Maalla asuminen oli helvettiä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaupunkilaiset ei osaa muuta kuin tuijotella kännykkäänsä. Avuttomia. Kuolevat pois kun alkaa sotiminen....Suurimmalla osalla ei edes ole rahaa käyttää niitä palveluja joita mainostavat syyksi kaupungissa asumiseen.

Mistä moinen viha kaupunkilaisia kohtaan? En asu kaupungissa jonkun palvelun takia vaan työtilanteen takia. En ole avuton. Sotaa en toivo, mutta jos tulee, jatkan elämää.

Älypuhelimet ovat kyllä käytössä maallakin.

Viha kaupunkilaisia kohtaa johtuu puhtaasti siittä kaupunkilaisten vihasta maallaasuvia kohtaan.

Vai pitäisikö maalla asuvien vain tykätä, arvostaa ja kunnioittaa kaupunkilaisista jotka ei mitään muuta osoita sinua kohtaan kuin vihaa ja halveksintaa?

Voisitko antaa esimerkin, koska tälleen helsinkiläissyntyisenä en ole koskaan törmännyt ilmiöön jossa maalaisia vihattaisiin. Sensijaan helsinkiläisvihaan olen törmännyt useastikin ja se on aika hämmentävää, koska ei kenenkään luonnetta määritä se, missä kaupungissa/kunnassa asuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos on ns uusavuton, että tarvitsee kahvilaa aamulatteensa, pesulaa pyykkiinsä, kuntosalia kunnon kohentamiseen, kynsihoitolaa muka kaunistukseen, harrastetoimintaa ajankulukseen , niin maaseudulla asuminen voi olla hankalaa. Jos taas on tekevä, näkevä, keksivä, omatoiminen , maalla asuminen on ihanaa. Happea ympärillä.

Naisilta odotetaan vähän liikaa jos pitäisi olla samaan aikaan metsuri, puuseppä, maanviljelijä, traktorikuski, mies jne. Se vaatisi jo rahaa. Ei kaikki omaa tekokynsiä ja juo lattea.

Sulla on kyllä tosi huono käsitys naisista. Miten niin ei osaisi kaataa puita, ajaa traktoria yms.? Teen noita kaikkia, mutta osaan myös ommella jne. Mitä ihmettä noissa eri hommissa muka on? Miten ne olis naiselle jotenkin vaikeita? 

Ikävuodet. Enää ei jaksa. Ns. naisten ei-välttämättömiä hommia en ole koskaan tehnytkään (pitsinnypläys, kukkien hyysäys yms.)

-yksineläjänainen, 70 v

Olen aina asunut vain isoissa kaupungeissa syntymästä lähtien. Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla.

N47

Minä olen aina asunut periaatteessa maalla, pienessä kyläkunnassa.  Minä en näe tässä mitään huonoa.  Kun luen täältäkin aika ajoin kaupunkilaisten mielipiteitä siitä, miksi he ei voisi asua muualla kuin kaupungissa, niin ihmetyttää ne perusteet.  Kun ne on jotain sellaisia kuin "täällä on teatterit ja taidenäyttelyt ja kahvilat ja kuntosalit ja yleensä kaikki aktiviteetit ihan lähellä."  Kun ei ne mahdottomien matkojen päässä ole täällä maallakaan.

En minä ainakaan joka ilta missään aktiviteeteissa halua olla, kotona sitä riittää tekemistä ja olemista kyllä.  Kuntosalia ei tarvita, kun ulkoilumaastot lähtee kotiovelta.  Taidenäyttelyitä on tuolla keskustassa koko ajan muutamassakin paikassa.  Teatteriin pääsee kyllä, olen kaikki haluamani teatterikappaleet nähnyt lähimmässä kaupunginteatterssa, täältähän järjestetään bussimatkojakin niihin koko ajan ja itselläkin on auto.  Kahvilan sijasta juon mieluummin hyvät kotikahvit, kunhan käyn tuossa lähikaupassa ostamassa sopivat sörsselit itselle ja miehelle.  Tai sitten ajetaan sinne keskustaan asioille ja käydään kahvilla myös.  Hyvä kirjasto löytyy ja nythän voin tehdä varauksetkin netissä etukäteen ja vain noutaa ne sieltä.   

Naapurit ei ole ihan vieressä, mutta sen verran lähellä, että jos jotain sattuu, niin aina joku apu löytyy.   Samat tv- ja radio-ohjelmat täällä on kuin kaupungeissakin ja netti toimii tälläkin.  Minusta täällä on viihtyisää.

Voi olla, että ainakin isossa kaupungissa ahdistaisi.  Nyt käyn kyllä mielelläni aika ajoin lähimmässä isossa kaupungissa ostoksilla, minusta on kiva vaellella kaupoissa ja ostoskeskuksissa ja ostaa mitä tarvitsen.  Se on virkistävää, mutta en sitä koko ajan kaipaa, päinvastoin ihanaa aina tulla kotiin omaan rauhaan.

Asumme maaseudulla ulkomailla ja pidämme tästä. Puutarha antaa runsaasti ravintoa.  Lähimpiin kaupunkeihin 15-30km matka, lähikylän kaikki palvelut 1-2km sisällä. Kylät ovat eläviä ja aktiivisia.

Suomessa tilanne olisi varmaan toinen -ei palveluita, vähän tekemistä, ei elämää eikä ihmisiä. Vain metsää ja pimeyttä suurimman osan vuodesta. Ahdistava ajatuskin! 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos on ns uusavuton, että tarvitsee kahvilaa aamulatteensa, pesulaa pyykkiinsä, kuntosalia kunnon kohentamiseen, kynsihoitolaa muka kaunistukseen, harrastetoimintaa ajankulukseen , niin maaseudulla asuminen voi olla hankalaa. Jos taas on tekevä, näkevä, keksivä, omatoiminen , maalla asuminen on ihanaa. Happea ympärillä.

Naisilta odotetaan vähän liikaa jos pitäisi olla samaan aikaan metsuri, puuseppä, maanviljelijä, traktorikuski, mies jne. Se vaatisi jo rahaa. Ei kaikki omaa tekokynsiä ja juo lattea.

Eikös naiset pysty samaa kuin miehet niin mikä tässä on ongelma? Ettehän te naiset vaan valehtele siittä että pystytte samaa kuin miehet?

Mitä sekoilet pönttö? On todettu tutkimuksin, että nainen ei pysty prosentuaalisesti käyttämään samaa fyysistä voimaa, kuin mies. Se ei tarkoita, etteikö nainen pystyisi tekemään samoja asioita, kuten rakentamaan taloa, korjaamaan autoa tms. Fyysisen voiman rajallinen käyttö asettaa tiettyjä rajoituksia siihen miten painavaa voi nostaa käsivoimin tms. koneita voi sitten käyttää samalla lailla. Itse naisena korjaan ja rakennan jne. 

Lainaamasi kirjoitti epäselvästi, mutta ehkä hän viittasi siien, että oletetun lastenteon ja miesten odottaman päälle liimatun koristeellisen naisellisuuden lisäksi pitäisi vielä tehdä kaikki muukin itse (kuten vanhoillisesti ajateltuna ns. "miesten työt")? En tiedä, ehkä hän tarkentaa viestiään. 

-eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos on ns uusavuton, että tarvitsee kahvilaa aamulatteensa, pesulaa pyykkiinsä, kuntosalia kunnon kohentamiseen, kynsihoitolaa muka kaunistukseen, harrastetoimintaa ajankulukseen , niin maaseudulla asuminen voi olla hankalaa. Jos taas on tekevä, näkevä, keksivä, omatoiminen , maalla asuminen on ihanaa. Happea ympärillä.

Naisilta odotetaan vähän liikaa jos pitäisi olla samaan aikaan metsuri, puuseppä, maanviljelijä, traktorikuski, mies jne. Se vaatisi jo rahaa. Ei kaikki omaa tekokynsiä ja juo lattea.

Eikös naiset pysty samaa kuin miehet niin mikä tässä on ongelma? Ettehän te naiset vaan valehtele siittä että pystytte samaa kuin miehet?

Ei valehtele. Äläkä sinä lässytä kun mies ei pysty samaan kuin nainen. Meillä on suvussa pikku

Sinä et ole selvästikään tuo joka valitti että naiselta odotetaan liikaa  kun pitäisi olla metsuri, puuseppä, traktorikuski ja maanviljelijä niin mitä sinä tulet lässyttämään kysymykseen mitä sinulle ei esitetty? Ja mikä on semmoinen mihinnnaiset pystyy mutta miehet ei? Siis joku muun kuin synnyttäminen tai joku muu mikä selittyy biologisille eroilla?

Empatia muita kuin vain itseä kohtaan. Tutkimuksin on todettu, että naiset tuntevat empatiaa myös muita kohtaan. Miehetkin kyllä tuntevat empatiaa, mutta vain itseäänn kohtaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos on ns uusavuton, että tarvitsee kahvilaa aamulatteensa, pesulaa pyykkiinsä, kuntosalia kunnon kohentamiseen, kynsihoitolaa muka kaunistukseen, harrastetoimintaa ajankulukseen , niin maaseudulla asuminen voi olla hankalaa. Jos taas on tekevä, näkevä, keksivä, omatoiminen , maalla asuminen on ihanaa. Happea ympärillä.

Naisilta odotetaan vähän liikaa jos pitäisi olla samaan aikaan metsuri, puuseppä, maanviljelijä, traktorikuski, mies jne. Se vaatisi jo rahaa. Ei kaikki omaa tekokynsiä ja juo lattea.

Sulla on kyllä tosi huono käsitys naisista. Miten niin ei osaisi kaataa puita, ajaa traktoria yms.? Teen noita kaikkia, mutta osaan myös ommella jne. Mitä ihmettä noissa eri hommissa muka on? Miten ne olis naiselle jotenkin vaikeita? 

Olen nainen ja en halua tehdä noita kaikkia asioita. Haluan elää naisen normaalia elämää ja omien rajojen puitteissa. Jos muu nainen haluaa tehdä niitä antaa palaa, voi tehdä munkin puolesta ne. Ei naiset ole miehiä, osa varmaan on, ottakaa nimeksi Jussi, Mikko ja Jari. Jos halutaan naisille enemmän mahdollisuuksia luontoon, tilaan ja happeen, se pitää tehdä erilailla!! Osalla ei ole mahdollisuutta terveydentilan vuoksi ajaa edes korttia, sori siitä.

Mä olen nainen ja kaatanut puita. En olisi halunnut, mutta oli pakko. En silti muuttanut nimeäni O.o

Vierailija kirjoitti:

Maalla oli parasta asua. Oma rauha, ei lähinaapureita, se on tärkein kriteeri. Muutan heti takaisin, kun mahdollista. 

Mulla on yli 200 metriä tonttini reunalta lähimpään rakennukseen, eikä sekään ole asuttu tällä hetkellä. Toiselta reunalta tonttia on vähän enemmän matkaa lähimpään asuttuun taloon, mutta välillä on ns. luonnollinen este.