Yle: Lähes joka toinen kokenut lapsena vanhempien tekemää väkivaltaa

Vierailija kirjoitti:

Mitenköhän tässä on tulkittu väkivalta. Siihen nähden, mitä itse ymmärrän väkivallalla, tuollaiset luvut ovat aivan liioiteltuja.

Väkivaltaa on kaikki satuttava ja vahingoittava käytös, vihan ja turhautumisen purkaminen, jopa säälittely ja huoli voi olla väkivaltaa. Kyllä sinä tiedät itsekin eron sille, että sinulle tehdään rakkaudella ruokaa ja sille,  että sinulle huudetaan vihaisesti että olet huono

Aggressiivinen väkivalta on melko hyvin tunnistettua, joskaan siihenkään ei ole käytännössä mitään puuttumiskeinoja, jos se on henkistä. Eli käytännössä haukkuminen, ym. Mutta sitten on olemassa lisäksi kaikenlaisia piiloväkivallanmuotoja, esim. "olen niin huolissani sinusta" ja muu vastaava alentaminen, toisen luuserina kohteleminen, negatiivisten tulosten odottaminen ja muu, mitä moni verhoaa välittämiseen. Tällainen voi olla jopa paljon vahingoittavampaa kuin suora väkivalta ja vahingoittaminen, sillä se verhotaan rakkauteen ja välittämiseen. Eli käytännössä ihminen pahoinpitelee ja alentaa sinua samaan aikaan silmät kirkkaina väittäen sitä rakkaudeksi. Kaipa tuo on jonkinlainen sadismin muoto

Jokaisen aikuisen kannattaisi elellä muutama vuosi itsekseen ja huolehtia itsestään, jotta ymmärtäisi mitä oikeasti rauhassa ja väkivallattomasti eläminen on. Veikkan nimittäin että myös ns. "hyvissä perheissä" väkivaltaa harjoitetaan jossakin muodossa. Ainakin näiden perheiden lapset ovat yleensä niin väkivaltaisia, etteivät ne tavat voi olla ns. tuulesta temmattuja

Parhaiten käyttäytyvät lapset, joita olen tavannut, ovat olleet hartaita uskovaisia. Jehovan todistajia ja mormoneja. En usko tämän johtuvan "jumalan pelosta" tai patriarkaalisesta kurista vaan siitä, että heitä valellaan koko ajan äidin rakkauden lisäksi jumalan ja jeesuksen rakkaudella, ja heille opetetaan tervettä itsetuntoa, joka ei ole riippuvainen ihmisten validaatiosta ("jeesus rakastaa sinua", jne.). Tällainen on kultaakin arvokkaampaa ja mahdollistaa myös vanhemmalla iällä sen, ettei tarvitse osallistua toksisiin tai väkivaltaisiin suhteisiin, sillä omaa terveen itsekunnioituksen ja pystyy itse tarjoamaan itselleen validaatiota, merkitystä ja rakkautta

Vierailija kirjoitti:

Mitenköhän tässä on tulkittu väkivalta. Siihen nähden, mitä itse ymmärrän väkivallalla, tuollaiset luvut ovat aivan liioiteltuja.

Ei sun tarvii ymmärtää. Riittää, että et kiellä sitä suoraan. Kykenetkö edes siihen?

Se, että lainsäädäntö muuttui kasarilla ei tarkoita, että kaikki vanhemmat olisivat muuttaneet käytöstään. Oma äitini on antanut luunappeja, korvapuusteja, sylkenyt päälleni, pessyt suun saippualla ja kerran löi avokämmenellä kasvoihin, kun olin 10 tai 11 v. Henkisen väkivallan lista on vielä pidempi. Äiti mm. haukkui minua ällöttäväksi läskiksi, kun olin 12-vuotiaana alasti kylppärissä ja äiti tuli sinne vihaisena huutamaan. Nämä asiat tapahtuivat 90-luvulla ja 2000-luvun alussa.

Olin hyvin kiltti lapsi. Sain silti luunappeja, tukkapöllyjä ja selkäsaunoja läpi koko lapsuuden. Olin jo teini-iän kynnyksellä vuonna 1984 kun karjuin isälle joka aikoi käydä kimppuun että ruumiillinen kuritus on rikos ja aion mennä poliisille jos koskeekaan minuun.

Hyvin yksinkertainen malli: sinulla on huonekasvi. Kaikki muu kuin kasvin ravitseminen valolla, vedellä ja ravinteilla ja sille rakastavasti puhuminen, on väkivaltaa. Kaikenlainen nyppiminen, sille rumasti puhuminen, siitä rumasti puhuminen, sen laiminlyöminen eli kastelematta tai ravinnotta jättäminen, jne. ovat väkivaltaa

Tietystikään vanhempi ei pysty vastaamaan kaikkiin lapsen tarpeisiin ja haluihin, mutta pystyy tarjoamaan tälle:

- rauhalliset ja turvalliset kotiolot, joissa on levollinen tunnelma

-  ravitsevaa ravintoa

- rauhallista läsnäoloa, jonkin verran virikkeitä ja hupia

Ja loput on sitten pitkälti yhteiskunnasta kiinni, mitkä ne lapsen virikkeet tulevat olemaan. Lapsen "kasvattaminen" on siis pitkälti ravitsemista, ei niinkään ohjailua tai kontrollointia, eikä varsinkaan tämän alentamista tai oman egonsa pönkittämistä lapsen kustannuksella, mitä sitäkin näkee paljon. Jotkut vanhemmat alkavat jopa kilpailemaan lastensa kanssa ja osoittavat näitä kohtaan kateutta, varsinkin vanhemmalla iällä. Kaikki tämä on sairautta

Vierailija kirjoitti:

Mitenköhän tässä on tulkittu väkivalta. Siihen nähden, mitä itse ymmärrän väkivallalla, tuollaiset luvut ovat aivan liioiteltuja.

Tuo onkin hyvä että mainitsit oman ymmärryksesi. Määritelmät perustuvat yleiseen moraaliin ja toimien seurauksiin. Ongelma onkin usein juuri se, että joku ei ymmärrä mikä kaikki on väärin ja mitä seurauksia sillä on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taisi olla 80- luvun puolivälissä tuli laki ettei saa fyysisesti kurittaa lapsia. Ja tämä on taas niitä tutkimuksia joissa pitäisi nähdä oikeasti kysymykset ja niiden asettelu. Onko tässä niputettu esim luunappi ja potkiminen samaan ? 

Luunappi on pahoinpitelyä niin kuin potkiminenkin

No ei tasankaan ole !!!!

Henkinenkin väkivalta on väkivaltaa ja otettu huomioon noissa luvuissa. Minulle lapsena puhuttiin jatkuvasti, kuinka saa hävetä sitä miten toimin tai miten hölmö olen, miltä näytän tai miten huonosti osaan mitäkin jne. Lukioaikaisen poikaystävän perhe taas nauroi unelmille yliopistosta ja syyllisti kokeisiin lukemiseen kuluvasta ajasta (olisi pitänyt vahtia pikkusisaruksia), mutta kotiin ei ollut asiaa ilman huutoa jos sai kokeesta alle kahdeksikon. 

Kumpaakaan ei hakattu kotona, mutta silti tuo jätti arvet. Sen takia suhteemme ei varmaan toiminutkaan.

Äitini on ehkä muutaman kerran jotenkin väkivaltaisesti satuttanut minua rangaistuksena käytöksestäni. Ei ole jäänyt mitään traumoja, en tilanteenkaan jälkeen ollut järkyttynyt. Olen todella hyvissä väleissä äitiini ja paljon tekemisissä. Tiedän kuitenkin, että äitini teki väärin. Lapsuuteni oli 1990-2000-luvuilla. 

Juu, yleisempää kuin parisuhdeväkivalta. Kouluissa tapahtuva väkivalta on myös järkyttävän yleistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitenköhän tässä on tulkittu väkivalta. Siihen nähden, mitä itse ymmärrän väkivallalla, tuollaiset luvut ovat aivan liioiteltuja.

Tuo onkin hyvä että mainitsit oman ymmärryksesi. Määritelmät perustuvat yleiseen moraaliin ja toimien seurauksiin. Ongelma onkin usein juuri se, että joku ei ymmärrä mikä kaikki on väärin ja mitä seurauksia sillä on.

Eivätkä tällaiset ihmiset jostain syystä kykene näkemään mitään vikaa omassa toiminnassaan (eli joko siinä lyömisessä jne tai siinä että kieltävät sen olevan väkivaltaa). Eikä kyetä hyväksymään kenenkään "väärää" mieltä olevan henkilön sanomaa - esimerkiksi sitä koettua pahoinpitelyä. Sekin ollaan kieltämässä, vaikkei edes tiedä, kenestä puhutaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taisi olla 80- luvun puolivälissä tuli laki ettei saa fyysisesti kurittaa lapsia. Ja tämä on taas niitä tutkimuksia joissa pitäisi nähdä oikeasti kysymykset ja niiden asettelu. Onko tässä niputettu esim luunappi ja potkiminen samaan ? 

Luunappi on pahoinpitelyä niin kuin potkiminenkin

No ei tasankaan ole !!!!

Miksi koet, että luunappi ei olisi pahoinpitelyä?

Vierailija kirjoitti:

Mitenköhän tässä on tulkittu väkivalta. Siihen nähden, mitä itse ymmärrän väkivallalla, tuollaiset luvut ovat aivan liioiteltuja.

Kalvaako omatunto?

Äiti mollasi ja retuutti. Ns uranainen ja olevinaan niin sivistynyt. Pilasi lapsuuteni ja vihaan häntä. En ole tekemisissä.

Jos joku lapsi näitä keskusteluja lukee ja vanhemmat ovat väkivaltaisia, niin rohkaisen ottamaan yhteyttä vaikka koulukuraattoriin, opeen, johonkin nuorten linjalle, tee nimetön  lastensuojeluilmoitus netissä, mitä tahansa.

Nollauutinen, kun ei ole yhtään kerrottu miten onntutkittu eikä tiedossa ole kysymyksen asettelua tai yhtään mitään muuta kuin todettu että näin on. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taisi olla 80- luvun puolivälissä tuli laki ettei saa fyysisesti kurittaa lapsia. Ja tämä on taas niitä tutkimuksia joissa pitäisi nähdä oikeasti kysymykset ja niiden asettelu. Onko tässä niputettu esim luunappi ja potkiminen samaan ? 

Luunappi on pahoinpitelyä niin kuin potkiminenkin

No ei tasankaan ole !!!!

Totta helvetissä se on. Siinä on tarkoitus tuottaa tahallisesti kipua lapselle. Mitä muuta se on kuin pahoinpitelyä? Saakelin lapsenhakkaaja.

Vierailija kirjoitti:

Ei yllätä, että ilmiön kieltäjiä ilmestyi tänne panikoimaan. Kyllä varsinkin vanhempien lapsiinsa kohdistama henkinen väkivalta on suomalaisissa perheissä edelleen yleistä. Nämä ovat juurikin näitä "hyviä vanhempia".

Ehdottomasti ja myös viranomaisperheissä (lasten suojelu) on käytetty rankaisukeinoina mm. lasten nälkiinnyttämistä, jne. Eli nämä samat tahot joiden pitäisi olevinaan näitä olosuhteita valvoa, ovatkin itse sitä pohjasakkaa. Samoin psykologian pariin hakeutuu ihmisiä, joilla ei ole havaintoakaan terveestä mielestä. Juju on siinä, että jos on vanhempana rakastava ja mieleltään terve, ei yksinkertaisesti ole millään tasolla samalla aaltopituudella väkivallantekijän tai sairaan kanssa, eivätkä tällaiset skenaariot vedä millään tavalla puoleensa

Itsellekin neuvolassa neuvolan sairaalloinen hoitaja alkoi paasaamaan, kuinka lasta ei voi pitää sylissä liikaa, jne. En sanonut mitään, sillä olin lähinnä shokissa siitä, että hän ajatteli minun laiminlyövän vauvaa, kun paasasi aiheesta kuin mikäkin manspleinaaja. Itselle ei olisi tullut moinen mieleenkään, mutta hän projisoi omat sairaat ajatuksensa minuun ja kohteli minua kuin huonoa äitiä

90-luvulla ja 2000-luvun alussa lapsuudessani/teini-ikäisenä vanhempani eivät paljon muuta tehneet kuin riitelivät, päälle joutui eri tilanteissa todistamaan selittämättömiä sukuriitoja, meille lapsille huudettiin, itkemiseen reagoitiin pakottamalla nielemään kiukun ja huoneesta ei saanut tulla ulos ennen kun itku oli loppunut. Kukaan ei koskaan kysynyt mistä paha mieli aiheutui, sen enempää kuin aikuisenakaan ketään olisi olotilani kiinnostanut. Kovin paljon en näitä "lapsuusmuistoja" halua muistella sillä en muista mitään muuta kuin ikäviä asioita lähisukulaisistani ja olen katkaissut välit kaikkiin enkä halua tulevaisuudessakaan pitää mitään yhteyttä.

Elämän paras päätös oli tuo välien katkaisu.

Jokainen on kokenut vanhempien taholta väkivaltaa, jo kielto "älä mene ulos" on henkistä väkivaltaa. Kokemus on subjektiivinen asia ja mitä selkeämmin meille kerrotaan, että esim. ruuan maistatus on väkivaltaa, sitä paremmin sen tunnistamme.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taisi olla 80- luvun puolivälissä tuli laki ettei saa fyysisesti kurittaa lapsia. Ja tämä on taas niitä tutkimuksia joissa pitäisi nähdä oikeasti kysymykset ja niiden asettelu. Onko tässä niputettu esim luunappi ja potkiminen samaan ? 

Väkivaltaa molemmat ja myös henkinen väkivalta. Edelleen kuulee joidenkin nuorten miesten puhuvan ihailevasti "kurista" lapsia kohtaan, jne. Pahoinpitelevät myös lastensa äitejä, jos eivät suoraan niin epäsuorasti

Ongelma tässä kaikessa on ihan juuressa. Perheen pitäisi rakentua haluun huolehtia vaimosta, vaimo huolehtii lapsista, jne. Suomessa vaimo otetaan hyväksikäytettäväksi ja stressnipurkukohteeksi, lapset ovat näppäriä apulaisia. Eli kun perhe rakentuu mädälle, hyväksikäyttävälle alustalle, vs. antavalle ja mahdollistavalle, rakastavalle, ollaan ongelmissa. Se on sitten aika sama mikä se väkivallan taso on: onko se ty

Miksi yrität vyöryttää tätä yksinomaan miesten niskoille? Oletko se sunkunimihullu jolla on patologinen suhtautuminen miehiin? Naiset kurittavat lapsiaan myös ja koska viettävät heidän kanssaan yleensä enemmän aikaa kuin isät, todellisuudessa valtaosa kurituksesta tapahtuu äitien toimesta.