Lue keskustelun säännöt.
Säästin lapselle pienistä rahoistani ja hän viis veisaa
27.02.2025 |
Eli pistin 20€/kk lapsen tilille ja sitten joskus jonkun kympin lisää. Yhteensä sain kerättyä 3500€. Lapsi täytti 18v jolloin hän sai rahat käyttöön. Itse kuvittelin, että ostaisi ajokortin ja sitten vaikka jotain muuta kivaa. Mutta ei. Hän vaan törsää niitä rahoja. Jotenkin harmittaa. Ei olisi pitänyt kerätä hänen nimissä niitä rahoja. Itselle kun olisin laittanut jemmaan niin nyt olisi maksaa hänelle ajokortti sun muuta. No tämä on lapseni valinta jota varmaan katuu myöhemmin. Silti minua harmittaa.
Kommentit (94)
Tuolla joku mainitsi toimeentulotuen .. jos tää 18 v saa kyseistä tukea niin siihen tosiaan vaikuttaa että tilillä on rahaa. Että sitten eletään sillä rahalla jos säästöjä tilillä on entuudestaan. Onko tämä lapsi opiskelemassa vai mikä tilanne ? Asuu luultavimmin kotona?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Antaa nuoren tehdä omat virheensä. Vanhemmat ovat kaikkensa tehneet sukupolvesta toiseen mutta jos nuoren reaktio on asiaan kiukkuinen "joo joo", niin silloin on vain parempi antaa nuoren itse kokea tekojen ja ajattelemattomuuden seuraukset. Sillä oppii parhaiten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse säästin molemmille kummilapsilleni 5000 euroa. Toinen laittoi kaiken sileäksi heti, eli matkusti ja hankki "henkistä pääomaa". Toinen taas osti niin kalliin merkkilaukun kuin kyseisellä rahalla vain sai. Jonkin ajan kuluttua hän kertoi myyneensä sen ja tehneensä 1500 euroa voittoa.
Noihan oli molemmat fiksuja tapoja omalla tavallaan.. ehkä tämä matkustelija oppi matkallaan asioita joita ei normi arjessaan olisi oppinut tai kohdannut.. henkistä pääomaa ei varsinaisesti rahassa mitata. Ja toinen hyödynsi varsinaisen rahan ja sijoitti.
Kyllä! En vain tullut sitä sillä hetkellä ajatelleeksi. Etenkin liki 5000 euron laukun hankinta tuntui järjettömältä, kun hän piti sitä vain laatikkossaan hyllyllä. Tämmöiselle vanhalle tädille hän sitten selitti, että arvo laskee käytön myötä. Oikeassa oli.
Minä pistin karvan alle 200 tonnia markoissa koulurahoja (lapsilisät ja muut säästöt) sileeksi heti kun täytin 18 iloisella kasarilla. Oli autot pelit ja vehkeet. Sitten niitä koulurahoja haalittiin lapion varresta. Äkkiä ne säästäväisesti eläen sai kasaan.
Säästäväisiä lapsia on harvassa mutta heitäkin on. Kun omaa teiniä kuuntelee niin aloittajan lapsi ei ole poikkeuksellisen huithapeli vaikka ymmärrän kyllä harmituksen. Juuri täysi-ikäistynyt ehtii vielä opetella fiksua rahankäyttöä. Jos oma toimeentulo on tiukassa ja kaikessa pitää säästää niin aina ei ole voimia neuvoa lasta johdonmukaisesti. Tiedän miltä tuntuu olla teini ilman omaa rahaa ja aikuisena sitten opettelin omillani säästämään. Ehkä niillä osakesalkuilla voi mennä kerskumaan toiseen ketjuun?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niinhän joku hampuusikin kerran valitti TV:ssa kuinka työttömyyskorvaus kuluu parissa päivässä,onpa vaikea arvata mihin se kuluu...
Tämä nyt jää vähä vajaaksi tämä kokonaisuus kun ei ole kerrottu mitä tämä nuori tekee päivisin ja asuuko vielä kotona? Mistä saa tulonsa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toiset ei vaan opi vaikka opettaisi.
Itse osaan käyttää rahaa, säästää, sijoittaa, ostaa järkevästi ja silti humputteluunkin on aina riittänyt, palvelualan pienehkö palkka.
Toinen sisaruksistani maksaa kyllä kaikki pakolliset aina ensin, mutta törsää loput, pärjää hyvin mutta yllättävät hankinnat sitten tekee lainarahalla ja osareilla.
Toinen sisarukseni kun saa jostain vähänkään rahaa, pistää sen heti sileäksi, yleensä ns. elintasoon, esim vene, palju, hevonen, kelkka... Sitten ei ole rahaa ruokaan, vaatteisiin, pakollisiin laskuihin, ehjään autoon... Paljon parempi palkka kuin minulla.
Samanlainen kasvatus, rahaa on ollut käytössä kohtuudella nuorena, että on saatu opetella, mutta kukin tyylillään.
Laittakaa rahat määräaikaistilille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sain itse aikanaan avustusta äidiltäni, enkä kyllä arvostanut sitä kuten olisi pitänyt. En pitänyt itseäni kylmänä roistona, olin vain tottunut helppoon elämään. Opiskelin yliopistossa ja kouluttamattomalle äidilleni se oli varma tae siitä, että minusta tulee "herra". Tein vähän siivoushommia, mutta olisi kannattanut vain jatkaa niitä, olisi tuonut realismia opiskeluunkin, että mikä kannattaa. Pääsin yksinkertaisesti liian helpolla. Eikä elämäni sitten ole edes kivaa ollut, itsetunto mennyt, kun olen pelkkä loinen. Ponnistelusta seuraa tunne, että minusta on johonkin, vaikutan elämääni.
Ap:n tapauksessa mietin haluaako lapsi edes ajokortin? Ei sen ajaminen ole enää niin "must" kuin aiemmin. Toki jokin muu hyödyllinen käyttötarkoitus olisi hyvä.
Vierailija kirjoitti:
Sain itse aikanaan avustusta äidiltäni, enkä kyllä arvostanut sitä kuten olisi pitänyt. En pitänyt itseäni kylmänä roistona, olin vain tottunut helppoon elämään. Opiskelin yliopistossa ja kouluttamattomalle äidilleni se oli varma tae siitä, että minusta tulee "herra". Tein vähän siivoushommia, mutta olisi kannattanut vain jatkaa niitä, olisi tuonut realismia opiskeluunkin, että mikä kannattaa. Pääsin yksinkertaisesti liian helpolla. Eikä elämäni sitten ole edes kivaa ollut, itsetunto mennyt, kun olen pelkkä loinen. Ponnistelusta seuraa tunne, että minusta on johonkin, vaikutan elämääni.
Ap:n tapauksessa mietin haluaako lapsi edes ajokortin? Ei sen ajaminen ole enää niin "must" kuin aiemmin. Toki jokin muu hyödyllinen käyttötarkoitus olisi hyvä.
Miksi kukaan ei muu ole kysynyt millä rahoilla täysi ikäisen lapsen pitäis elää? Saako hän mahdollisesti sellasta tukea johon nämä rahat vaikuttavat? Asuu luultavimmin kotona mutta miten hänen muu elämä mitä tekee.. jos saa toimeentulotukea onko mutsi tietoinen ettei sillä tilillä saa näkyä käytännössä yhtään rahaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos vain antaa rahaa niin eihän se lapsi opi sitä käyttämään ja säästämään. Oppii sitten joskus persaukisena kantapään kautta.
Lapsi on tuonnoppinut jo lapsena/teininä jos onnoppiakseen. Eikä se oppimattomuus ole vanhemman vika todellakaan aina. Kyllä suurin osa 18-vuotiaista osaa käyttää mm. Palkkansa niin että se riittää elämiseen hyvinkin, ei tarvi aikuisen rahahanoja enää vanhemman säädellä opetustarkoituksessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos vain antaa rahaa niin eihän se lapsi opi sitä käyttämään ja säästämään. Oppii sitten joskus persaukisena kantapään kautta.
Lapsi on tuonnoppinut jo lapsena/teininä jos onnoppiakseen. Eikä se oppimattomuus ole vanhemman vika todellakaan aina. Kyllä suurin osa 18-vuotiaista osaa käyttää mm. Palkkansa niin että se riittää elämiseen hyvinkin, ei tarvi aikuisen rahahanoja enää vanhemman säädellä opetustarkoituksessa.
Kuinka pitkäksi aikaa ja mihin pitäis riittää tässä tapauksessa. Puhuttu säästämisestä ja järkevästä rahankäytöstä mikä onkin tämän ketjun aihe mutta yleensä kun on rahasta kyse pitäis tietää tästä APN tyttärestä jotain jotka liittyy tähän rahaan.. ja talouteen eikä vaan puhua että kyllä lapsen pitää olla säästeliäs kyllä siihen on sinänsä hyvä pyrkiä JOS se elämäntilanne sekä taloudellinen tilanne on oikeasti mahdollinen. Vielä kerran sanon JOS kyseessä on toimeentulotuki niin sen katsotaan käytettävän hakijan perusmenoihin jos sitä rahaa sinne tilille on kerääntynyt / säästetty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei sitä lapsena ja nuorena ajattele kuin välitöntä tyydytystä. Tärkeintä kai tuossa on että varmasti oli iloinen yllätys ja nauttikoon nyt niistä rahoista niin kuin tykkää. Sen voi tietysti tehdä selväksi että ajokorttia ei erikseen makseta jos kaiken käyttää muuhun.
Vierailija kirjoitti:
Ei sitä lapsena ja nuorena ajattele kuin välitöntä tyydytystä. Tärkeintä kai tuossa on että varmasti oli iloinen yllätys ja nauttikoon nyt niistä rahoista niin kuin tykkää. Sen voi tietysti tehdä selväksi että ajokorttia ei erikseen makseta jos kaiken käyttää muuhun.
Miksi edelleenkään kukaan ei kysy millä rahalla tämä lapsi eläisi jos ei olisi saanut tuota summaa? Ja halusiko hän oikeasti alunperinkään ajokorttia ? Kuka maksaa esim hänen puhelinlaskunsa , onko harrastuksia.. vaatteitakin joskus tarttee, yms.. mitä kuluja hänellä muuten on.. eikö ketään muuta nämä tärkeät asiat tähän liittyvät kiinnosta. Aika oleellista olisi tietää jotain eikä vain olettaa järkevää rahankäyttöä ja säästeliäisyyttä
Aikanaan lapsille annoimme 18-v heille kerätyt säästöt ja lapsilisät, mitä oli kertynyt. Mutta, kun 18 täyttää, niin mielestäni kun tulee oikeuksia, niin myös velvollisuuksia. Samana päivänä meni puhelinliittymät heidän omille nimilleen ja myös muut maksut, ruoka ja puhtaus tuli kotoa niin kauan kuin tässä asuivat.
Vierailija kirjoitti:
Jos vain antaa rahaa niin eihän se lapsi opi sitä käyttämään ja säästämään. Oppii sitten joskus persaukisena kantapään kautta.
Valitettavasti näin. Ja kun se osuu täysikäistymisen kanssa samaan aikaan, niin seuraukset voi olla ikäviä. Kun ei ole työelämää takana ja tajua rahan ansaitsemisesta itsellä, niin sen arvo jää ehkä vähän hämäräksi. Lähipiirissä käynyt näin. 18 vuotta säästetty pesämuna annettiin käteen, ja uskottiin, että fiksu nuori sen käyttää fiksusti. Niin ei käynyt. Meni viihteeseen. ja päihdekokeiluihin siinä määrin, että addiktoitui. Opiskelu jäi, ja kaikkien tietämättä sitäkään jonkun aikaa, niin samanaikaisesti ehti kertyä reilusti pikavippejä. Läheiset aikuiset autteli maksuissa kykyjensä mukaan, ja sekin vain pahensi ja pidensi pudotusta. Huumeidenkäyttö muuttui hallitsemattomaksi ja fiksu nuori sen mukana epäluotettavaksi ja välinpitämättömäksi. Sitten itsetuhoisaksi.
Nyt monen vuoden jälkeen on toistaiseksi vieroituksen jäljiltä pysynyt raittiina. Opiskelee jälleen. Maksettavaa on kosolti jäljellä. Monta läheisensä sydäntä särkyi, ja kokemus pitää varpaillaan koko ajan. Nuori on nyt aikuinen, ja voi vain toivoa, että jatkossa asiat menee hyvin. Tuossakin tapauksessa yhteiskunta olisi menettänyt älykkään ja symppiksen nuoren huumeille ilman apua. Ja tuo demoninen ilmiö sen kun vain laajenee koko ajan. Eikä kyse ole huonoista kotioloista lähtöisin olevista, vaan ihan kaikista.
Meillä alettiin säästää moporahaa heti kun lapsi syntyi. Ajallaan sitten sai sen, upouuden menopelin. Sen jälkeen säästettiin ajokorttiin (ABC) ja se sitten maksettiin kun aika tuli. Säästäminen jatkui opiskelujen ajan ja sai pari kymppitonnia säästöön töillä ja säästöillä. Ei tarvinnut senttiäkään opintolainaa. Oppi säästämään ja sijoittamaan, jatkaa sitä edelleen nyt töissä. Eli säästetyt rahat pitää korvamerkitä! Siitä pitää myös aina puhua autokoulusäästöinä tms että se jää lapselle ja nuorelle muistiin eikä tule mielitekoa tuhlata rahoja viinaan ja vaatteisiin heti kun rahat saa omalle tililleen. Kieltämättä silti vähän huolestutti että osaako pitää säästöt vai hassaako heti turhuuteen. No hän oli yli 20 vuotias kun rahat sai. Osti autonkin käteisellä kun säästää koko ajan. Rahapuhetta vaan kotona jatkuvasti ja ei kannata opettaa siihen että aina saa kaiken mitä haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Mikä laulaen tulee se viheltäen menee.
Lahjarahat ja perinnöt hassataan, ja vain kovalla työllä itse ansaittujen rahojen arvo tuntuu konkreettiselta. Lapsesi oppii siis talousajattelua vasta, kun joutuu tekemään rahojen eteen töitä.
Meillä lapset suhtautuu aivan toisin, vaikka heitä varten on säästetty ja sijoitettu. Tekevät töitä, sijoittavat ja kuluttavat erittäin harkitsevasti.
No jos se tilanne nyt meni noin että klikkaus ja jotenkin epäonnistui koko homma niin oppi ainakin jotakin. Vähän kauniimminkin voisi lapsista puhua ja kertoa asioista, hirveen aggressiivinen tyyli monilla puhua jos lapsi vähän kokeilee ja mokaa. Ihan kuin maailmanloppu olisi tuollainenkin ja vain 50 euroa kyseessä. Surisin empaattisena lapsen kanssa sitä että hänelle tuli paha mieli enkä jaksaisi olla noin vihainen. Lisäksi kertoisin lopuksi hänelle asian hyviäkin puolia ja ehdottaisin jatkoon suunnitelmia yms. Lastakin saattaa hävettää mokaaminen ja se surukin asiasta.