ja maalaatte heistä uhreina mutta naiset uhreina on syyllisiä.

Oksettavaa mitä väkivaltaisia ja sa*istisia paskoja te heterot olette. Ihan käsittämätöntä vihaa ja kaunaa suhteenne ovat.

Eikös kahden naisen välisissä suhteissa ole tilastollisestikin eniten väkivaltaa?

Vierailija kirjoitti:

Meidän äiti testaili myöskin koulutuksessa oppimiaan kiinnipitotoimia kun kahdeksanvuotiaana purin kotona koulukiusaamista. Sillähän se lapsi oppii olemaan kiukuttelematta, kun sen naulaa lattiaan koko kehon painollaan kiinni. Ei tullut sille mieleen kertaakaan kysyä mikä on hätänä tai ottaa vaikka syliin. Sanoi hyvin veemäisellä äänellä, että toivottavasti saan samanlaisen tyttären kuin itse olen. Nyt minulla on sellainen, ja häntä on tavattoman helppo rakastaa ja on ihanin lapsi maailmassa. Äitini yrittää kovasti paikkailla menneitä upottamalla huomionsa tyttäreeni ja vertailee häntä siskooni (perheen kultalapsi), mutten onneksi itse näe yhteneväisyyksiä. Siskoni siis on herttaisesta ulkokuorestaan huolimatta ihan sosiopaatti. 

Tuohan on samaa vittuilua, että ottaa tyttäresi osaksi heidän kusipääjengiään ja sinut on suljettu ulos. Lisäksi rakastavat asettua kahden ihmisen väliin tai viedä ihmisen toiselta. Pidä varasi äitisi kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Itse olen ysärilapsi ja muistan ihan hyvin kun ala-asteella luokkakavereiden kanssa puhuttiin siitä millaisia rangaistuksia kotona oli käytössä. Osalla oli kotiaresti, osalla viikkorahojen poisto, osalla remmi ja osalla huutaminen ja tavaroiden paiskominen ja joku taidettiin laittaa johonkin pimeään koppiin. Kaikista noista puhuttiin kuin arkipäiväisistä asioista. Se oli vaan, että Johanna sai kotiarestia ja Jenni selkäänsä.

Sama ysärilapsikokemus. Muistan lisäksi myös kuinka yläasteen yhteiskuntaopin tunnilla puhuttiin asiasta, ja varmaan joku kolmannes luokkalaisista oli saanut vyöstä tms. ja toista kolmannesta oli vähintään tukistettu. Pojista jotkut jopa jotenkin puolittain melkein ylpeilivät sillä että oli annettu selkään. Naureskelivat, että "joo mut olin sen kyllä aina ansainnu". Olin aika kauhuissani, kun en itse muistanut kuin jotkut yksittäiset tukistamiset harvinaisissa poikkeustilanteissa.

Meillä väkivallan näin tavalliseksi asiaksi kokeneilla on nyt omia peruskouluikäisiä lapsia, ja kai täytyy olla jollain tavalla tyytyväinen, että se väkivalta on sentään nopeasti vähentynyt kasvatuksessa todella paljon, vaikka ei ole vieläkään hävinnyt kokonaan.

Tämä on ollut mielenkiintoinen ketju lukea ja todella surullisia tarinoita täällä, vaikka jollain tavalla niistä on ollut itselleni vertaistuellista "iloa".

Yleistä tuntuu väkivaltakokemukset olleen vielä 90-00-lapsuuden eläneille. OIen ysärilapsi ja minulla omassa ikäisteni lähipiirissä yhtä lukuun ottamatta kaikki ovat kokeneet vanhemmiltaan jonkinlaista väkivaltaa. Kaksi sellaista minkä monet ovat täälläkin todenneet jollain tapaan normaaliksi kuristusväkivallaksi, eli satunnaista tukistamista jne. Yksi ystävistäni joutui taas kasvamaan henkisesti väkivaltaisessa kodissa, toinen kokemaan seksuaaliväkivaltaa ja itse väkivaltaa, jota ei edes yritetty naamioida kasvatukselliseksi kuritukseksi. 

Varmaan sanomattakin selvää, että väkivallattoman lapsuuden elänyt on meistä se tervepäisin.