Miksi suomalaisten korkeakouluaste on 10 prosenttiyksikköä alempi kuin muissa Pohjoismaissa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka tekee kohta oikeat työt kun suurin osa on sitten maistereita?

Maistereita on vain15 % työikäisistä suomalaisista, eikä määrä ole nousemassa. Ammattikorkeakoulut sen sijaan paisuvat ja vesittävät koko ajatuksen korkeakoulutuksesta. Osansa vesittämisestä hoitavat ne, jotka ovat päässeet yliopistoon, mutta eivät jaksa kandia pitemmälle.

Mutta kuinka moni tuosta 15% pääsee työssään käyttämään edes murto-osaa maisteri-opinnoissaan hankkimaansa osaamispääomaa?  Ja ei en nyt ala kinaamaan siitä miten paljon ta vähän se eroaa ammattorkeasta valmistuneen n.n nomin tai ylemmän amkk: tutkinnon suorittaneen osaamispotentiaalista; heitäkin on maiterien tavoin ihan liian paljon tehtävissä joissa eivät juurikaan hyödy hankkimastaan osaamispotentiaalista.

Entä kuinka pljon täytyy olla kokrkeakoulutettuja työttömänä? - Vai syytetäänkö ja halveksintaanko heitä jivatane, että jos van olisi opiskellut "oikean tutkinnon" ja hankkineet riittävän työkokemuksen ja kattavan kielitaidin niin eivät olisi työttömiä. Tai tivataanko vain että onko mennyt kusipäähän kun ei työ kelpaa? Vai syytetäänkö ahneudesta kun kuvittelevat voivansa saada vähän parempaa palkkaa kuin sellainen, jolla koulutuksena on keskenjäänyt lukio ta ammattikoulu?  

Pähkinäsaaren rauhan rajan eteläpuolella koulutustaso on huomattavasti korkeampi. Jos Suomi jaettaisiin tällä tavalla kahtia, Suomi voisi olla muiden Pohjoismaiden kanssa monessa asiassa samalla tasolla. Meillä nyt vain on tällainen helkutin kallis ja vaivainen riippakivi kiusana, eikä se tuota oikeastaan muuta kuin vessapaperia.

Varmaan siksi, koska jo pikkulapsesta saat kuulla ettei sinusta kuitenkaan mihinkään ole. Kun ylpistyähän ei suomalainen saa.

Korkeakoulutetuilla huonot palkat verrattuna duunareihin. Itsekin duunarihommissa tienaan enemmän kun mitä keskimäärin tienaisi AMK koulutuksella.

Vierailija kirjoitti:

Varmaan siksi, koska jo pikkulapsesta saat kuulla ettei sinusta kuitenkaan mihinkään ole. Kun ylpistyähän ei suomalainen saa.

Tämä on niin tyypillistä ajattelua pikkupaikkakunnilla. Onneksi saan nykyään asua ihmisten keskuudessa, jotka ymmärtävät ettei koulutus ja hyvä työ ole negatiivinen asia, eikä keskiluokkaisesta elämästä kukaan ajattele kateellisesti. Pois noista masennuskunnista!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on nyt korkeasti koulutettuja yli 50 000 työttömänä? Mites verrokkimaissa? Jos suurin osa porukkaa pitää olla korkeasti koulutettuja, kuka tekee ne työt joissa ei tarvitse kuin toisen asteen tutkinnon? Meillä jo nytkin aika monet korkeasti koulutetut tekee töitä joihin ei tarvitsisi kuin toisen asteen koulutuksen. Ihan höpöhöpöä tuollaiset että pitäisi olla enemmän korkeasti koulutettuja. Ruotsissakin taitaa kouluttamattomat maahanmuuttajat tehdä en alemman tason työt aika suurelta osin jo. Mahdetaanko heitä laskea edes tilastoihin? 

Toki, mutta tässä kannattaa muistaa, että edelleen korkeakoulutettuja on suhteellisesti (eli siis prosentuaalisesti) vähemmän työttömänä kuin toisen asteen tai perusasteen tutkinnon suorittaneita.

Niin. Kannattaahan se työnantajalle monesti -ei aina mutta monesti- palkata se, jolla on laajempi osaamispotentiaali kuin sellainen, jolla on vähemmän, vaikka enemmän osaamispotentiaalia omaava ei pääsisikiään hyötymään osaaamispotentiaalistaan. - Ei sillä, että ensikouluttautuu vaikka kauppatieteiden maisteriks tai vaikka tradenomiksii ja sitten ryhtyy vaikka hyllyttäjä-kassaksi lähikauppaan varmasti ole erityistä haittaa siitä, että on kauppatiteteen maisterin tai tradenomin tutkinto suoritettuna mutta luultvasti pärjäisi ed. mainitussa hommassa vaikka ei olisi suorittanut kumpaalkaan ja toimis vaikka lukiopohjalta, 

Yks moensti ääneen lausumaton toibve korkeakouluttaa enemmän johtuneekin osaksi siitä,että yhä useammalla työnantajalla on varaa palkata korkeakoulutetttuja, joden palkat Suomessa on moneen muuhun maahan verrattuna ja vähemmin koulutettuihin nähden verraten matalat. - Jos siis hakeutuu korkeakoulu/ yliopisto-opintoihin, niin jos ainoita motiiveita siihen on saada huomattavasti parempi palkka, niin kannattaa varautua pettymykseen; josta tietysti syytetään n.n alan maisteria tai n.n alan nomia, että mitäs meni opiskelemaan väärää alaa, ehkä myös väärässä paikassa ja tai väärään aikaan.     

Vierailija kirjoitti:

Korkeakoulutetuilla huonot palkat verrattuna duunareihin. Itsekin duunarihommissa tienaan enemmän kun mitä keskimäärin tienaisi AMK koulutuksella.

Jep. Kysynnän ja tarjonnan laki. Ammattitaitoinen duunari voi tienata todella makoisia summia. Hitsaaminen esimerkiksi on sellainen taito, että kunhan tekee hyvää jälkeä ja saapuu töihin selvin päin ajallaan, niin tienaa paremmin kuin melkein kuka tahansa ammattikorkeakoulun tai ei-rahakkaan yliopistotutkinnon läpäissyt. Ei tarvitse istua tympeissä palavereissa vaan saa oikeasti tehdä duunia koko päivän. 

Vierailija kirjoitti:

Pähkinäsaaren rauhan rajan eteläpuolella koulutustaso on huomattavasti korkeampi. Jos Suomi jaettaisiin tällä tavalla kahtia, Suomi voisi olla muiden Pohjoismaiden kanssa monessa asiassa samalla tasolla. Meillä nyt vain on tällainen helkutin kallis ja vaivainen riippakivi kiusana, eikä se tuota oikeastaan muuta kuin vessapaperia.

Tuo onkin mielenkiintoista miten monella tavalla tuo vanha raja jakaa kansaa edelleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Korkeakoulutetuilla huonot palkat verrattuna duunareihin. Itsekin duunarihommissa tienaan enemmän kun mitä keskimäärin tienaisi AMK koulutuksella.

Jep. Kysynnän ja tarjonnan laki. Ammattitaitoinen duunari voi tienata todella makoisia summia. Hitsaaminen esimerkiksi on sellainen taito, että kunhan tekee hyvää jälkeä ja saapuu töihin selvin päin ajallaan, niin tienaa paremmin kuin melkein kuka tahansa ammattikorkeakoulun tai ei-rahakkaan yliopistotutkinnon läpäissyt. Ei tarvitse istua tympeissä palavereissa vaan saa oikeasti tehdä duunia koko päivän. 

Tämä on pohjimmiltaan Suomen menestymisen esteenä. Kansa on heikosti koulutettua ja suurin osa tekee duunaritöitä, josta ei saada lisäarvoa. Viennistä liian suuri osa on matalasti jalostettua tuotetta. 

Suomessa opinnot kestävät tavallisesti pidempään, joskin tätäkin taidetaan nyt olla muuttamassa. Esimerkiksi Ruotsissa maisterivaiheen voi ihan normaalisti suorittaa yhdessä vuodessa.

Eipä ole Suomessa tyhjiä tuoleja korkeakouluissa, vaikka uutinen siltä kuulostaakin. Etteivät suomalaiset haluaisi korkeakouluttautua.

Kouluihin on Suomessa vaikeampi päästä ja myös lukio on vaativampi kuin muualla. Eli porukkaa karsitaan koulutuksen vaativuuden ja opiskelijamäärien kautta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pähkinäsaaren rauhan rajan eteläpuolella koulutustaso on huomattavasti korkeampi. Jos Suomi jaettaisiin tällä tavalla kahtia, Suomi voisi olla muiden Pohjoismaiden kanssa monessa asiassa samalla tasolla. Meillä nyt vain on tällainen helkutin kallis ja vaivainen riippakivi kiusana, eikä se tuota oikeastaan muuta kuin vessapaperia.

Tuo onkin mielenkiintoista miten monella tavalla tuo vanha raja jakaa kansaa edelleen.

Eiköhän tuossa ole lähinnä maantieteellisistä reaaliteeteista kyse. Pähkinänsaaren rauhan rajan läntinen puoli on rannikkomaisempaa ja eteläisempää ja näin ollen vähemmän periferistä kuin sen ulkopuolelle jäänyt alue.

Mikä ihme on suomalaisten korkeakouluaste?

Tarkoitatko koulutusaste?

Mikä vtun korkeakouluaste????

Ihan sama millä nimellä sitä koulutusta milloinkin kutsutaan. Esim. AMK-"korkeakoulutetut" on ihan hyödyttömiä kun tarvitaan vähänkään tieteellistä ajattelukykyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Korkeakoulutetuilla huonot palkat verrattuna duunareihin. Itsekin duunarihommissa tienaan enemmän kun mitä keskimäärin tienaisi AMK koulutuksella.

Jep. Kysynnän ja tarjonnan laki. Ammattitaitoinen duunari voi tienata todella makoisia summia. Hitsaaminen esimerkiksi on sellainen taito, että kunhan tekee hyvää jälkeä ja saapuu töihin selvin päin ajallaan, niin tienaa paremmin kuin melkein kuka tahansa ammattikorkeakoulun tai ei-rahakkaan yliopistotutkinnon läpäissyt. Ei tarvitse istua tympeissä palavereissa vaan saa oikeasti tehdä duunia koko päivän. 

Tämä on pohjimmiltaan Suomen menestymisen esteenä. Kansa on heikosti koulutettua ja suurin osa tekee duunaritöitä, josta ei saada lisäarvoa. Viennistä liian suuri osa on matalasti jalostettua tuotetta. 

Näinhän se on, valitettavasti. Suomessa ei kovin paljon uusia keksintöjä laiteta tuotantoon ja muutenkin uusien asioiden tuottaminen on kovin takkuavaa. Lääketeollisuus olisi rahakas bisnes, mutta minkäs teet kun perustutkimuksesta on leikattu ja osaajat ovat lähteneet paremmille apajille kuten Tanskaan. Rahakkaiden keksintöjen tuotekehitys vie aikaa ja huteja tulee aina. Nokian ja tietoliikennetekniikan menestystarinan taustalla oli laajamittainen ja pitkäjänteinen tutkimus, joka alkoi 80-luvun lopulla yliopistoissa. Nyt pitäisi saada nopeasti jotain pikavoittoja, niin eihän siitä mitään tule. Kaiken lisäksi yhteisiä verorahoja käytetään matalan jalostusasteen tuotannon tukemiseen. Kaiken huippu on suomalainen kaivoslaki, joka sallii voittojen käärimisen ulkomaille ja Suomen rooliksi jää kehitysmaan tasoinen luonnonvarojen riisto ja ongelmien jättäminen veronmaksajille. Kepulainen senkun hurraa, että nyt saatiin taas 30 työpaikka jonnekin jumalan selän taa ja pikkukunta pelastettua seuraavaksi 5 vuodeksi. Tyhmä kansa saa mitä tilaa, ei tässä muuta voi sanoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Korkeakoulutetuilla huonot palkat verrattuna duunareihin. Itsekin duunarihommissa tienaan enemmän kun mitä keskimäärin tienaisi AMK koulutuksella.

Jep. Kysynnän ja tarjonnan laki. Ammattitaitoinen duunari voi tienata todella makoisia summia. Hitsaaminen esimerkiksi on sellainen taito, että kunhan tekee hyvää jälkeä ja saapuu töihin selvin päin ajallaan, niin tienaa paremmin kuin melkein kuka tahansa ammattikorkeakoulun tai ei-rahakkaan yliopistotutkinnon läpäissyt. Ei tarvitse istua tympeissä palavereissa vaan saa oikeasti tehdä duunia koko päivän. 

Olin tuossa aikoinaan työttömänä pidemmän aikaa dippainssinä yksikönjohtajan pestin jälkeen.

Kun kokemukseen sopivaa duunia ei löytynyt hakemisista huolimatta, hain myös hitsarin paikkojakin. Nuorempana oli kyllä hitsailtu aika paljonkin ja alalla kuulemma huutava työvoimapula.

Soittelin yhden tällaisen hakemuksen jälkeen perään. Oli esittäytymisen pitkän aikaa hiljaista ja sitten kaveri totesi, että "oletko muka tosissasi...?" Keskustelu loppuikin sitten asianomaisen toimesta siihen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Korkeakoulutetuilla huonot palkat verrattuna duunareihin. Itsekin duunarihommissa tienaan enemmän kun mitä keskimäärin tienaisi AMK koulutuksella.

Jep. Kysynnän ja tarjonnan laki. Ammattitaitoinen duunari voi tienata todella makoisia summia. Hitsaaminen esimerkiksi on sellainen taito, että kunhan tekee hyvää jälkeä ja saapuu töihin selvin päin ajallaan, niin tienaa paremmin kuin melkein kuka tahansa ammattikorkeakoulun tai ei-rahakkaan yliopistotutkinnon läpäissyt. Ei tarvitse istua tympeissä palavereissa vaan saa oikeasti tehdä duunia koko päivän. 

Olin tuossa aikoinaan työttömänä pidemmän aikaa dippainssinä yksikönjohtajan pestin jälkeen.

Kun kokemukseen sopivaa duunia ei löytynyt hakemisista huolimatta, hain myös hitsarin paikkojakin. Nuorempana oli kyllä hitsailtu aika paljonkin ja al

Jos hakee ylikoulutettuna ja urallaan edistyneenä duunarin hommiin, kannattaa vähän muokata cv:tä ja hakemusta. Minäkin vaihdoin kuormittavat asiantuntijahommat duunarin hommiin. Kerroin vasta koeajan loputtua, mitä olin aikaisemmin tehnyt.

Vierailija kirjoitti:

Korkeakoulupaikkoja on liian vähän. Eihän niitä jää meillä tyhjinä roikkumaan isoja määriä joten kyse pitää olla siitä että kaikki halukkaat eivät mahdu sisään.

Korkeakoulujen haku-uudistus pitäisi peruuttaa. Nuori aikuinen ei halua käyttää ensikertalaisuuttaan jos opiskelupaikka ei vaikuta hyvältä. Toiseksi opiskelupaikkoja on liian vähän kun 65% vuoden ylioppilaista jää ilman opiskelupaikkaa. Näin siis vuodesta vuoteen. Onko ihme, että valmistuminen on myöhemmin kuin verrokkimaissa ja koulutettuja on vähemmän? Eduskunnassa näistä päätetään. Opetushallitus tosin pohtii näitäkin päivät pääksetysten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Korkeakoulupaikkoja on liian vähän. Eihän niitä jää meillä tyhjinä roikkumaan isoja määriä joten kyse pitää olla siitä että kaikki halukkaat eivät mahdu sisään.

Korkeakoulujen haku-uudistus pitäisi peruuttaa. Nuori aikuinen ei halua käyttää ensikertalaisuuttaan jos opiskelupaikka ei vaikuta hyvältä. Toiseksi opiskelupaikkoja on liian vähän kun 65% vuoden ylioppilaista jää ilman opiskelupaikkaa. Näin siis vuodesta vuoteen. Onko ihme, että valmistuminen on myöhemmin kuin verrokkimaissa ja koulutettuja on vähemmän? Eduskunnassa näistä päätetään. Opetushallitus tosin pohtii näitäkin päivät pääksetysten.

Moni ensikertalainen kokeilee onneaan liian vaikeisiin paikkoihin. Ei välttämättä edes uskota pääsevänsä. Naisilla on mielessään välivuosi ja miehillä vuosi armeijassa. Toisella yrittämällä sitten haetaan tosissan. Minäkin hain polille, vaikka olin varma, etten pääse kuin amk:hon. Sinne sitten intin jälkeen meninkin.