Sinkku, kadehditko perheellisiä kavereitasi?

Itse en halua miestä tai lapsia, koska haluan matkustella ja laittaa rahat ELÄMISEEN. 

Minulla ei ole yhtään perheellistä kaveria. Tai no yhdellä on lapsi mutta ei kumppania. En kadehdi häntä enkä usko että kadehtisin jos olisikin perheellisiä kavereita koska itse olen vela enkä todellakaan haluaisi lapsia. T:sinkku nainen

En. Mulle ei riitä ne "pienet ihanat hetket", jolloin kaikki lapset ovat tappelematta, kiltisti ja kunnolla. Uhmaiät, teiniangstit jne. nykyään lisäksi huumetoilailut ym. Sitä paitsi kaikista lapsista tulee paskoja aikuisia. Idylliä ei ole muuta kuin haavekuvissa. Oispa ihana perhe ja kaikki saavat sen paskan perheen. Joo, ei kiitos.

Kun katsoo sitä hulabaloota ja stressiä, niin kateeksi ei käy. Olen useamman sisarusten lapsille välillä hyvä varaisä. He rakastavat minua ja se riittää minulle.

En mutta minua on kadehdittu lapsettomuudesta.

Hiukan jännän tästä keskustelusta tekee se, että niin moni puhuu aika aggressiiviseen sävyyn perheellisten elämistä. Miksi näin, jos ei yhtään harmita? Harvoin kuulee perheellisten haukkuvan sinkkujen elämäntapaa samalla tavalla. 

Voin ihan rehellisesti sanoa etten kadehdi, pikemminkin päinvastoin.

Vierailija kirjoitti:

En. Mulle ei riitä ne "pienet ihanat hetket", jolloin kaikki lapset ovat tappelematta, kiltisti ja kunnolla. Uhmaiät, teiniangstit jne. nykyään lisäksi huumetoilailut ym. Sitä paitsi kaikista lapsista tulee paskoja aikuisia. Idylliä ei ole muuta kuin haavekuvissa. Oispa ihana perhe ja kaikki saavat sen paskan perheen. Joo, ei kiitos.

Ei tule, vai oletko itse? Jostain perheestä olet sinäkin kotoisin. 

Vierailija kirjoitti:

En. Mulle ei riitä ne "pienet ihanat hetket", jolloin kaikki lapset ovat tappelematta, kiltisti ja kunnolla. Uhmaiät, teiniangstit jne. nykyään lisäksi huumetoilailut ym. Sitä paitsi kaikista lapsista tulee paskoja aikuisia. Idylliä ei ole muuta kuin haavekuvissa. Oispa ihana perhe ja kaikki saavat sen paskan perheen. Joo, ei kiitos.

Tämä on aika ikävä näkemys, kun ei ne asiat tunnu äidistä ikinä tuollaisilta. Mulla on kolme pientä lasta, mutta nautin heidän kanssaan olosta, eikä elämä tunnu miltään työltä. Heidän kanssaan on huippua touhuta, käydä paikoissa, ja kuunnella lasten hauskoja juttuja. Sun näkemys perhe-elämästä on aika synkkä, mutta tuskin kaverisi sinulle hehkuttavat perheonneaan jos olet yksinäinen... Et saa varmasti ihan koko totuutta. :)

Vierailija kirjoitti:

Hiukan jännän tästä keskustelusta tekee se, että niin moni puhuu aika aggressiiviseen sävyyn perheellisten elämistä. Miksi näin, jos ei yhtään harmita? Harvoin kuulee perheellisten haukkuvan sinkkujen elämäntapaa samalla tavalla. 

Kyllä se yleensä on niin että lapseton joutuu todistella ja perustella valintaansa kun katkerat perheelliset yrittävät tuputtaa yhtä ainoaa totuuttaan, ilmeisesti siksi että täytyy uskotella itselleen että on se perheellisyys vaan ihanaa. Valitkoon kukin miten haluaa, kyllä lapsia hankkimalla joutuu paljosta luopumaan. Jos se on oma valinta sehän on ihan ok - mitä ilmeisemmin kaikki ei kuitenkaan ole sinut asian kanssa, koska on niin vaikea hyväksyä vapaaehtoista lapsettomuutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En. Mulle ei riitä ne "pienet ihanat hetket", jolloin kaikki lapset ovat tappelematta, kiltisti ja kunnolla. Uhmaiät, teiniangstit jne. nykyään lisäksi huumetoilailut ym. Sitä paitsi kaikista lapsista tulee paskoja aikuisia. Idylliä ei ole muuta kuin haavekuvissa. Oispa ihana perhe ja kaikki saavat sen paskan perheen. Joo, ei kiitos.

Tämä on aika ikävä näkemys, kun ei ne asiat tunnu äidistä ikinä tuollaisilta. Mulla on kolme pientä lasta, mutta nautin heidän kanssaan olosta, eikä elämä tunnu miltään työltä. Heidän kanssaan on huippua touhuta, käydä paikoissa, ja kuunnella lasten hauskoja juttuja. Sun näkemys perhe-elämästä on aika synkkä, mutta tuskin kaverisi sinulle hehkuttavat perheonneaan jos olet yksinäinen... Et saa varmasti ihan koko totuutta. :)

Puhu vaan omasta puolestas. Kyllä äidistä voi tuoltakin tuntua.

Lapsellisia en kadehdi, mutta parisuhteessa olevia kyllä.

M42

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hiukan jännän tästä keskustelusta tekee se, että niin moni puhuu aika aggressiiviseen sävyyn perheellisten elämistä. Miksi näin, jos ei yhtään harmita? Harvoin kuulee perheellisten haukkuvan sinkkujen elämäntapaa samalla tavalla. 

Kyllä se yleensä on niin että lapseton joutuu todistella ja perustella valintaansa kun katkerat perheelliset yrittävät tuputtaa yhtä ainoaa totuuttaan, ilmeisesti siksi että täytyy uskotella itselleen että on se perheellisyys vaan ihanaa. Valitkoon kukin miten haluaa, kyllä lapsia hankkimalla joutuu paljosta luopumaan. Jos se on oma valinta sehän on ihan ok - mitä ilmeisemmin kaikki ei kuitenkaan ole sinut asian kanssa, koska on niin vaikea hyväksyä vapaaehtoista lapsettomuutta.

Missä näitä katkeria perheellisiä on, kun en ole tavannut kuin onnellisia vanhempia? Jos olet itse todella sellainen vanhapiikatyyppi, niin ei ne tuttavat varmasti vain halua loukata sinua perhejutuillaan. Jos olet aidosti onnellinen yksin, niin se on todella hienoa. 

Mun sinkkuystävä luulee, että mä luulen, että se kadehtii mua mun perheen takia. En siis tosiaan luule. Aika vaivaannuttavaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En. Mulle ei riitä ne "pienet ihanat hetket", jolloin kaikki lapset ovat tappelematta, kiltisti ja kunnolla. Uhmaiät, teiniangstit jne. nykyään lisäksi huumetoilailut ym. Sitä paitsi kaikista lapsista tulee paskoja aikuisia. Idylliä ei ole muuta kuin haavekuvissa. Oispa ihana perhe ja kaikki saavat sen paskan perheen. Joo, ei kiitos.

Tämä on aika ikävä näkemys, kun ei ne asiat tunnu äidistä ikinä tuollaisilta. Mulla on kolme pientä lasta, mutta nautin heidän kanssaan olosta, eikä elämä tunnu miltään työltä. Heidän kanssaan on huippua touhuta, käydä paikoissa, ja kuunnella lasten hauskoja juttuja. Sun näkemys perhe-elämästä on aika synkkä, mutta tuskin kaverisi sinulle hehkuttavat perheonneaan jos olet yksinäinen... Et saa varmasti ihan koko totuutta. :)

Puhu vaan omasta puolestas. Kyllä äidistä v

Kyllä ne satujen omaa lastaan vihaavat hirviöäidit ovat oikeasti aika harvinaisia. Onhan niitäkin toki. Lapsen saaminen on vain jotain niin hienoa, että sitä ei voi ymmärtää ellei ole kokenut itse. Se on sellainen rakkaus, jonka kokeminen on vertaansa vailla. On niin väärä ajatus, että se olisi jotain jatkuvaa huutoa ja nenänkaivamista.

Juuri kateudesta nykymaailman pitäisi päästä eroon. 

Ap, oletko perheellinen ja kadehdit sinkkukavereitasi?

Vain heitä, joilla on hyvä parisuhde. Tai en nyt hirveästi kadehdi, mutta vähän haikea olo tulee siitä, mitä ei itse ole onnistunut saamaan. Lapsia en halua.

En.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En. Mulle ei riitä ne "pienet ihanat hetket", jolloin kaikki lapset ovat tappelematta, kiltisti ja kunnolla. Uhmaiät, teiniangstit jne. nykyään lisäksi huumetoilailut ym. Sitä paitsi kaikista lapsista tulee paskoja aikuisia. Idylliä ei ole muuta kuin haavekuvissa. Oispa ihana perhe ja kaikki saavat sen paskan perheen. Joo, ei kiitos.

Tämä on aika ikävä näkemys, kun ei ne asiat tunnu äidistä ikinä tuollaisilta. Mulla on kolme pientä lasta, mutta nautin heidän kanssaan olosta, eikä elämä tunnu miltään työltä. Heidän kanssaan on huippua touhuta, käydä paikoissa, ja kuunnella lasten hauskoja juttuja. Sun näkemys perhe-elämästä on aika synkkä, mutta tuskin kaverisi sinulle hehkuttavat perheonneaan jos olet yksinäinen... Et saa varmasti ihan koko totuutta. :)

Ei tuossa nyt ole mikään pakko mennä heti jollekin "satujen hirviöäidit", on ihan mahdollista hoitaa äidilliset velvollisuutensa niin että lapset voi hyvin ja silti enemmän tai vähemmän katua lasten hankkimista.