Luokkaero parisuhteessa
Vähän kärjistetty otsikko, mutta kertoo olennaisen aiheesta.
Me ollaan siis 30 vuotiaita 10 vuotta avioliitossa ollut pariskunta, jossa miehen urakehitys on johtanut jonkinnäköiseen "kastieroon" suhteessa.
Ollaan alettu seurustelemaan lukion jälkeen 20-vuotiaina opiskelijoina. Muutaman vuoden jälkeen syntyi lapsi ja mentiin naimisiin.
Hölmönä opiskelin ensin naisvaltaiselle alalle, jossa palkkakehitys hinkkasi paikoillaan. Mentiin samana vuonna työelämään ja viiden vuoden aikana mun palkka oli noussut 50€/kk ja miehen 1000€/kk. Vaihdoin sitten alaa ja nyt mulla pari vuotta työkokemusta ja suomalaisen mediaanipalkka. Olen asiantuntijatyössä, mutta työhöni kuuluu myös "käsienlikaamista". Toistaiseksi ei matkustelua.
Mies on kuitenkin samalla edennyt urallaan todella nopeasti ja tienaa nyt melkein tuplasti sen, mitä minä.
Meillä on molemmilla omat rahat ja maksetaan kaikki 50/50. Tämä ei sinällään haittaa, ei minulla ole miehen rahoihin mitään oikeutta, eikä omakaan palkkani huono ole.
Mutta se mikä painaa... Koska mies on edennyt jonkin sortin johtajaksi, hän käy kerran pari vuodessa ulkomaanmatkoilla ja käyvät reissuissaan katsomassa nähtävyyksiä ja syömässä 5 ruokalajin illallisia yms..
Yritän aina välillä ehdottaa, josko lähdettäisiin yhdessä ulkomaanmatkalle. Miestä vaan ei kiinnosta hiukkaakaan katsoa kanssani mitään matkakohteita tms. vaan jos reissun haluan, saan sen yksin varata. Mies lähtee kyllä mukaan järjestämälleni reissulle ja oletettavasti maksaa siitä puolet myös. Olen kerran järjestänyt meille matkan Espanjaan. Jostain "tavallisisen tason" ravintoloista mies saattaa todeta, että eipä ollut ihmeellistä. Minä taas totean, että tämän paremmassa minä en ole koskaan käynytkään.
Jotenkin harmittaa, että mies näkee maailmaa ja kulttuuria ja hienoja ravintoloita "firman piikkiin", mutta ei ole yhtään kiinnostunut suunnittelemaan reissua minun kanssani. Minun pitäisi huolehtia matka, jos sellaisen haluan. Katsoa yksikseni mielenkiintoinen matkakohde, varata hotellit, lentoliput ja kuljetukset. Toimia siis matkanjärjestäjänä.
Tai sitten järjestän matkan ihan itselleni ja jätän miehen kotiin.
Mitä ajattelette?
Kommentit (742)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluaa vai ei halua? Ei tässä muu auta, kuin kysyä mieheltä itseltään.
Juttelin miehen kanssa ja nyt hän sanoi suoraan, ettei halua matkustaa. Ei kuulemma saa siitä mitään. Ei ole tottunut matkustelemaan, kun ei heidän perheessäänkään koskaan matkusteltu. Stressaantuu vieraalla kielellä puhumisesta ja siirtymistä. Eli ei auta, vaikka minä järjestän kaiken, hän stressaa matkaa ilmeisesti silti.
Ystäväni ovat perheellisiä ja käyttävät tietysti omat lomabudjettinsa perheen kanssa matkusteluun. Eli jos haluan matkustaa, lähden yksin.
Ap
Ei ole kovin uskottavaa. Mies matkustaa ulkomailla työn puolesta ja kehuskelee, miten ovat kierrelleet nähtävyyksiä ja syöneet hienoissa ravintoloissa firman piikkiin. Ja kaikki tämä suomenkielellä? Että muka stressaantuu v
Pikkufirmoissakin on pomoja, ja iso firma joka koostuu keskinkertaisuuksista, on yksi iso stressipallero kokonaisuudessaan. Eivät ne miehet miksikään kosmopoliiteiksi muutu, vaikka leikkivätkin yrityspomoja. Stressi purkaantuu sitten miten purkaantuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluaa vai ei halua? Ei tässä muu auta, kuin kysyä mieheltä itseltään.
Juttelin miehen kanssa ja nyt hän sanoi suoraan, ettei halua matkustaa. Ei kuulemma saa siitä mitään. Ei ole tottunut matkustelemaan, kun ei heidän perheessäänkään koskaan matkusteltu. Stressaantuu vieraalla kielellä puhumisesta ja siirtymistä. Eli ei auta, vaikka minä järjestän kaiken, hän stressaa matkaa ilmeisesti silti.
Ystäväni ovat perheellisiä ja käyttävät tietysti omat lomabudjettinsa perheen kanssa matkusteluun. Eli jos haluan matkustaa, lähden yksin.
Ap
Ja tämä matkustushaluttomuus ei ole aiemmin tullut ilmi yli kymmenen vuoden suhteen aikana? Olette sitten näköjään tämän matkustusasian suhteen erilaisia. Sinä päätät, kuinka ison roolin annat tälle tiedolle parisuhdett
No ei ole tullut kun ei nuorena kummallakaan ollut kokemusta matkustelusta eikä rahaa matkustella. Mä olen alkanut haaveilla siitä vasta nyt 30 vuotiaana, kun siihen olis varaakin. Haluaisin vähän nähdä maailmaa. Ihan Euroopassa riittäis mulle nähtävää näin aluksi ainakin. Jotenkin vaan ankea ajatus, ettei mies halua lähteä mukaan.
Ap
Vierailija kirjoitti:
"Ei paljoa vaadi pikkupomonq lähteä valmiiseen pöytään työreisuilla. Kaikki on hoidettu. Ei vältte tartte puhua vierasta kieltä kuin tylasioissa. T. Pomo"
Samoin olis ollut näillä kahdenkeskisillä lomamatkoilla. Mä järjestän kaiken. Ainut ero on, että mies joutuu maksamaan omasta matkastaan, eikä tarvi puhua työasioista, jos ei halua.
ap
No hän saa tuon ilmaiseksi ja valmiiksi pureskeltuna töissä. Onko mies aiemmin halunnut panostaa suhteeseenne? Ainoat suomalaiset miehet (varakkaat) joita olen itse tavannut ovat halunneet sijoittaa minuun lähinnä veronkierron kohteena. Sen vuoksi nuo firmatkin sitä tekevät, liikematkat ja ruokailut saa vähentää verotuksessa. Eivät ne yrirykset toimihenkilöitään mistään jalomielisyydestä ja rakkaudesta kuljettele ja kestitse.
"Sinä voit arvottaa asian noin. Suurimmalle osalle se kumppani on tärkein ei raha. Rakastan puolisoqni en hänen omaisuuttaan"
Miten se "puoliso on tärkein" ilmenee jos ei ole valmis laittamaan yhtään rahaa asioihin josta se puoliso tai muu perhe voisi ilahtua?
Sehän tässä juuri on se ristiriita että saatetaan sanoa puolison tai perheen olevan itselle tärkein mutta se ei sitten kuitenkaan jatku jos kyse on rahasta. Silloin ollaan ihan itsekkäitä. Puolisoa ollaan valmiita huomioimaan vain tavoilla jotka eivät saa maksaa mitään, ainakaan enempää kuin se toinen pystyy laittamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaako miestä pakottaa matkustamaan, kun hän ei siitä ilmiselvästi pidä? Oma mieheni oli alusta alkaen sellainen, että hän lähti suht mielellään matkoille, mutta stressaantui matkoilla tosi paljon. Monesti ajattelin, etten enää ikinä matkusta hänen kanssaan, koska mikään ei ollut hyvin ja hän selvästi ahdistui. Esimerkiksi rantalomalla hän saattoi kieltäytyä tulemasta altaalle. Lukemani perusteella ap:n mies vaikuttaa samanlaiselta. Se yhdistettynä tarkkaan rahankäyttöön tekee lomamatkoista erittäin epätoivottuja.
Työmatkat ovat erilaisia, koska silloin on päällä työrooli. Ei työkavereille voi valittaa samoin kuin vaimolle, että olipa surkea ravintola tai huono sänky. Lisäksi työmatkat ovat pakollisia eikä niitä tarvitse maksaa itse.
Miksi hän sitten näyttää kuvia nähtävyyksistä ja kertoo mielenk
työrooli? no työtähän se työmatka on. jotain diiliä siinä työstetään ja asiakkailla on sen verran tapoja, että järjestävät oheisohjelmaa työmatkalaisille yksinäisten hotellituntien minimoimiseksi. ei työmatkan tavoite ole vain lennellä ja leikkiä jotain roolia, vaan jonkun tavoitteen saavuttaminen. se voi onnistua käyttäytymällä normaalisti sosiaalisissa tilanteissa.
"Ei paljoa vaadi pikkupomonq lähteä valmiiseen pöytään työreisuilla. Kaikki on hoidettu. Ei vältte tartte puhua vierasta kieltä kuin tylasioissa. T. Pomo"
Kaikki on varmaan hoidettu ja voi mennä valmiiseen pöytään. En kuitenkaan usko, että vierasta kieltä tarvitsee puhua vain työasioissa päivällä. Usein tuollaisilla reissuilla käydään paikallisen isännnän kanssa illalla syömässä ja ehkä niitä nähtävyyksiäkin katsomassa. Ei heidän kanssa puhuta suomea. Samoin, jos on tuollaisessa johtavassa roolissa, johon kuuluu matkustamista ulkomailla, työhön kuuluu yhteydenpito ulkomaille myös kotimassa ollessa. On varmasti puheluita ja Teams-palavereita. Pakko pärjätä ja käyttää englantia.
Tiedän, mistä puhun, koska olen itse vastaavanlaisissa tehtävissä. Minusta ei ole mitenkään uskottavaa tuo vieraan kielen kanssa kommunikoinnin hankaluus. Ei hän olisi edenny uralla, jos se olisi ongelma. Ja jos käytännön järjestelyiden kanssa on ongelmia, niin vaimo voi hoitaa varaukset ja muut järjestelyt. En kyllä mitenkään usko, että sellainenkaan voisi olla ongelma hyvin koulutetulle ja johtavassa asemassa olevalle henkilölle.
Kuinka varmaa on, että nuo todella ovat olleet työmatkoja eikä reissuja kavereiden kanssa?
"Tiedän, mistä puhun, koska olen itse vastaavanlaisissa tehtävissä. Minusta ei ole mitenkään uskottavaa tuo vieraan kielen kanssa kommunikoinnin hankaluus. Ei hän olisi edenny uralla, jos se olisi ongelma. Ja jos käytännön järjestelyiden kanssa on ongelmia, niin vaimo voi hoitaa varaukset ja muut järjestelyt. En kyllä mitenkään usko, että sellainenkaan voisi olla ongelma hyvin koulutetulle ja johtavassa asemassa olevalle henkilölle."
Luulen että tässä on mennyt hieman sekaisin hankaluus ja rasittavuus. Moni ihminen kyllä pärjää vieraalla kielellä ja edustaa maailmalla sen mitä työ vaatii. Ja selviytyy siitä kunnialla. Moni ihminen kuitenkin kuormittuu siitä aika paljon ja haluaa sitten vapaa-aika jotain ihan muuta jotta taas nollaa tuota stressiä. Ei siis jaksaisi enää samaa asiaa vapaa-ajalla eli sitä että sittenkin olisi vastuussa siitä että asiat sujuvat jollain perheen reissullakin ja että hoitaa asioita vieraalla kielellä.
Ei minunkaan mieheni mitenkään riemusta kilju, jos ehdottelen reissua. Hänen työhönsä kuuluu ulkomaan matkoja jonkin verran hienoine illallisineen. Minä haluaisin matkustella paljon ja olenkin matkustellut jo ennen mieheni tapaamista.
Mieheni kyllä lähtee reissuun, kun minä suunnittelen ja hoidan reissujärjestelyt. Toki kohde päätetään yhdessä useimmiten. Minua ei yhtään haittaa suunnitella matkaa. Voin valita mieleisen hotellin jne.
Minulla asuu ystäviä ulkomailla. Välillä käyn heidän luonaan "omassa reissussa" ilman miestäni. Win win tilanne. Pääsen reissuun ja mieheni kotihiirenä nauttii kotona olosta.
Tässä ei ole kyse ettemme rakastaisi toisiamme vaan on myös vapautta tehdä itsekseen asioita joista pitää.
"työrooli? no työtähän se työmatka on. jotain diiliä siinä työstetään ja asiakkailla on sen verran tapoja, että järjestävät oheisohjelmaa työmatkalaisille yksinäisten hotellituntien minimoimiseksi. ei työmatkan tavoite ole vain lennellä ja leikkiä jotain roolia, vaan jonkun tavoitteen saavuttaminen. se voi onnistua käyttäytymällä normaalisti sosiaalisissa tilanteissa."
Hän matkustaa myös tapaamaan työkavereita, jotka ovat töissä toisen maan toimistossa. Nämä ovat yleensä ilmeisesti rennompia reissuja, jossa ehtii katsella nähtävyyksiä yms. kun ei ole asiakkaita tai toimittajia mukana.
ap
Vierailija kirjoitti:
"Tiedän, mistä puhun, koska olen itse vastaavanlaisissa tehtävissä. Minusta ei ole mitenkään uskottavaa tuo vieraan kielen kanssa kommunikoinnin hankaluus. Ei hän olisi edenny uralla, jos se olisi ongelma. Ja jos käytännön järjestelyiden kanssa on ongelmia, niin vaimo voi hoitaa varaukset ja muut järjestelyt. En kyllä mitenkään usko, että sellainenkaan voisi olla ongelma hyvin koulutetulle ja johtavassa asemassa olevalle henkilölle."
Luulen että tässä on mennyt hieman sekaisin hankaluus ja rasittavuus. Moni ihminen kyllä pärjää vieraalla kielellä ja edustaa maailmalla sen mitä työ vaatii. Ja selviytyy siitä kunnialla. Moni ihminen kuitenkin kuormittuu siitä aika paljon ja haluaa sitten vapaa-aika jotain ihan muuta jotta taas nollaa tuota stressiä. Ei siis jaksaisi enää samaa asiaa vapaa-ajalla eli sitä että sittenkin olisi vastuussa siitä että asiat sujuvat jollain perheen reissullakin ja että hoitaa asioita vieraalla kielellä.
En tiedä puhutko omasta kokemuksesta, mutta minä en usko tuohon. En tunne ketään tuollaista. Päinvastoin kaikki tuntemani ihmiset, jotka reissaavat työn puolesta, tekevät sitä myös perheen kanssa. Aika monet käyvät joka lomalla jossain reissussa ja monet useita kertoja vuodessa. Sen uskon, että henkilö, joka reissaa koko ajan, ei välttämättä halua tehdä sitä vapaa-ajalla. Tässä ei kuitenkaan ole kyse sellaisesta.
Ap, ymmärrän sinua hyvin. Tuntuu, että tässä keskustelussa ihmiset ihan tarkoituksella ymmärsivät tämän aloituksen väärin.
Itselläni on hyvin samankaltainen tilanne. Itselläni on keskimääräistä parempi palkka, mutta ei kuitenkaan mikään huippu. Työn puolesta en käy matkoilla enkä syömässä.
Mies käy työn puolesta paljon hyvissä ravintoloissa ja myös matkustaa jonkin verran. Muutenkin hänen työnsä on hyvin sosiaalista, joten vapaa-ajallaan hän ei halua tavata ystäviä, käydä ulkona syömässä, matkustella, käydä elokuvissa tai tehdä juuri mitään muuta kuin omia liikuntaharrastuksia. Vaimo on kiva kun tekee ruokaa ja vain "on" kotona.
Kuulostaa siis ihan kivalta elämältä. Tosiasia on, että itse en ole saanut tältä avioliitolta oikein yhtään mitään muuta kuin lapset. En ole sen tyyppinen vaimo, joka nauttii siitä, että voi olla vain kotona tekemässä ruokaa.
Lapset ovat nyt kohta aikuisia, ja itselläni ei pyöri mielessä oikein mikään muu kuin että mikä olisi helpoin ja kivottomin tapa liueta tästä avioliitosta. Mies ei halua erota, koska hänelle riittää se, että vaimo "on". Siis joku kotona ja mielummin ruoan kanssa valmiina. Varmasti myös miettii talon ja sijoitusten kohtaloa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Ei paljoa vaadi pikkupomonq lähteä valmiiseen pöytään työreisuilla. Kaikki on hoidettu. Ei vältte tartte puhua vierasta kieltä kuin tylasioissa. T. Pomo"
Samoin olis ollut näillä kahdenkeskisillä lomamatkoilla. Mä järjestän kaiken. Ainut ero on, että mies joutuu maksamaan omasta matkastaan, eikä tarvi puhua työasioista, jos ei halua.
ap
No hän saa tuon ilmaiseksi ja valmiiksi pureskeltuna töissä. Onko mies aiemmin halunnut panostaa suhteeseenne? Ainoat suomalaiset miehet (varakkaat) joita olen itse tavannut ovat halunneet sijoittaa minuun lähinnä veronkierron kohteena. Sen vuoksi nuo firmatkin sitä tekevät, liikematkat ja ruokailut saa vähentää verotuksessa. Eivät ne yrirykset toimihenkilöitään mistään jalomielisyydestä ja rakkaudesta kuljettele ja kestitse.
Mitä tarkoitat panostamisella? Jos se on kotitöiden tekemistä niin kyllä, sitten mies panostaa.
On toisinaan esimerkiksi pessyt mun auton tai huoltanut itse mun polkupyörän, ilman että olen pyytänyt.
Että en voi sanoa, että ei mitään tekisi.
Ap
Matkusta yksin, lapsen tai jonkun ystäväsi kanssa, jos miehesi ei todellakaan pidä matkustamisesta. Tehkää yhdessä muut kivaa Suomessa.
Vierailija kirjoitti:
"Tiedän, mistä puhun, koska olen itse vastaavanlaisissa tehtävissä. Minusta ei ole mitenkään uskottavaa tuo vieraan kielen kanssa kommunikoinnin hankaluus. Ei hän olisi edenny uralla, jos se olisi ongelma. Ja jos käytännön järjestelyiden kanssa on ongelmia, niin vaimo voi hoitaa varaukset ja muut järjestelyt. En kyllä mitenkään usko, että sellainenkaan voisi olla ongelma hyvin koulutetulle ja johtavassa asemassa olevalle henkilölle."
Luulen että tässä on mennyt hieman sekaisin hankaluus ja rasittavuus. Moni ihminen kyllä pärjää vieraalla kielellä ja edustaa maailmalla sen mitä työ vaatii. Ja selviytyy siitä kunnialla. Moni ihminen kuitenkin kuormittuu siitä aika paljon ja haluaa sitten vapaa-aika jotain ihan muuta jotta taas nollaa tuota stressiä. Ei siis jaksaisi enää samaa asiaa vapaa-ajalla eli sitä että sittenkin olisi vastuussa siitä että asiat sujuvat jollain perheen reissullakin ja että hoitaa asioita vieraalla kielellä.
Miehen työkieli on englanti. Ihan normaalinakin työpäivänä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Ap, ymmärrän sinua hyvin. Tuntuu, että tässä keskustelussa ihmiset ihan tarkoituksella ymmärsivät tämän aloituksen väärin.
Itselläni on hyvin samankaltainen tilanne. Itselläni on keskimääräistä parempi palkka, mutta ei kuitenkaan mikään huippu. Työn puolesta en käy matkoilla enkä syömässä.
Mies käy työn puolesta paljon hyvissä ravintoloissa ja myös matkustaa jonkin verran. Muutenkin hänen työnsä on hyvin sosiaalista, joten vapaa-ajallaan hän ei halua tavata ystäviä, käydä ulkona syömässä, matkustella, käydä elokuvissa tai tehdä juuri mitään muuta kuin omia liikuntaharrastuksia. Vaimo on kiva kun tekee ruokaa ja vain "on" kotona.
Kuulostaa siis ihan kivalta elämältä. Tosiasia on, että itse en ole saanut tältä avioliitolta oikein yhtään mitään muuta kuin lapset. En ole sen tyyppinen vaimo, joka nauttii siitä, että voi olla vain kotona tekemässä ruokaa.
Lapset ovat nyt kohta aikuisi
Miehenä en voi ymmärtää tuollaisia miehiä. Miten voi oma hyvinvointi ja harrastukset olla niin tärkeitä, että laiminlyö perhettään? Tiedän kyllä, että sellaisia miehiä on ja ilmeisesti aika paljon. Onneksi omassa tuttavapiirissäni ei ole ketään tuollaista. En tiedä, miten suhtautuisin ja tulisimmeko toimeen ollenkaan.
"Miehen työkieli on englanti. Ihan normaalinakin työpäivänä. "
Ja kokee englannin käyttämisen lomalla stressaavana? Ei millään tavalla uskottavaa. Nyt on kyse jostain muusta. Vaikuttaa, että hän ei halua kertoa todellista syytä, miksei halua matkustaa. Eihän vaan ole niin pihi, että sijoitukset ovat tärkeämpiä?
Vierailija kirjoitti:
Ap, ymmärrän sinua hyvin. Tuntuu, että tässä keskustelussa ihmiset ihan tarkoituksella ymmärsivät tämän aloituksen väärin.
Itselläni on hyvin samankaltainen tilanne. Itselläni on keskimääräistä parempi palkka, mutta ei kuitenkaan mikään huippu. Työn puolesta en käy matkoilla enkä syömässä.
Mies käy työn puolesta paljon hyvissä ravintoloissa ja myös matkustaa jonkin verran. Muutenkin hänen työnsä on hyvin sosiaalista, joten vapaa-ajallaan hän ei halua tavata ystäviä, käydä ulkona syömässä, matkustella, käydä elokuvissa tai tehdä juuri mitään muuta kuin omia liikuntaharrastuksia. Vaimo on kiva kun tekee ruokaa ja vain "on" kotona.
Kuulostaa siis ihan kivalta elämältä. Tosiasia on, että itse en ole saanut tältä avioliitolta oikein yhtään mitään muuta kuin lapset. En ole sen tyyppinen vaimo, joka nauttii siitä, että voi olla vain kotona tekemässä ruokaa.
Lapset ovat nyt kohta aikuisi
No nyt kuulostaa tosi tutulta!
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hieman aiheen sivusta: New Yorkissa lähes joka ravintolassa, jossa syödään veitsellä ja haarukalla, pääruoka maksaa tänä päivänä "sen" yli 50 euroa. Inflaatio, vahva dollari, suomalaisten jo yli vuosikymmenen jatkunut heikko tulokehitys saa tämän näyttämään jotenkin eriskummalliselta.
Joo, tiedän tämän kyllä, olen käynyt syömässä esim. Floridassa ja Californiassa näitä haarukka/veitsiaterioita, tosin liki 10 v sitten, mutta silloinkin kahden hengen ruoat oli yli 100 taalaa helposti. Jostain kumman syystä syötiin useimmiten ihan vaan In and out burgerissa tai Panda Expressissä :D JOka kerta, kun autosi parkkasit tunniksi johonkin, hinta: 20 taalaa. Voin kyllä kuvitella, että nuo hinnat on tulleet varmaan 30 pinnaa ylöspäin tänä aikana. Suomalaiset ovat aika köyhiä verrattuina Amerikkailaisiin, ja sitä täällä Suomessa ei oikein moni vielä tajua. Terv. Se kelle vastasit
Vierailija kirjoitti:
"Miehen työkieli on englanti. Ihan normaalinakin työpäivänä. "
Ja kokee englannin käyttämisen lomalla stressaavana? Ei millään tavalla uskottavaa. Nyt on kyse jostain muusta. Vaikuttaa, että hän ei halua kertoa todellista syytä, miksei halua matkustaa. Eihän vaan ole niin pihi, että sijoitukset ovat tärkeämpiä?
Hän on pihi ja turvallisuushakuinen, joten hänellä ei ole sijoituksia vaan säästöjä. Minulla on sijoitussalkku.
Ap
"Ei paljoa vaadi pikkupomonq lähteä valmiiseen pöytään työreisuilla. Kaikki on hoidettu. Ei vältte tartte puhua vierasta kieltä kuin tylasioissa. T. Pomo"
Samoin olis ollut näillä kahdenkeskisillä lomamatkoilla. Mä järjestän kaiken. Ainut ero on, että mies joutuu maksamaan omasta matkastaan, eikä tarvi puhua työasioista, jos ei halua.
ap