Luokkaero parisuhteessa
Vähän kärjistetty otsikko, mutta kertoo olennaisen aiheesta.
Me ollaan siis 30 vuotiaita 10 vuotta avioliitossa ollut pariskunta, jossa miehen urakehitys on johtanut jonkinnäköiseen "kastieroon" suhteessa.
Ollaan alettu seurustelemaan lukion jälkeen 20-vuotiaina opiskelijoina. Muutaman vuoden jälkeen syntyi lapsi ja mentiin naimisiin.
Hölmönä opiskelin ensin naisvaltaiselle alalle, jossa palkkakehitys hinkkasi paikoillaan. Mentiin samana vuonna työelämään ja viiden vuoden aikana mun palkka oli noussut 50€/kk ja miehen 1000€/kk. Vaihdoin sitten alaa ja nyt mulla pari vuotta työkokemusta ja suomalaisen mediaanipalkka. Olen asiantuntijatyössä, mutta työhöni kuuluu myös "käsienlikaamista". Toistaiseksi ei matkustelua.
Mies on kuitenkin samalla edennyt urallaan todella nopeasti ja tienaa nyt melkein tuplasti sen, mitä minä.
Meillä on molemmilla omat rahat ja maksetaan kaikki 50/50. Tämä ei sinällään haittaa, ei minulla ole miehen rahoihin mitään oikeutta, eikä omakaan palkkani huono ole.
Mutta se mikä painaa... Koska mies on edennyt jonkin sortin johtajaksi, hän käy kerran pari vuodessa ulkomaanmatkoilla ja käyvät reissuissaan katsomassa nähtävyyksiä ja syömässä 5 ruokalajin illallisia yms..
Yritän aina välillä ehdottaa, josko lähdettäisiin yhdessä ulkomaanmatkalle. Miestä vaan ei kiinnosta hiukkaakaan katsoa kanssani mitään matkakohteita tms. vaan jos reissun haluan, saan sen yksin varata. Mies lähtee kyllä mukaan järjestämälleni reissulle ja oletettavasti maksaa siitä puolet myös. Olen kerran järjestänyt meille matkan Espanjaan. Jostain "tavallisisen tason" ravintoloista mies saattaa todeta, että eipä ollut ihmeellistä. Minä taas totean, että tämän paremmassa minä en ole koskaan käynytkään.
Jotenkin harmittaa, että mies näkee maailmaa ja kulttuuria ja hienoja ravintoloita "firman piikkiin", mutta ei ole yhtään kiinnostunut suunnittelemaan reissua minun kanssani. Minun pitäisi huolehtia matka, jos sellaisen haluan. Katsoa yksikseni mielenkiintoinen matkakohde, varata hotellit, lentoliput ja kuljetukset. Toimia siis matkanjärjestäjänä.
Tai sitten järjestän matkan ihan itselleni ja jätän miehen kotiin.
Mitä ajattelette?
Kommentit (742)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap on tehnyt tikusta asiaa. Mies huolehtiikin sitten kotitöistä ja lapsen asioista kiitettävästi. On hyvätuloinen, hyvässä työssä jne.
Etsi sitten se täydellinen mies jostain jos et edes tätä matkustamisasiaa pysty itse hanskaamaan. Avutonta.
Se vaan ei parisuhteeseen riitä, että toinen on tunnollinen kämppäkaveri. Jos ei kiinnosta se yhteinen asioiden suunnittelu, parisuhteen huomiointi jne, niin sanoisin avioliiton kutistuneen pelkäksi kämppäkaveruudeksi yhteishuoltajuudella.
Eli kun mies ei järjestä naisen haluamia asioita niin parisuhde on kuihtunut kämppäkaveruudeksi ja yhteishuoltajuudeksi, got it!
Toimiikon se myös niin päin että kun nainen ei järjestä miehen haluamia asioita niin se ei ole enää parisuhde vaan kämppäkaveruus ja yhteishuoltajuus?
Kun homma on nimenomaan se, että mä saan aina järjestää kaikki yksin. Jopa matkasta haaveilun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap on tehnyt tikusta asiaa. Mies huolehtiikin sitten kotitöistä ja lapsen asioista kiitettävästi. On hyvätuloinen, hyvässä työssä jne.
Etsi sitten se täydellinen mies jostain jos et edes tätä matkustamisasiaa pysty itse hanskaamaan. Avutonta.
Se vaan ei parisuhteeseen riitä, että toinen on tunnollinen kämppäkaveri. Jos ei kiinnosta se yhteinen asioiden suunnittelu, parisuhteen huomiointi jne, niin sanoisin avioliiton kutistuneen pelkäksi kämppäkaveruudeksi yhteishuoltajuudella.
Eli kun mies ei järjestä naisen haluamia asioita niin parisuhde on kuihtunut kämppäkaveruudeksi ja yhteishuoltajuudeksi, got it!
Toimiikon se myös niin päin että kun nainen ei järjestä miehen haluamia asioita niin se ei ole enää parisuhde vaan kämppäkaveruus ja yhteishuoltajuus?
Oletko oikeasti näin tyhmä? Mietipä tilanne jossa sinä pidät tenniksen pelaamisesta oikein mahdottoman paljon. Sinulla on puoliso joka työkseen silloin tällöin pelaa tennistä, eikä ikinä suostu lähtemään kanssasi pelaamaan. Sinulla ei myöskään ole ystäviä jotka lähtisivät pelaamaan. Näin ollen, sinä et ikinä pelaa tennistä vaikka haluaisit.
Vierailija kirjoitti:
Eli sinun ongelma on katetta miestä kohtaan ja haluaisit että joko mies lopettaa työnpuolesta reissaamisen tai sitten että ottaa sinut mukaan niihin työreissuihin??
Jos itse kävisin työreissulla jossain mielestäni kivassa paikassa, en malttaisi odottaa että saan vietyä rakastamani ihmisen tuonne paikkaan lomalle.
Nihkeys suunnitella mitään yhdessä puolison kanssa on merkki, ettei kaikki ole kunnossa.
Aikoinaan kun tapasin ex-mieheni, niin olin parempituloisrmpi. Halusin mennä ja kokea, ja nimenomaan hänen kanssaan, jolloin mielelläni maksoin suuremman osan kuluista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli sinun ongelma on katetta miestä kohtaan ja haluaisit että joko mies lopettaa työnpuolesta reissaamisen tai sitten että ottaa sinut mukaan niihin työreissuihin??
En vaan haluaisin, että hän olisi kiinnostunut katselemaan matkakohdevaihtoehtoja kanssani ja tekisi siitä yhdessä päätöksen kanssani. Minä voin sitten organisoida matkan, kun siitä on yhdessä tehty päätös. Jos se on ongelma, että johtaja ei siihen itse kykene.
Ap
Mutta onhan mies ehdottanut Puolaa, Ahvenanmaata ja sitä ravintolaa? Mitä sinä olet silloin puolestaan hänelle vastannut? Jos nyt vaikka menet illalla koneelle ja kerrot, että nämä olisi nyt pääsiäisenä lento ajat, että käykö, niin mitä mies sinulle vastaisi? Ps. Varsova on tosi kiva ja helppo kaupunki, menkää tai mene ihmeessä sinne pääsiäisenä.
Nainen ei koskaan pariudu miehen kanssa joka kuuluu alempaan yhteiskuntaluokkaan mitä nainen itse on. Jos mies on duunari se voi pairutua korkeintaan duunarin kanssa mutta jos mies on lääkäri tai lentäjä niin mies voi valita naisen kuin naisen parisuhteeseen.
Sanot sille miehellesi, että nyt riittää tämä soutaminen ja huopaaminen. Sanot, että haluat matkalle hänen kanssaan ja nyt heti varataan matka Lontooseen tai Roomaan tai minne ikinä sinä haluatkin. Miehesi on matkustanut tarpeeksi eikä ole suostunut matkustamaan kanssasi, joten sinä päätät kohteen. Istutte yhdessä tietokoneen ääreen, varaatte lennot, jotka maksatte miehesi luottokortilla. Sen jälkeen varaatte hotellin ja senkin maksatte miehen luottokortilla. Perillä syötte hyvin ja maksatte vuorotellen. Kunnon mies suostuu tähän.
Vierailija kirjoitti:
Ja tämä on vain yksi esimerkki näistä. Sama tapahtuu lahjojen kanssa. Hän saattaa mainita, että ajattelin ostaa sulle sellaisen lahjan synttärilahjaksi, mutta en sitten ostanut. Ja sama toistuu vuodesta toiseen. Kyllästyin siinä määrin, että sanoin, että älä kerro minulle enää millaisen lahjan ajattelit hankkia, kun en koskaan kuitenkaan mitään lopulta hanki. Siitä tulee vaan pahempi mieli.
Anteeksi, mutta tuosta tulee mieleen kiusaaminen, jota jotkut lapsena tekivät. Siis kysyivät "haluatko karkin? :)" karkkipussia kädessä näyttäen.
Kun ilmoitit haluavasi, vedettiin pussi pois tirskuen "No et todellakaan saa! :D"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli sinun ongelma on katetta miestä kohtaan ja haluaisit että joko mies lopettaa työnpuolesta reissaamisen tai sitten että ottaa sinut mukaan niihin työreissuihin??
En vaan haluaisin, että hän olisi kiinnostunut katselemaan matkakohdevaihtoehtoja kanssani ja tekisi siitä yhdessä päätöksen kanssani. Minä voin sitten organisoida matkan, kun siitä on yhdessä tehty päätös. Jos se on ongelma, että johtaja ei siihen itse kykene.
Ap
Mutta onhan mies ehdottanut Puolaa, Ahvenanmaata ja sitä ravintolaa? Mitä sinä olet silloin puolestaan hänelle vastannut? Jos nyt vaikka menet illalla koneelle ja kerrot, että nämä olisi nyt pääsiäisenä lento ajat, että käykö, niin mitä mies sinulle vastaisi? Ps. Varsova on tosi kiva ja helppo kaupunki, menkää tai mene ihmeessä sinne pääsiäisenä.
Jotain selityksiä, että pitää varmistaa ensin töistä sitä ja tätä ja lapsen hoitokin ensin.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärränkö nyt oikein, Sinä haluat matkustella tai mennä ravintoloihin mutta et halua itse niitä järjestää sekä maksaa niitä ja nyt valitat ja nalkutat kun mies ei järjestä ja maksa sinun haluamia asioita?
Olet siis sitä mieltä, että pienituloisemman pitää maksaa matka myös isotuloiselle, jotta pihinä tämä pääsee lokkeilemalla mukaan?
Niillä korteilla pelataan mitkä on jaettu. Sinä olet siis sitä mieltä että pienempituloisen pitää päästä lokkeilemaan isompituloisen rahoilla?
Vierailija kirjoitti:
Nainen ei koskaan pariudu miehen kanssa joka kuuluu alempaan yhteiskuntaluokkaan mitä nainen itse on. Jos mies on duunari se voi pairutua korkeintaan duunarin kanssa mutta jos mies on lääkäri tai lentäjä niin mies voi valita naisen kuin naisen parisuhteeseen.
No itseasiassa joskus naisen kannattaisi vaihtaa mies vaikka Aku-Ankkaan ja jättää pihi Roope-Ankka itsekseen uimaan rahoihinsa.
En ymmärrä kyllä lasiperheessä tiukasti 50-50 kulujen jakoa, jos toisella on tuplasti paremmat tulot.
Perhe kun on myös yksikkö. Ja esim. lapsentekokin naisen osalta on iso panos yhteiseen elämään, eikä sekään mennyt 50-50.
Ja yleisesti ottan, jos ollaan tosissaan elämänkumppaneita, niin silloin niin hyvä kuin huonokin jaetaan keskenään aika pitkälle, sitähän se kumppanuus on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärränkö nyt oikein, Sinä haluat matkustella tai mennä ravintoloihin mutta et halua itse niitä järjestää sekä maksaa niitä ja nyt valitat ja nalkutat kun mies ei järjestä ja maksa sinun haluamia asioita?
Olet siis sitä mieltä, että pienituloisemman pitää maksaa matka myös isotuloiselle, jotta pihinä tämä pääsee lokkeilemalla mukaan?
Niillä korteilla pelataan mitkä on jaettu. Sinä olet siis sitä mieltä että pienempituloisen pitää päästä lokkeilemaan isompituloisen rahoilla?
Onko sulla lukutaidossa vikaa? Tässä on moneen kertaan sanottu, että matka maksettaisiin puoliksi.
Ap teillä ei ole luokkaeroa suhteessa, vaan mies on alkanut tyypilliseen tapaan pitää sinua itsestäänselvyytenä. Ei ole kiinnostunut viettämään kanssasi aikaa tai näkemään vaivaa tai käymään matkoilla kanssasi. Olet hänelle arjen mahdollistaja ja kotitalouskone, mielenkiintoinen elämä hänellä on jossain muualla kodin ulkopuolella.
Jotain selityksiä, että pitää varmistaa ensin töistä sitä ja tätä ja lapsen hoitokin ensin.
Ap
Varmistat toki lapsen hoidon ennakkoon ja tuskin miehelläkään töitä on pääsiäisen pyhinä. Vaikea uskoa, että mies jäisi kotiin, jos lennot on ostettu.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä kyllä lasiperheessä tiukasti 50-50 kulujen jakoa, jos toisella on tuplasti paremmat tulot.
Perhe kun on myös yksikkö. Ja esim. lapsentekokin naisen osalta on iso panos yhteiseen elämään, eikä sekään mennyt 50-50.
Ja yleisesti ottan, jos ollaan tosissaan elämänkumppaneita, niin silloin niin hyvä kuin huonokin jaetaan keskenään aika pitkälle, sitähän se kumppanuus on.
Juu ei mennyt tasan. Minä olin vauvan kanssa vuoden kotona. Mies ei halunnut riskeerata uraansa pitämällä vanhempainvapaita. Tuolloin ei ollut vielä nykyistä vanhempainvapaa mallia käytössä.
Ap
Ap kysy mieheltäsi, mihin hän sinua tarvitsee? Kerro sitten meille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haittaako sinua sitten hoitaa kaikki järjestelyt, jos mies kuitenkin lähtee mukaan ja ilmeisesti myös tykkää teidän yhteisestä ajasta? Vai mistä on sitten jäänyt kiinni, ettette ole käyneet missään? Esimerkiksi kesälomalla, kun jotain ilmeisesti olette tehneet?
Haluaisin miehen yhdessä osallistuvan yhteistä matkaa koskeviin päätöksiin. Edes joihinkin. Nytkin sanoi pohtineena jo vuosia yhteistä pyöräilymatkaa Ahvenanmaalle. Mutta eihän sellaista tule, jos minä en tee päätöstä ja järjestä matkaa.
Sama tuon ravintolan osalta. Viime vuonna puhui, että haluaisi viedä minut erääseen finedining ravintolaan syömään (Suomessa), jossa olivat firman piikkiin käyneet. Ehdotti tiettyä viikonloppua, että josko sillon mentäis. No mä olin katsonut, ettei kalenteriin tule mitään sille viikonlopulle ja kun se viikonloppu tuli, niin kysyin, että varasiko hän sen pöydän
On huomannut, että sinulle riittävät puheet, eikä tarvita tekoja. Et ole niin arvokas hänelle ja pysyt siinä ilman vaivannäköäkin.
Googlaa bare minimum marriage.
Meillä myös minä kustannan pääasiassa lapsen harrastuksen. Harrastaa ratsastusta ja mies ei halua moista rahoittaa, kun halvempiakin vaihtoehtoja olisi. Minulla taas ei ole sydäntä kieltää tyttäreltä mieleistä harrastustaan, koska mulla on kyllä varaa siitä maksaa. Mä voin hyvin käydä vaan lenkillä ja pyöräilemässä, joka ei mitään maksa.
Ap
Mies ei halua rahoittaa Teidän yhteisen lapsen harrastusta!
Ei ole kunnon mies. Eikä isä. Pihi.
Vierailija kirjoitti:
Jotain selityksiä, että pitää varmistaa ensin töistä sitä ja tätä ja lapsen hoitokin ensin.
Ap
Varmistat toki lapsen hoidon ennakkoon ja tuskin miehelläkään töitä on pääsiäisen pyhinä. Vaikea uskoa, että mies jäisi kotiin, jos lennot on ostettu.
Joo tuskin hän jäisi kotiin. Joku siinä ajatuksessa vaan tökkii, kun mies tavallaan vaan tulee perässä. Olis ihan eri asia lähteä ihmisen kanssa, joka myöskin innostus silmissään olisi mukana joskus.
Ap
No eihän jotain Tallinnan matkaa tarvitse etukäteen varata, se kun lähdette vaan. Ilmeisesti lapselle löytyy helposti hoitaja kuitenkin, jos kaksin haluatte mennä. Mitä siis miehesi tekisi jos ensi torstaina ehdottaisit, että lähdetään huomenna Tallinnassa käymään?