Tyypillinen Tinder-keskustelu (esimerkki)
Minä: Hei! Sinulla onkin kivanoloinen profiiliteksti ja hienoja kuvia! Sä kyllä erotut eduksesi täällä Tinder-massassa 👍
Onko tuo kuvassa oleva koira sinun oma? Onko se sheltti?
Mies: joo on oma sheltti. Nipsu.
Minä: ilmeisesti nimi tullut Muumeista? 😃
Mies: joo. Muumeja oli koko pentue.
Minä: Hauska idea kasvattajalta nimetä kaikki pennut Muumien mukaan!
Mies: Kyllä.
Siinä kaikki. Ja kyseessä oli hyvässä työssä oleva nelikymppinen mies. Tiedän ammatin varmasti, sillä sattumalta mies on mun naispuolisen kaverin entinen työkaveri.
No hän ei ilmeisesti edes etsi treffiseuraa tosissaan. Mutta hyvä esimerkki siitä, että suoraan sanottuna Tinderin on paljon tällaisia tyyppejä, jotka ovat vain "ikkunaostoksilla"
Kommentit (647)
Vierailija kirjoitti:
Kyllä työ tai opiskeltava ala aika usein kertoo persoonasta. Kuten myös sekin, jos ei mitään kokemusta ole mistään alasta tai pätkiä sieltä ja täältä. Outo ajatuskin, että tarkoitus olisi tutustua ihmiseen tietämättä mitään häneen työstään.
T: siivooja, jolla ei ole ongelmaa tuoda sitä ilmi
Nimenomaan. Ja sekin, että siivooja on ylpeä työstään ja kertoo sen, sekä muusta elämästään, kertoo ihmisestä. Minusta positiivista. Ylipäätään se, että ihminen sietää edes hieman sitä, että ihmiset ajattelevat eri tavoin on edellytys parisuhteelle.
Vierailija kirjoitti:
Tämä on täysin sekopäisten naisten viestiketju. Siis ihan oikeasti!
Jos mies aloittaa asiallisesti sanoilla: Moi, terve, tms.. ja kysyy ensimmäisessä viestissä naisen kuulumisia, niin on se järkyttävä kokemus ja vääryys, luetun perusteella. Seuraavana tuijotetaan että mitähän koulua mies on mahtanut käydä. Eli onko taka-ajatuksena miehen tulot ja miten niistä voisin itse naisena hyötyä. Niinkö? Niinkuin se opiskeltu koulutus tekisi jostain ihmisestä heti mukavamman ja fiksumman?? Kaiken tähänastisen ja koetun perusteella ei voi todellakaan vetää johtopäätöksiä, koska työskentelen ihmisten parissa ja nähnyt kohta liki kaiken mahdollisen ihmismielestä ja ihmisten tavoista. Tai saati edes varakkaamman, jos se on siinä koulutuksen utelussa taustalla? Ja tämä. Jos mies on lähettänyt useammalle naiselle aloituksen, niin sekin on väärin, koska mies ei ilmeisesti lähettää kuin yhdelle naiselle aloituksen, jonka jälkeen miehen tehtävä o
Niin no, Suomessa kai haluttaisiin jutella jostain oikeista asioista eikä vain heitellä jotain tyhjiä "how are you darling" -viestejä.
Mutta tästä tuli mieleen, mitä te oikein vastaatte noihin "mitä kuuluu" ja "mitäs sun iltaan" -tyyppisiin aloituksiin? Ymmärrän toki, että "mitä kuuluun" voi kuitata jollain "hyvää, entä itsellesi", mutta eikös tämä ole aika nollaluokan viestintää? Kohteliaisuusfraaseja, mutta entäs niiden jälkeen? En ainakaan itse jaksaisi heitellä mitään fraaseja koko ajan. Ja en tiedä, haluanko oikeasti kertoa jollekin tuntemattomalle että "mitä mun iltaan" kuuluu - no, varmaan voisin keksiä jotain, että "aion katsoa areenasta sen-ja-sen elokuvan", vaikka olisin oikeasti nähnyt sen jo puoli vuotta sitten. Minusta nuo "mitäs sun iltaan" -viestit kuulostavat enemmänkin siltä, että toinen heittää vastuun keskustelun aiheesta toiselle - kun itse ei keksi mitään sanottavaa, heittää tuon "mitän sun iltaan" ja toivoo, että se toinen osapuoli keksisi aiheen. Vaikka sen leffan Areenassa. Mutta tätä just inhoan, että itse tehdään muka keskustelun aloitus, mutta kuitenkin ulkoistetaan se sille toiselle.
Ja olisiko tällaisessa keskustelussa mitään mieltä:
"Moi, mitä kuuluu?"
"No moikka, ihan hyvää. Entä sulle?"
"Ihan hyvää. Mitäs sun iltaan?"
"Eipä ihmeempiä. Entä mitäs sun iltaan?"
"Ei kummempaa."
No entäs nyt? Päästäiskö kohta aiheeseen???????????
Tämän takia jätän vastaamatta kaikki seuraavanlaisiin aloituksiin: "Moi", "Moi, kaunis!", "Moi, mitä kuuluu?", "Mitäs sun iltaan?", "Sulla on kauniita kuvia" sekä epämääräisiin vilkutuksiin.
Varmaan mies saa lähettää useammalle naiselle aloituksen, mutta ei kannata ihan samaa laittaa. Muistan kun eräs oli oikein kirjoittanut, että tässä tulee nyt useammalle esittelyä samalla kertaa, ja kertoili jotakin itsestään. Kertominen oli hyvä, mutta ei kai sitä kannata mainita, ettei jaksa katsoa jokaisen profiilia ja aloittaa keskustelua yksilöllisesti.
Itse siis arvostan, jos aloitukseen sisältyy jonkinlainen tieto siitä, että edes tiedetään kenelle ollaan kirjoittamassa. Vaikka kommentti jostain tietystä kiinnostuksen kohteesta.
"Mutta tästä tuli mieleen, mitä te oikein vastaatte noihin "mitä kuuluu" ja "mitäs sun iltaan" -tyyppisiin aloituksiin?"
Itse vastaan yleensä ihan totuudemukaisesti, mitä olen juuri puuhastellut ja mikä fiilis noin ylipäätään. Ja odotan toiseltakin jotain muuta kuin "hyvää" tai "eipä ihmeempiä". Kun tosiaan oletuksena on ajatus oppia vähän tuntemaan toisiamme, eikä vain vaihdella fraasit jotta päästään jatkamaan elämää. (Kuten jonkun puolitutun kanssa sattumalta kohdatessa.)
Vierailija kirjoitti:
Mies: Mitäs sun iltaan?
Minä: Salilla kävin ja nyt tässä sohvalla. Kerropa itsestäsi vähän lisää, kun sun profiilissa ei paljoa ole. Lapsia? Harrastuksia? Entä mitäs teet työksesi? (Mulla nuo mainittu profiilissa)
Mies: -
Kiireinen ja menestyvä bisnesmies. Ei ehdi vastata kaikkien kosijattarien uteluihin. Odota vuoroasi niin pääset kokeilemaan.
Niin tämä on mielenkiintoinen asia Suomessa, että ei saisi aloittaa tarinointia yleisillä fraaseilla vaan jollain muulla " paremmalla" aloitusrepliikillä. Sama pätee niin livenä kuin somessa. Minun mielestä suomalaiset on vaan niin kömpelöitä näissä jutuissa. Olen käyttänyt tätä kyseistä tapaa englanninkielisissä deittimaailmassa ja vastausprosentti siellä on jotain luokkaa 95 % ja yleensä kaikki vastaukset asiallisia. Suomen keskustelukulttuuri on tylyä, ihan kuin kellään ei olisi todellista halua tai tarvettakaan tavata ketään. Onneksi deittimaailma on nykyään globaali, ja sieltä löytää hyvätapaisia helmiä, näin miehenä.
Vierailija kirjoitti:
Niin tämä on mielenkiintoinen asia Suomessa, että ei saisi aloittaa tarinointia yleisillä fraaseilla vaan jollain muulla " paremmalla" aloitusrepliikillä. Sama pätee niin livenä kuin somessa. Minun mielestä suomalaiset on vaan niin kömpelöitä näissä jutuissa. Olen käyttänyt tätä kyseistä tapaa englanninkielisissä deittimaailmassa ja vastausprosentti siellä on jotain luokkaa 95 % ja yleensä kaikki vastaukset asiallisia. Suomen keskustelukulttuuri on tylyä, ihan kuin kellään ei olisi todellista halua tai tarvettakaan tavata ketään. Onneksi deittimaailma on nykyään globaali, ja sieltä löytää hyvätapaisia helmiä, näin miehenä.
Sama kokemus naisena. Keskustelu sujuu ihan eri tavalla kun yhteinen kieli sattuu olemaan englanti. Seuraavaa lomareissua jo odotellen.
N: Mikä on sun haaveammatti?
M: emmä tiiä
N: Entä lapsena, mikä halusit olla isona?
M: ei mitään hajua
N: Mä haluisin olla astronautti
M: höpö höpö
N: Mitä meinasit viikonloppuna?
M: emmä tiiä
N: Haluutko nähä?
M: joo
N: Mitä tehtäis?
M: ihan sama
Vierailija kirjoitti:
Niin tämä on mielenkiintoinen asia Suomessa, että ei saisi aloittaa tarinointia yleisillä fraaseilla vaan jollain muulla " paremmalla" aloitusrepliikillä. Sama pätee niin livenä kuin somessa. Minun mielestä suomalaiset on vaan niin kömpelöitä näissä jutuissa. Olen käyttänyt tätä kyseistä tapaa englanninkielisissä deittimaailmassa ja vastausprosentti siellä on jotain luokkaa 95 % ja yleensä kaikki vastaukset asiallisia. Suomen keskustelukulttuuri on tylyä, ihan kuin kellään ei olisi todellista halua tai tarvettakaan tavata ketään. Onneksi deittimaailma on nykyään globaali, ja sieltä löytää hyvätapaisia helmiä, näin miehenä.
Ai suomalaiset kömpelöitä? Päinvastoin, kaivataan aitoa keskustelua eikä mitään kepeää höpöttelyä. Täällä halutaan oikeasti tutustua.
Mulle on käyny joitakuita kertoja niin, että on tullut pikku viineissä tinderöityä ja puhuttua miehille ihan höpöjä. Silloin ne kyllä vastailee ja juttua ja treffipyyntöjä tulee. Mutta kun olen selvinpäin ja asiallisempi, niin keskustelut ovat noita aloittajan esimerkin luokkaa.
Voiko tästä tehä johtopäätöksen, että mies etsii typeriä kanoja joilta ehkä lohkeais helposti ja pelkäävät älykkäitä naisia? Toki voin selvinpäin olla taivaan tylsä, mutta en silti oo taipuvainen uskomaan sitäkään! :)
Vierailija kirjoitti:
N: Mikä on sun haaveammatti?
M: emmä tiiä
N: Entä lapsena, mikä halusit olla isona?
M: ei mitään hajua
N: Mä haluisin olla astronautti
M: höpö höpö
N: Mitä meinasit viikonloppuna?
M: emmä tiiä
N: Haluutko nähä?
M: joo
N: Mitä tehtäis?
M: ihan sama
Tämä. "En mä tiiä. Ihan sama. Päätä sinä. Ei väliä. En muista. Miten vaan."
Jos et oikeasti osaa sanoa mielipidettäsi tai kokemustasi yhtään mistään, olet hyvin vaikeasti tutustuttava. Se, ettei ihmissuhteita synny, ei johdu siitä ettet ole lentäjäkirurgi.
Onneksi oma mieheni on jo poimittu Tinderistä pois ja on nukuttamassa yhteistä lastamme. :D
Tuollaiset lyhyesti vastaavat tai vastaamatta jättävät miehet eivät ole kiinnostuneita. So simple.
Itse jätin aikoinaan Tinderissä suosiolla aloitteenteon miehille. Ne jotka jaksoivat nähdä vaivaa, pääsivät jatkoon jos keskustelu sujui viestein. Eli heistä osan tapasin livenä ja sieltä lopulta järkevä aviomiehenikin löytyi.
Vierailija kirjoitti:
Onneksi oma mieheni on jo poimittu Tinderistä pois ja on nukuttamassa yhteistä lastamme. :D
Ei kiinnosta sun elämä pätkääkään
Vierailija kirjoitti:
Tuollaiset lyhyesti vastaavat tai vastaamatta jättävät miehet eivät ole kiinnostuneita. So simple.
Itse jätin aikoinaan Tinderissä suosiolla aloitteenteon miehille. Ne jotka jaksoivat nähdä vaivaa, pääsivät jatkoon jos keskustelu sujui viestein. Eli heistä osan tapasin livenä ja sieltä lopulta järkevä aviomiehenikin löytyi.
Tinder = työhaastattelu ne ketkä pääsee jatkoon :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi oma mieheni on jo poimittu Tinderistä pois ja on nukuttamassa yhteistä lastamme. :D
Ei kiinnosta sun elämä pätkääkään
oletko jäänyt kateelliseksi kun toisella on yhteinen lapsi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi oma mieheni on jo poimittu Tinderistä pois ja on nukuttamassa yhteistä lastamme. :D
Ei kiinnosta sun elämä pätkääkään
oletko jäänyt kateelliseksi kun toisella on yhteinen lapsi?
Ei ku ei vaan aidosti kiinosta. Mua kiinostaa vaan oma elämä ja itteni
Vierailija kirjoitti:
Mitä tuollaiseen miehen "moi miten menee" -viestiin pitäisi naisen vastata, että mies olisi tyytyväinen? Tämä mietityttää.
"Hyvin menee. Meille vai teille?"
Vierailija kirjoitti:
Tämän takia jätän vastaamatta kaikki seuraavanlaisiin aloituksiin: "Moi", "Moi, kaunis!", "Moi, mitä kuuluu?", "Mitäs sun iltaan?", "Sulla on kauniita kuvia" sekä epämääräisiin vilkutuksiin.
Mun mielestä se ensimmäinen viesti on vain kokeilu, onko toinen halukas aloittamaan juttelun jostain. Jos pitäisi heti ensimmäisessä kommentissa olla niin ihmeellisen kekseliäs ja oivaltava ventovieraalle ihmiselle, niin se tuntuu feikiltä. En ole mikään ihme nero ja erikoinen, vaan ihan tavallinen ja tavallisine juttuineni. Jos se ei riitä, niin elämä kanssasi olisi varmaan muutenkin raskasta erikoisuuden tavoittelua, joten jääköön siihen.
Kyllä työ tai opiskeltava ala aika usein kertoo persoonasta. Kuten myös sekin, jos ei mitään kokemusta ole mistään alasta tai pätkiä sieltä ja täältä. Outo ajatuskin, että tarkoitus olisi tutustua ihmiseen tietämättä mitään häneen työstään.
T: siivooja, jolla ei ole ongelmaa tuoda sitä ilmi