Miksi suomalaisten korkeakouluaste on 10 prosenttiyksikköä alempi kuin muissa Pohjoismaissa?

OLLAaan ihan toivotonta junttikansaa.

Juntti kansa.

Metsäläisiä.

Suomalaiset turaanit ovat niin paljon tyhmempiä.

Korkeakoulupaikkoja on liian vähän. Eihän niitä jää meillä tyhjinä roikkumaan isoja määriä joten kyse pitää olla siitä että kaikki halukkaat eivät mahdu sisään.

Av:n mukaan töitä on vain käytännön tekijöille, ei tarpeettomille korkeastikoulutetuille. Suomalaiset ovat siis käyännöllisempiä ja sen takia täällä on myös korkeampi työllisyys, tai siis hetkinen..., 

No entä jos ei osaa muuta kuin paritella äänekkäästi muiden seurassa? Miten siinä opiskelet?

Veikkaan, että ammattikorkeakoulut tulivat Suomeen myöhemmin kuin muihin Pohjoismaihin. Meillä on pilvin pimein insinöörejä, sairaahoitajia jne. työelämässä, joilla on vanha opistoasteen tutkinto, eikä AMK-tutkintoa, jota tradenoimit sun muut nyt mainostavat korkeakoulututkintona.

Samasta syystä kuin Ruotsi piti Itämaata 300 vuotta, ovat viisaampia ja parempia.

Suomalaisissa on paljon degeneroituneita, varsinkin Itä- ja Pohjois-Suomessa ja Pohjanmaalla. Sukupolvesta toiseen on menty serkusten kanssa naimisiin. Tyhmyys ja mielenterveysongelmat ovat konsentroituneet sukupolvesta toiseen.

 

Tämä on myös tärkein selitys Suomen korkealle työttömyysasteelle.

Miksi pitäisi kouluttautua työttömäksi? 

Vierailija kirjoitti:

Korkeakoulupaikkoja on liian vähän. Eihän niitä jää meillä tyhjinä roikkumaan isoja määriä joten kyse pitää olla siitä että kaikki halukkaat eivät mahdu sisään.

Liikakoulutus on kallista ja aiheuttaa opiskelijoissa turhautumista. Tradenomi kun luulee pääsevänsä hyväpalkkaisiin asiantuntijatöihin ja huomaakin ylikoulutuksen takia hyllyttävänsä Alepassa.

Joitain vuosikymmeniä sitten oli huoli siitä, että suomalaiset ylikouluttautuvat kortistoon eikä suorittavan työn tekijöidä löydy. 

Sittemmin on todettu, että tuottavuuden kasvulla on vahva yhteys korkeakoulutukseen kansakunnan tasolla, mutta Suomessa vahinko ehti jo tapahtua. Eli putosimme korkeakoulutuksesda OECD-maiden kärkikastista lähelle keskiarvoa.

Koska kaikkien ei ole tarpeellista korkeakouluttautua. Korkeakoulutettuja on meilläkin esim kaupan kassalla töissä. Voisimme toki räätälöidä lisää yliopistotutkintoja esim kassatieteiden maisteri tms (keksikää itse lisää) ja vaatia, että viivakoodinlukijalla on moinen pätevyys. Saisimme varmaan lisää koskeakoulutettuja, mutta olisiko siinä sitten mitään järkeä.

Koska Sanna

Eikös se ollut Sipilän hallitus, jonka mielestä suomalaiset ovat ylikouluttautuneita ja vähensi rajusti opiskelupaikkoja? Kyllä se 10 vuodessa alkaa jo näkyä tilastoissa.

Vierailija kirjoitti:

Koska kaikkien ei ole tarpeellista korkeakouluttautua. Korkeakoulutettuja on meilläkin esim kaupan kassalla töissä. Voisimme toki räätälöidä lisää yliopistotutkintoja esim kassatieteiden maisteri tms (keksikää itse lisää) ja vaatia, että viivakoodinlukijalla on moinen pätevyys. Saisimme varmaan lisää koskeakoulutettuja, mutta olisiko siinä sitten mitään järkeä.

Olin aikoinaan lukioaikana iltatöissä siivoojana. Taukohuoneen seinällä oli juttu rappusiivouksen tohtorista. Koulutus kannattaa aina!

Mitä järkeä nykyään kun amikset saavat samaa palkkaa, ensimmäistä oman alan työpaikkaa mahdotonta saada varsinkaan ihan oikealla palkalla, työkokemuksen puutteen takia ei palkata mihinkään oman alan oikeisiin töihin, ja muiden alojen hanttihommiin ei kelpaa koska on ylikoulutettu.

Suomalaisessa kulttuurissa opiskelua ei arvosteta samalla tapaa. 

Vierailija kirjoitti:

Korkeakoulupaikkoja on liian vähän. Eihän niitä jää meillä tyhjinä roikkumaan isoja määriä joten kyse pitää olla siitä että kaikki halukkaat eivät mahdu sisään.

Vaikeimmilla aloilla on ensisijaisia hakijoita vähemmän kuin aloituspaikkoja. 

Esim. Sähkötekniikka, tekniikan kandidaatti ja diplomi-insinööri (3 v + 2 v)

Ensisijaisia hakijoita / aloituspaikka: 0,46