Lue keskustelun säännöt.
Luokkaero parisuhteessa
Vähän kärjistetty otsikko, mutta kertoo olennaisen aiheesta.
Me ollaan siis 30 vuotiaita 10 vuotta avioliitossa ollut pariskunta, jossa miehen urakehitys on johtanut jonkinnäköiseen "kastieroon" suhteessa.
Ollaan alettu seurustelemaan lukion jälkeen 20-vuotiaina opiskelijoina. Muutaman vuoden jälkeen syntyi lapsi ja mentiin naimisiin.
Hölmönä opiskelin ensin naisvaltaiselle alalle, jossa palkkakehitys hinkkasi paikoillaan. Mentiin samana vuonna työelämään ja viiden vuoden aikana mun palkka oli noussut 50€/kk ja miehen 1000€/kk. Vaihdoin sitten alaa ja nyt mulla pari vuotta työkokemusta ja suomalaisen mediaanipalkka. Olen asiantuntijatyössä, mutta työhöni kuuluu myös "käsienlikaamista". Toistaiseksi ei matkustelua.
Mies on kuitenkin samalla edennyt urallaan todella nopeasti ja tienaa nyt melkein tuplasti sen, mitä minä.
Meillä on molemmilla omat rahat ja maksetaan kaikki 50/50. Tämä ei sinällään haittaa, ei minulla ole miehen rahoihin mitään oikeutta, eikä omakaan palkkani huono ole.
Mutta se mikä painaa... Koska mies on edennyt jonkin sortin johtajaksi, hän käy kerran pari vuodessa ulkomaanmatkoilla ja käyvät reissuissaan katsomassa nähtävyyksiä ja syömässä 5 ruokalajin illallisia yms..
Yritän aina välillä ehdottaa, josko lähdettäisiin yhdessä ulkomaanmatkalle. Miestä vaan ei kiinnosta hiukkaakaan katsoa kanssani mitään matkakohteita tms. vaan jos reissun haluan, saan sen yksin varata. Mies lähtee kyllä mukaan järjestämälleni reissulle ja oletettavasti maksaa siitä puolet myös. Olen kerran järjestänyt meille matkan Espanjaan. Jostain "tavallisisen tason" ravintoloista mies saattaa todeta, että eipä ollut ihmeellistä. Minä taas totean, että tämän paremmassa minä en ole koskaan käynytkään.
Jotenkin harmittaa, että mies näkee maailmaa ja kulttuuria ja hienoja ravintoloita "firman piikkiin", mutta ei ole yhtään kiinnostunut suunnittelemaan reissua minun kanssani. Minun pitäisi huolehtia matka, jos sellaisen haluan. Katsoa yksikseni mielenkiintoinen matkakohde, varata hotellit, lentoliput ja kuljetukset. Toimia siis matkanjärjestäjänä.
Tai sitten järjestän matkan ihan itselleni ja jätän miehen kotiin.
Mitä ajattelette?
Kommentit (742)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sinne ravintolaan pitää mennä olutta juomaan ja matkoille lähtemään. Kotona on ihmisen hyvä olla ja kun on mukava puoliso jonka kanssa on mielekästä tekemistä niin ravintola on ihan turha paikka. Kaikennäköiset harrastukset aiheuttaa ihmisille turhaa stressiä kun aina pitää jonnekin olla menemässä. Jos on työ tai käy koulua niin siinä on tarpeeksi päiväohjelmaa. Jos taas on vaan kotona niin sitten on hyvä vaikka rännejä korjata tai polttopuita tehdä. Sillä ulkoilma on terveellistä ja hyvin nukuttaa. Jos on niin onnellisessa asemassa että asuu omassa talossa syrjäseudulla, niin sitten voi vaikka pihaa laittaa tai mukavan terassin jossa istuskella.
Olen kiinnostunut historiasta, esim italiassa olisi paljon hienoa ihmeteltävää. Harmi kun ei ole rahaa matkustella.
Kyllä ne ainaiset kotiseinätkin joskus tympii.
Lomamatkalla on ihanaa sekin, ettei tarvitse tehdä kotitöitä. Ei näe, mihin on taas kotona kertynyt pölyä ja likaa ja sotkua, ei tarvitse laittaa ruokaa eikä pestä pyykkiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyse ei ole mistään "luokkaerosta" vaan siitä, että miehesi ei ole kiinnostunut olemaan kanssasi ja sinä et osaa tai uskalla ottaa asiaa puheeksi.
Mene yksin tai kaverin kanssa. Mihin se sika muuten hilloaa rahansa? Kyllä parisuhteessa pitää olla yhteiset rahat. Yksinmatkustelu on todella vapauttavaa ja mukavaa. Suosittelen.
Jos lähdette matkalle niin kyllähän suurituloisemman tulee maksaa silloin enemmän ja muutenkin maksaa kuluja enemmän. En ikinä suostuisi tuollaiseen. Miehelläni isommat tulot ja maksaa kaikesta enemmän ja yleensä myös matkat melkein kokonaan. Tulee mieleen, että mitäköhän se sun miehesi puuhaa muuta siellä matkoilla? Sun seura ei tunnu myöskään kiinnostavan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Erikoinen kuvio. Mun mies on säästäväinen ja ei mistään anteliaimmasta päästä, mutta jopa hän maksaa matkoista huomattavasti enemmän kuin minä nyt työttömänä.
Ap minusta tuntuu että ette ole miehen kanssa yksikkö. Minun mielestäni tilanteesi kuulostaa jotenkin oudolta. Ihan kuin mies ei haluaisi yhteisiä muistoja sinun kanssasi vaan nauttii mieluummin työstatuksestaan työkavereiden kanssa kuin joku pikkupoika.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä menee palkat yhteiselle tilille ja sieltä maksetaan ihan kaikki. Näin on ollut liiton alusta asti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap ei ole vastannut yhteenkään kysymykseen tai asialliseen poimintaan mitä hänelle on tässä esitetty. Ilmeisesti totuus on aika hankala pala niellä tai asian pohtimiseen varattu aalto meni jo ohi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Elin ennen samanlaisessa asetelmassa ja vihdoin älysin lähteä.Ennen sitä aloin tehdä reissuja ystävien kanssa ja ne olivat mukavia.Siitä opin paljon,että jos minua ei arvosteta tai katsotaan ohi,niin onhan niitä muitakin mahdollisuuksia.
No ne firman matkat on vähän sellaisia, että sinne ei sovi puolisoita ottaa matkaan. ;) Like cmooooon. ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap ei ole vastannut yhteenkään kysymykseen tai asialliseen poimintaan mitä hänelle on tässä esitetty. Ilmeisesti totuus on aika hankala pala niellä tai asian pohtimiseen varattu aalto meni jo ohi?
Oon vastannut omasta mielestäni aika ahkerasti tähän ketjuun, mutta yritän välillä tehdä muutakin. :D
Ap
Vierailija kirjoitti:
Mene yksin tai kaverin kanssa. Mihin se sika muuten hilloaa rahansa? Kyllä parisuhteessa pitää olla yhteiset rahat. Yksinmatkustelu on todella vapauttavaa ja mukavaa. Suosittelen.
No mä väitän, että hilloaa ne ihan säästöihinsä. Ehkä toooodealla pahan päivän varalle, en tiedä. :)
Ap
Vierailija kirjoitti:
Erikoinen kuvio. Mun mies on säästäväinen ja ei mistään anteliaimmasta päästä, mutta jopa hän maksaa matkoista huomattavasti enemmän kuin minä nyt työttömänä.
Ap minusta tuntuu että ette ole miehen kanssa yksikkö. Minun mielestäni tilanteesi kuulostaa jotenkin oudolta. Ihan kuin mies ei haluaisi yhteisiä muistoja sinun kanssasi vaan nauttii mieluummin työstatuksestaan työkavereiden kanssa kuin joku pikkupoika.
Mainitsinkin aiemmin ketjussa jo, että mies omistautuu täysillä työlleen. Ei juuri muusta puhukkaan. Ehkä hän saa työstään niin paljon sisältöä elämäänsä, ettei muu kiinnosta.
Ap
Ja tuosta kommunikoinnista, mistä jotkut kyselivät, niin se on ollut aika kauan sellaista kissa-hiiri-leikkiä. Mä yritän saada miestä keskustelemaan ja hän vetäytyy. En nykyään enää yritä niin kauheasti avata syvällisiä keskusteluja, kun ei hän kuitenkaan osallistu niihin. Siks kai täällä palstalla roikunkin. :D
Juttelee kyllä "päivän säästä" tai työasioista.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vähän tehty ongelma.
Oliko sulla jokin ratkaisuehdotus?
Olen kiinnostunut historiasta, esim italiassa olisi paljon hienoa ihmeteltävää. Harmi kun ei ole rahaa matkustella.
Kyllä ne ainaiset kotiseinätkin joskus tympii.