Lue keskustelun säännöt.
Luokkaero parisuhteessa
Vähän kärjistetty otsikko, mutta kertoo olennaisen aiheesta.
Me ollaan siis 30 vuotiaita 10 vuotta avioliitossa ollut pariskunta, jossa miehen urakehitys on johtanut jonkinnäköiseen "kastieroon" suhteessa.
Ollaan alettu seurustelemaan lukion jälkeen 20-vuotiaina opiskelijoina. Muutaman vuoden jälkeen syntyi lapsi ja mentiin naimisiin.
Hölmönä opiskelin ensin naisvaltaiselle alalle, jossa palkkakehitys hinkkasi paikoillaan. Mentiin samana vuonna työelämään ja viiden vuoden aikana mun palkka oli noussut 50€/kk ja miehen 1000€/kk. Vaihdoin sitten alaa ja nyt mulla pari vuotta työkokemusta ja suomalaisen mediaanipalkka. Olen asiantuntijatyössä, mutta työhöni kuuluu myös "käsienlikaamista". Toistaiseksi ei matkustelua.
Mies on kuitenkin samalla edennyt urallaan todella nopeasti ja tienaa nyt melkein tuplasti sen, mitä minä.
Meillä on molemmilla omat rahat ja maksetaan kaikki 50/50. Tämä ei sinällään haittaa, ei minulla ole miehen rahoihin mitään oikeutta, eikä omakaan palkkani huono ole.
Mutta se mikä painaa... Koska mies on edennyt jonkin sortin johtajaksi, hän käy kerran pari vuodessa ulkomaanmatkoilla ja käyvät reissuissaan katsomassa nähtävyyksiä ja syömässä 5 ruokalajin illallisia yms..
Yritän aina välillä ehdottaa, josko lähdettäisiin yhdessä ulkomaanmatkalle. Miestä vaan ei kiinnosta hiukkaakaan katsoa kanssani mitään matkakohteita tms. vaan jos reissun haluan, saan sen yksin varata. Mies lähtee kyllä mukaan järjestämälleni reissulle ja oletettavasti maksaa siitä puolet myös. Olen kerran järjestänyt meille matkan Espanjaan. Jostain "tavallisisen tason" ravintoloista mies saattaa todeta, että eipä ollut ihmeellistä. Minä taas totean, että tämän paremmassa minä en ole koskaan käynytkään.
Jotenkin harmittaa, että mies näkee maailmaa ja kulttuuria ja hienoja ravintoloita "firman piikkiin", mutta ei ole yhtään kiinnostunut suunnittelemaan reissua minun kanssani. Minun pitäisi huolehtia matka, jos sellaisen haluan. Katsoa yksikseni mielenkiintoinen matkakohde, varata hotellit, lentoliput ja kuljetukset. Toimia siis matkanjärjestäjänä.
Tai sitten järjestän matkan ihan itselleni ja jätän miehen kotiin.
Mitä ajattelette?
Kommentit (742)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enemmän vaikuttaa parisuhteen ongelmilta kuin luokkaerolta. Meillä hyvin sama tilanne ja iät, mutta ihan samaa elintasoa eletään, molemmat osallistuvat kykyjensä mukaan. Onko teillä poissulkeva avioehto vai miksi avioliitossa menee kaikki tarkasti 50/50?
Ei ole avioehtoa. Mies on tarkka, että kulut menee varmasti puoliksi. Toisinaan yrittää myös piilotella, kuinka paljon hän todellisuudessa tienaa tai paljonko hänellä on säästössä. Mutta mä kyllä maksan oman osuuteni, en halua olla siipeilijä.
Ap
Et olisi siipeilijä, jos maksaisit alle puolet, koska miehesi tienaa enemmän. Miehesi on hyväksikäyttäjä. Miksi muuten aviomies piilottelisi sitä, kuinka paljon hän tienaa tai paljonko on säästössä. Sinulla kuuluisi olla säästössä yhtä paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enemmän vaikuttaa parisuhteen ongelmilta kuin luokkaerolta. Meillä hyvin sama tilanne ja iät, mutta ihan samaa elintasoa eletään, molemmat osallistuvat kykyjensä mukaan. Onko teillä poissulkeva avioehto vai miksi avioliitossa menee kaikki tarkasti 50/50?
Ei ole avioehtoa. Mies on tarkka, että kulut menee varmasti puoliksi. Toisinaan yrittää myös piilotella, kuinka paljon hän todellisuudessa tienaa tai paljonko hänellä on säästössä. Mutta mä kyllä maksan oman osuuteni, en halua olla siipeilijä.
Ap
Saituus on noloa.
Minun miesystäväni on matkustanut työnsä puolesta koko ajan, väh 2 lentoa kk kymmeniä vuosia.
Etenkin eron jälkeen jäi usein kohteeseen loppuviikoksi ja vietti omaa aikaa, usein paikallisen kollegan kanssa. Itse, kaukana tästä.
Olemme nyt reissanneet vasta pari krt ja kyllähän erilaisuus näkyy. Itse menen mielummin syömään edullisesti ja mies taas tykkää käydä pöytäliinapaikoissa.
Isoimmat kaupungit kasvaa ja muuttuu jatkuvasti. Kyllä uutta tekemistä löytyy jatkuvasti. Olemme lähdössä kesäkuussa Amerikkaan, ollaan vajaa 3 viikkoa New Yorkissa ja kyllä minä olen tehnyt meille aikataulua ja listaa. Rahaa tulee menemään paljon pääsymaksuihin ja kaikkeen muuhun.
Tiedän minun panostus kyllä saa arvostusta. Jos sinun mies ei arvosta, harmi
Vierailija kirjoitti:
Johtaja joka ei osaa tehdä päätöksiä?
Ihminen saattaa työssä olla vaikka kuinka korkeassa asemassa ja silti arki tökkii pahasti. Ja juurikin näkyy saamattomuudessa vapaa-ajalla ts. kaikki voimat menee työssä selviämisessä, joten ei enää kapasiteetti riitä vapaa-ajalla. Oleellista ap on, että miten mies siihen yhteiseen aikaa suhtautuu, vaikuttaako olevan innostunut? Ja joku yksittäinen ravintola nyt ei mitään merkkaa, mitä siitä sanoo.
Luulisi, että tuo ongelma olisi sitten tullut vasta miehen ylennyttyä johtaksi, mutta se on aina ollut näin.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enemmän vaikuttaa parisuhteen ongelmilta kuin luokkaerolta. Meillä hyvin sama tilanne ja iät, mutta ihan samaa elintasoa eletään, molemmat osallistuvat kykyjensä mukaan. Onko teillä poissulkeva avioehto vai miksi avioliitossa menee kaikki tarkasti 50/50?
Ei ole avioehtoa. Mies on tarkka, että kulut menee varmasti puoliksi. Toisinaan yrittää myös piilotella, kuinka paljon hän todellisuudessa tienaa tai paljonko hänellä on säästössä. Mutta mä kyllä maksan oman osuuteni, en halua olla siipeilijä.
Ap
Et olisi siipeilijä, jos maksaisit alle puolet, koska miehesi tienaa enemmän. Miehesi on hyväksikäyttäjä. Miksi muuten aviomies piilottelisi sitä, kuinka paljon hän tienaa tai paljonko on säästössä. Sinulla kuuluisi olla säästössä yhtä paljon.
Miksi säästöissä kuuluisi olla yhtä paljon? Millä tavalla mies on hyväksikäyttäjä, jos maksetaan 50/50. Ap sanoi, että hänen palkkansa on ihan hyvä. Ihan normaalia maksaa kulut puoliksi.
Eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli miehen kanssa alussa niin, että itse kävin työmatkoilla enkä olisi jaksanut matkustella enää lomilla vaan olla vain kotosuomessa. Kumppanin matkustushalujen takia lähdin kuitenkin "pakosta" muutaman kerran vuodessa lomalle. Huomasin myös, että halusin lomamatkoille enemmän sisältöä; shoppailu tai rantalomailu ei enää tuntunut kiinnostavalta. Niinpä itse myös ehdotin erilaisia aktiviteettejä mm. autonvuokrausta tai kiertomatkatyyppistä toimintaa tai tiettyjä historiallisia kohteita, jolloin lomista tuli itsellenikin mielenkiintoisia.
Koskaan en kuitenkaan mieheeni suhtautunut alentuvasti ja se kertoo enemmänkin parisuhteen ongelmista.
No mä haluaisin nimenomaan aktiivimatkalle. Rannalla makaaminen ei ole mun juttu. Olen kysynyt, onko järjestämissäni reissuissa ollut jotain vikaa, niin kuulemma ei.
Kysyin myös, haluaisiko seuraavaksi lähteä vaikkapa kalastusmatkalle Norjaan, mutta sellaiselle matkalle haluaa lähteä kuulemma mielummin sellaisten ihmisten kanssa, jotka harrastavat kalastusta. Mulla ei siis ole mitään kalastusmatkaa vastaan, mutta on totta, että en harrasta vapaa-ajalla kalastusta.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on suunnilleen sama, miehellä hyvä palkka, itsellä keskiverto ja hyvä työtilanne onneksi ollut molemmilla.
Pääosin olemme tyytyväisiä menojen jakautumiseenn ja harvemmin sitä tarvitsee laskeskella.
Me maksetaan asuminen noin puoliksi, sitten mies käy enemmän ruokakaupassa (välillä voi olla kausi että itse käyn, jos on vaikka työmatkan varrella). Kun mennään ulos syömään, mies maksaa lähes aina.
Itse teen enemmän kodin hankintoja, maksan lehdet yms, yleensä lasten harrastukset menevät minun tililtä. Välillä tuuppaan laskun miehelle ja käsken vuorostaan maksaa.
Itse en oikein tykkää matkustella, joten mies houkuttelee mua ja maksaakin enemmän matkoista, matkoilla ravintolassa aina maksaa. Joskus hän käy esim lapsemme tai kaverinsa kanssa matkalla ilman mua, tämä sopii hyvin.
Meillä myös minä ku
Mun mielestä silloin miehen pitäis maksaa suurempi osuus jostain muusta yhteisestä jutusta, koska lapsi on teidän yhteinen ja ratsastus on kallis harrastus
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Miksi säästöissä kuuluisi olla yhtä paljon? Millä tavalla mies on hyväksikäyttäjä, jos maksetaan 50/50. Ap sanoi, että hänen palkkansa on ihan hyvä. Ihan normaalia maksaa kulut puoliksi. "
Kyseessä on avioliitto ja on myös yhteinen lapsi. Minun moraalikäsityksen mukaan tuossa tilanteessa kaikki on yhteistä. Tiedän, että jotkut ovat eri mieltä. Usein eri mieltä on se parempituloinen. Erotilanteessakin omaisuus tasattaisiin, joten miksi sitä ei tehtäisi myös ennen sitä? Minusta se ei ole loogista eikä oikeudenmukaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enemmän vaikuttaa parisuhteen ongelmilta kuin luokkaerolta. Meillä hyvin sama tilanne ja iät, mutta ihan samaa elintasoa eletään, molemmat osallistuvat kykyjensä mukaan. Onko teillä poissulkeva avioehto vai miksi avioliitossa menee kaikki tarkasti 50/50?
Ei ole avioehtoa. Mies on tarkka, että kulut menee varmasti puoliksi. Toisinaan yrittää myös piilotella, kuinka paljon hän todellisuudessa tienaa tai paljonko hänellä on säästössä. Mutta mä kyllä maksan oman osuuteni, en halua olla siipeilijä.
Ap
No eihän tuossa ole sitten mitään järkeä, aivan turhaa työtä. Lopulta kaikki menee puoliksi kuitenkin, eli erossa tai kuolemassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Miksi säästöissä kuuluisi olla yhtä paljon? Millä tavalla mies on hyväksikäyttäjä, jos maksetaan 50/50. Ap sanoi, että hänen palkkansa on ihan hyvä. Ihan normaalia maksaa kulut puoliksi. "
Kyseessä on avioliitto ja on myös yhteinen lapsi. Minun moraalikäsityksen mukaan tuossa tilanteessa kaikki on yhteistä. Tiedän, että jotkut ovat eri mieltä. Usein eri mieltä on se parempituloinen. Erotilanteessakin omaisuus tasattaisiin, joten miksi sitä ei tehtäisi myös ennen sitä? Minusta se ei ole loogista eikä oikeudenmukaista.
Pääasia, että yhteiset kulut maksetaan yhdessä, mutta kai muuten omilla rahoillaan voi tehdä mitä haluaa. Toinen voi olla säästeliäs ja toinen tuhlaa kalliisiin harrastuksiin. En todellakaan ymmärrä, että pitäisi olla saman verran säästöjä.
Luokkaero = mies käy työmatkoilla joskus harvoin eikä halua matkustaa vaimon kanssa.
Hoitakaa suhteenne kuntoon ja keksikää yhdessä jotain muuta tekemistä kuin matkoja. Sinun pitäisi tosin saada myös mies ymmärtämään että nämä matkat silloin tällöin olisivat sinulle tärkeitä.
Nyt kuulostaa siltä, että harmittelet miehen uraa, mikä on hölmöä, koska hän mahdollistaa teille paremman elintason kuin sinä voisit. Sinun kannattaisi tukea häntä, etenkin kun hän ei oikeasti matkustele edes usein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Johtaja joka ei osaa tehdä päätöksiä?
Ihminen saattaa työssä olla vaikka kuinka korkeassa asemassa ja silti arki tökkii pahasti. Ja juurikin näkyy saamattomuudessa vapaa-ajalla ts. kaikki voimat menee työssä selviämisessä, joten ei enää kapasiteetti riitä vapaa-ajalla. Oleellista ap on, että miten mies siihen yhteiseen aikaa suhtautuu, vaikuttaako olevan innostunut? Ja joku yksittäinen ravintola nyt ei mitään merkkaa, mitä siitä sanoo.
Luulisi, että tuo ongelma olisi sitten tullut vasta miehen ylennyttyä johtaksi, mutta se on aina ollut näin.
Ap
Ei välttämättä, vaan jos miehelläsi on oikeasti haasteita, niin silloin olisi aina ollut samanlainen. Tuttuni on ollut korkeassa asemassa töissä ja myös tienannut sievon summan yrityksen myynnillä, mutta kotona käsittääkseni puoliso hoitaa pakkaamisesta alkaen kaiken homman heidän matkoillaan. Mies ei oikein kykene organisoimaan kotona mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Miksi säästöissä kuuluisi olla yhtä paljon? Millä tavalla mies on hyväksikäyttäjä, jos maksetaan 50/50. Ap sanoi, että hänen palkkansa on ihan hyvä. Ihan normaalia maksaa kulut puoliksi. "
Kyseessä on avioliitto ja on myös yhteinen lapsi. Minun moraalikäsityksen mukaan tuossa tilanteessa kaikki on yhteistä. Tiedän, että jotkut ovat eri mieltä. Usein eri mieltä on se parempituloinen. Erotilanteessakin omaisuus tasattaisiin, joten miksi sitä ei tehtäisi myös ennen sitä? Minusta se ei ole loogista eikä oikeudenmukaista.
Pääasia, että yhteiset kulut maksetaan yhdessä, mutta kai muuten omilla rahoillaan voi tehdä mitä haluaa. Toinen voi olla säästeliäs ja toinen tuhlaa kalliisiin harrastuksiin. En todellakaan ymmärrä, että pitäisi olla saman verran säästöjä.
Tarkoitatko tuota lapsen kallista harrastusta?
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haittaako sinua sitten hoitaa kaikki järjestelyt, jos mies kuitenkin lähtee mukaan ja ilmeisesti myös tykkää teidän yhteisestä ajasta? Vai mistä on sitten jäänyt kiinni, ettette ole käyneet missään? Esimerkiksi kesälomalla, kun jotain ilmeisesti olette tehneet?
Vierailija kirjoitti:
Luokkaero = mies käy työmatkoilla joskus harvoin eikä halua matkustaa vaimon kanssa.
Hoitakaa suhteenne kuntoon ja keksikää yhdessä jotain muuta tekemistä kuin matkoja. Sinun pitäisi tosin saada myös mies ymmärtämään että nämä matkat silloin tällöin olisivat sinulle tärkeitä.
Nyt kuulostaa siltä, että harmittelet miehen uraa, mikä on hölmöä, koska hän mahdollistaa teille paremman elintason kuin sinä voisit. Sinun kannattaisi tukea häntä, etenkin kun hän ei oikeasti matkustele edes usein.
Miten mies mahdollistaa meille paremman elintason, kuin minä, kun maksetaan kaikki 50/50? Miehelle jää vaan enemmän säästöön, jota käyttää sitten itseensä haluamallaan tavalla. Tai on käyttämättä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Johtaja joka ei osaa tehdä päätöksiä?
Ihminen saattaa työssä olla vaikka kuinka korkeassa asemassa ja silti arki tökkii pahasti. Ja juurikin näkyy saamattomuudessa vapaa-ajalla ts. kaikki voimat menee työssä selviämisessä, joten ei enää kapasiteetti riitä vapaa-ajalla. Oleellista ap on, että miten mies siihen yhteiseen aikaa suhtautuu, vaikuttaako olevan innostunut? Ja joku yksittäinen ravintola nyt ei mitään merkkaa, mitä siitä sanoo.
Luulisi, että tuo ongelma olisi sitten tullut vasta miehen ylennyttyä johtaksi, mutta se on aina ollut näin.
Ap
Ei välttämättä, vaan jos miehelläsi on oikeasti haasteita, niin silloin olisi aina ollut samanlainen. Tuttuni on ollut korkeassa asemassa töissä ja myös tienannut sievon summan yrityksen myynnillä, mutta kotona käsittääkseni puo
Miten mies sitten voisi lähteä työmatkalle, jos ei osaisi pakata? Minä en pakkaa hänen kamojaan, en vapaa-ajan reissuihin enkä varsinkaan työmatkoille. Hän ei siihen edes suostuisi, tekisin sen jotenkin väärin. Hän on tarkka tavaroistaan ja niiden järjestyksestä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Miksi säästöissä kuuluisi olla yhtä paljon? Millä tavalla mies on hyväksikäyttäjä, jos maksetaan 50/50. Ap sanoi, että hänen palkkansa on ihan hyvä. Ihan normaalia maksaa kulut puoliksi. "
Kyseessä on avioliitto ja on myös yhteinen lapsi. Minun moraalikäsityksen mukaan tuossa tilanteessa kaikki on yhteistä. Tiedän, että jotkut ovat eri mieltä. Usein eri mieltä on se parempituloinen. Erotilanteessakin omaisuus tasattaisiin, joten miksi sitä ei tehtäisi myös ennen sitä? Minusta se ei ole loogista eikä oikeudenmukaista.
Pääasia, että yhteiset kulut maksetaan yhdessä, mutta kai muuten omilla rahoillaan voi tehdä mitä haluaa. Toinen voi olla säästeliäs ja toinen tuhlaa kalliisiin harrastuksiin. En todellakaan ymmärrä, että pitäisi olla saman verran säästöjä.
Korjataan sitten niin, että molemmilla pitäisi olla mahdollisuus säästää yhtä paljon. Jos maksetaan 50/50 ja toinen tienaa enemmän, niin tuota mahdollisuutta ei ole. Tämä ei ole ongelma, jos molemmat tienaavat paljon, mutta tavallisissa perheissä sellainen ei ole oikeudenmukaista.
Vierailija kirjoitti:
Luokkaero = mies käy työmatkoilla joskus harvoin eikä halua matkustaa vaimon kanssa.
Hoitakaa suhteenne kuntoon ja keksikää yhdessä jotain muuta tekemistä kuin matkoja. Sinun pitäisi tosin saada myös mies ymmärtämään että nämä matkat silloin tällöin olisivat sinulle tärkeitä.
Nyt kuulostaa siltä, että harmittelet miehen uraa, mikä on hölmöä, koska hän mahdollistaa teille paremman elintason kuin sinä voisit. Sinun kannattaisi tukea häntä, etenkin kun hän ei oikeasti matkustele edes usein.
Kyllä mä olen kannustanut ottamaan niitä ylennyksiä vastaan ja jos hän on kokenut riittämättömyyttä uudessa positiossaan, olen sanonut sen johtuvan vaan siitä, että on astunut epämukavuusalueelle. Että se helpottaa, kun hommista tulee rutiinia. Aivan kuten uran alussakin kaikki oli uutta.
Ap
Jos olette olleet yli kymmenen vuotta yhdessä, niin mitä te olette kaikki lomat tehneet, jos olette ainoastaan yhden espanjan reissun tehneet yhdessä? Tai jos et ole koskaan kunnon ravintolassa käynyt? Samalla tapaa se Puuhamaahan lähtö vaatii suunnittelua kuin vaikka Puolaan lähtö tai syömään meno kunnon fine dinig - ravintolaan.
Mutta kun tehdään kaikki muu niin tarkasti puoliksi, niin miksi parisuhde on sellainen asia, missä mun pitää yksin tehdä kaikki ja olla yksin aloitteellinen?
Ap