Lue keskustelun säännöt.
Miksi suomalaisten korkeakouluaste on 10 prosenttiyksikköä alempi kuin muissa Pohjoismaissa?
Kommentit (69)
Suomalainen on parhaimillaan maajussina joka tekee töitä älykkäämpien tiloilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korkeakoulupaikkoja on liian vähän. Eihän niitä jää meillä tyhjinä roikkumaan isoja määriä joten kyse pitää olla siitä että kaikki halukkaat eivät mahdu sisään.
Vaikeimmilla aloilla on ensisijaisia hakijoita vähemmän kuin aloituspaikkoja.
Esim. Sähkötekniikka, tekniikan kandidaatti ja diplomi-insinööri (3 v + 2 v)
Ensisijaisia hakijoita / aloituspaikka: 0,46
Niin? Pitäisikö niihin mielestäsi alentaa pääsyrajoja vai miten ratkaiset ongelman?
Jos nyt opetettaisiin kaikki ensin lukemaan ja kirjoittamaan niin sitten voisi nostaa korkeakoulussa opiskelevien määriä. Ei ole hyvä että edes perustaitoja ei opita koulussa. Luokalta toiselle pääsy ei saa olla automaatio jos koululainen ei pärjää Toisaalta ei kyse ole ainoastaan suomalaisesta ongelmasta. Juuri luin uutisen amerikalaisesta teinistä joka haastoi koulunsa oikeuteen kun ei oppinut lukemaan ja kirjoittamaan mutta sai paperit hyvillä arvosanoilla ("with honors") valmistuessaan. Ks. https://edition.cnn.com/2025/02/27/us/connecticut-aleysha-ortiz-illiter…
Suomessa ei enää arvosteta koulutusta ja tiedettä. Pätevyysvaatimuksia eri tahoilla pyritään laskemaan koko ajan ja tieteen rahoitusta on leikattu. Kouluissa on helpotettu vuodesta toiseen osaamisvaatimuksia ja silti ei resupuntit saa pentujaan läpi koululaitoksen ilman sosiaalihuollon tukea.
Vierailija kirjoitti:
Koska kaikkien ei ole tarpeellista korkeakouluttautua. Korkeakoulutettuja on meilläkin esim kaupan kassalla töissä. Voisimme toki räätälöidä lisää yliopistotutkintoja esim kassatieteiden maisteri tms (keksikää itse lisää) ja vaatia, että viivakoodinlukijalla on moinen pätevyys. Saisimme varmaan lisää koskeakoulutettuja, mutta olisiko siinä sitten mitään järkeä.
Okei ja sun mielestä ihminen, joka on tarpeeksi älykäs saadakseen korkeakoulututkinnon, pitäisi pakottaa suoraan kaupan kassalle peruskoulusta? Miten tämä auttaa Suomea menestymään, jos ihan fiksut ihmiset eivät saa edes yrittää käyttää potentiaaliaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koska kaikkien ei ole tarpeellista korkeakouluttautua. Korkeakoulutettuja on meilläkin esim kaupan kassalla töissä. Voisimme toki räätälöidä lisää yliopistotutkintoja esim kassatieteiden maisteri tms (keksikää itse lisää) ja vaatia, että viivakoodinlukijalla on moinen pätevyys. Saisimme varmaan lisää koskeakoulutettuja, mutta olisiko siinä sitten mitään järkeä.
Toki kaupan kassojakin tarvitaan, mutta se tuottavuuden kasvu tapahtuu korkeakoulutettujen toimesta tuotekehityksen saralla.
Jos Suomessa työläiset tekevät metallilangasta laadukkaita ruuveja ja muttereita, ei siinä kauheasti lisäarvoa tuoteta. Merkittävä lisäarvo tuotetaan niissä maissa, joissa suomalaisten ruuveja käytetään korkeamman jalostusasteen teknologisiin tuotteisiin.
Suomen tärkein vientituote Kiinaan on _paperimassa_, siis MASSA eli raaka-aine, eikä edes laadukas jalostustuote, kuten joku erikoisempi paperilaatu. Aika saatanasti saadaan sellua keittää, jotta sillä nykyaikana vaurastuttaisiin.
Suuri osa ruotsalaisista lukioista on leikkikouluja, joissa lukutaidotonkin pääsee ylioppilaaksi. Siitä on helppo jatkaa leikkiammattikorkeakoulussa, kunhan joku kirjoitustaitoinen täyttää hakulomakkeen.
On Ruotsissa paljon hyviäkin lukioita ja korkeakouluja, mutta ne eivät kuulu juuri tähän aiheeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska kaikkien ei ole tarpeellista korkeakouluttautua. Korkeakoulutettuja on meilläkin esim kaupan kassalla töissä. Voisimme toki räätälöidä lisää yliopistotutkintoja esim kassatieteiden maisteri tms (keksikää itse lisää) ja vaatia, että viivakoodinlukijalla on moinen pätevyys. Saisimme varmaan lisää koskeakoulutettuja, mutta olisiko siinä sitten mitään järkeä.
Okei ja sun mielestä ihminen, joka on tarpeeksi älykäs saadakseen korkeakoulututkinnon, pitäisi pakottaa suoraan kaupan kassalle peruskoulusta? Miten tämä auttaa Suomea menestymään, jos ihan fiksut ihmiset eivät saa edes yrittää käyttää potentiaaliaan?
Puolet suomalaisista suorittaa AMK- tai yliopistotutkinnon. Valitettavasti kaikille näille älykkäille tai vain ahkerille ei ole tarjolla töitä, joissa pääsisi hyödyntämään potentiaaliaan. Toki niille parhaille aina on. Sopii kysyä, menikö niiden huonompien koulutus verovaroista hukkaan?
Vierailija kirjoitti:
Joitain vuosikymmeniä sitten oli huoli siitä, että suomalaiset ylikouluttautuvat kortistoon eikä suorittavan työn tekijöidä löydy.
Sittemmin on todettu, että tuottavuuden kasvulla on vahva yhteys korkeakoulutukseen kansakunnan tasolla, mutta Suomessa vahinko ehti jo tapahtua. Eli putosimme korkeakoulutuksesda OECD-maiden kärkikastista lähelle keskiarvoa.
Toki tuottavuus kasvaa koulutustason lisääntyessä.
Yksilötasolla se tärkein kysymys kuitenkin kuuluu, kasvaako jatkossa samassa suhteessa sellaisten duunien määrä, josta maksetaan korkeakoulutustason palkka?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuka tekee kohta oikeat työt kun suurin osa on sitten maistereita?
Vierailija kirjoitti:
Kuka tekee kohta oikeat työt kun suurin osa on sitten maistereita?
No tehtaissa ja tuotantolaitoksissa sen työn tekee lähinnä automaatio ja lähitulevaisuudessa myös tekoäly.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on nyt korkeasti koulutettuja yli 50 000 työttömänä? Mites verrokkimaissa? Jos suurin osa porukkaa pitää olla korkeasti koulutettuja, kuka tekee ne työt joissa ei tarvitse kuin toisen asteen tutkinnon? Meillä jo nytkin aika monet korkeasti koulutetut tekee töitä joihin ei tarvitsisi kuin toisen asteen koulutuksen. Ihan höpöhöpöä tuollaiset että pitäisi olla enemmän korkeasti koulutettuja. Ruotsissakin taitaa kouluttamattomat maahanmuuttajat tehdä en alemman tason työt aika suurelta osin jo. Mahdetaanko heitä laskea edes tilastoihin?
Vierailija kirjoitti:
Kuka tekee kohta oikeat työt kun suurin osa on sitten maistereita?
Maistereita on vain15 % työikäisistä suomalaisista, eikä määrä ole nousemassa. Ammattikorkeakoulut sen sijaan paisuvat ja vesittävät koko ajatuksen korkeakoulutuksesta. Osansa vesittämisestä hoitavat ne, jotka ovat päässeet yliopistoon, mutta eivät jaksa kandia pitemmälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä on nyt korkeasti koulutettuja yli 50 000 työttömänä? Mites verrokkimaissa? Jos suurin osa porukkaa pitää olla korkeasti koulutettuja, kuka tekee ne työt joissa ei tarvitse kuin toisen asteen tutkinnon? Meillä jo nytkin aika monet korkeasti koulutetut tekee töitä joihin ei tarvitsisi kuin toisen asteen koulutuksen. Ihan höpöhöpöä tuollaiset että pitäisi olla enemmän korkeasti koulutettuja. Ruotsissakin taitaa kouluttamattomat maahanmuuttajat tehdä en alemman tason työt aika suurelta osin jo. Mahdetaanko heitä laskea edes tilastoihin?
Toki, mutta tässä kannattaa muistaa, että edelleen korkeakoulutettuja on suhteellisesti (eli siis prosentuaalisesti) vähemmän työttömänä kuin toisen asteen tai perusasteen tutkinnon suorittaneita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korkeakoulupaikkoja on liian vähän. Eihän niitä jää meillä tyhjinä roikkumaan isoja määriä joten kyse pitää olla siitä että kaikki halukkaat eivät mahdu sisään.
Vaikeimmilla aloilla on ensisijaisia hakijoita vähemmän kuin aloituspaikkoja.
Esim. Sähkötekniikka, tekniikan kandidaatti ja diplomi-insinööri (3 v + 2 v)
Ensisijaisia hakijoita / aloituspaikka: 0,46
Niin? Pitäisikö niihin mielestäsi alentaa pääsyrajoja vai miten ratkaiset ongelman?
Katso viesti johon se oli vastaus 🙄
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska kaikkien ei ole tarpeellista korkeakouluttautua. Korkeakoulutettuja on meilläkin esim kaupan kassalla töissä. Voisimme toki räätälöidä lisää yliopistotutkintoja esim kassatieteiden maisteri tms (keksikää itse lisää) ja vaatia, että viivakoodinlukijalla on moinen pätevyys. Saisimme varmaan lisää koskeakoulutettuja, mutta olisiko siinä sitten mitään järkeä.
Okei ja sun mielestä ihminen, joka on tarpeeksi älykäs saadakseen korkeakoulututkinnon, pitäisi pakottaa suoraan kaupan kassalle peruskoulusta? Miten tämä auttaa Suomea menestymään, jos ihan fiksut ihmiset eivät saa edes yrittää käyttää potentiaaliaan?
Puolet suomalaisista suorittaa AMK- tai yliopistotutkinnon. Valitettavasti kaikille näille älykkäille tai vain ahkerille ei ole tarjolla töitä, joissa pääsisi hyödyntämään potentiaaliaan. Toki niille parhaille aina on. Sopii kysyä, menikö niiden huonompien koulutus verovaroista hukkaan?
Eli sun vastaus oli, että kyllä pitää pakottaa. Selväksi tuli. Olen eri mieltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korkeakoulupaikkoja on liian vähän. Eihän niitä jää meillä tyhjinä roikkumaan isoja määriä joten kyse pitää olla siitä että kaikki halukkaat eivät mahdu sisään.
Vaikeimmilla aloilla on ensisijaisia hakijoita vähemmän kuin aloituspaikkoja.
Esim. Sähkötekniikka, tekniikan kandidaatti ja diplomi-insinööri (3 v + 2 v)
Ensisijaisia hakijoita / aloituspaikka: 0,46
Niin? Pitäisikö niihin mielestäsi alentaa pääsyrajoja vai miten ratkaiset ongelman?
Katso viesti johon se oli vastaus 🙄
Mikä oma ratkaisusi on niille, jotka eivät pääse opiskelemaan? Osaatko kertoa, vai jatkatko silmien pyörittelyä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korkeakoulupaikkoja on liian vähän. Eihän niitä jää meillä tyhjinä roikkumaan isoja määriä joten kyse pitää olla siitä että kaikki halukkaat eivät mahdu sisään.
Vaikeimmilla aloilla on ensisijaisia hakijoita vähemmän kuin aloituspaikkoja.
Esim. Sähkötekniikka, tekniikan kandidaatti ja diplomi-insinööri (3 v + 2 v)
Ensisijaisia hakijoita / aloituspaikka: 0,46
Niin? Pitäisikö niihin mielestäsi alentaa pääsyrajoja vai miten ratkaiset ongelman?
Katso viesti johon se oli vastaus 🙄
Mikä oma ratkaisusi on niille, jotka eivät pääse opiskelemaan? Osaatko kertoa, vai jatkatko silmien pyörittelyä?
Kaikki jotka ovat ymmärtäneet hakea, pääsevät edellä kuvatussa tilanteessa.
Ja jo nyt on tuhansia korkastikoulutettuja työttömänä ja huomattava joukko korkeakouluettuja, jotka voivat käyttää työssään vain murto-osaa koulutuksensa mahdollistamasta osaamispääomasta.
Ja miten tähän vastataan? - Kysellään osalta korkeakoulutettuja, että eikö työ kelpaa? - Onko kusi mennyt päähän kun saunantakanakin olsi töitä esimerkiksi hirsipuun luona? - Jaa, että palkkaako pitäisi maksaa? - Ootkohan opiskellut "väärää alaa" jos luulit, että useamman vuoden -siis sinä aikana, minkä korkeakoululuts yleensä kestää kun harva saa tutkintoaan kasaan alle vuodesa opinnoista huolimatta et oppinut, että ei korkeakoulutus takaa parempaa palkkaa..
Kuule kyllä opiskelupaikkoja pitää lisätä ja kouluttaa lisää, mitä ne muualla meistä oikein ajattelee, jos meillä ei ole niin ja niin paljon korkeakoulutettuja.
Pääsevätkö kaikki opiskelemaan?
Eivät.