Syytinki ja irtaimiston tyhjentäminen kuoleman jälkeen
Hei!
Onko jollain osaamista maatilan syytinki eli elinikäiseen asumisoikeuteen. Tilanne on se, että isäni osti sukupolvenvaihdoksessa vanhempiensa maatilan ja heille sovittiin elinikäinen syytinkioikeus tilalle. Mummo kuoli jo muutaman vuoden päästä. Sen jälkeen kuoli isäni ja perin kokonaan hänen maatilan. Minulla ei ollut mahdollisuutta itse jatkaa tilaa vaan myin sen kokonaisuudessaan ulkopuoliselle ostajalle ja vaarin syytinki siirtyi myös kaupassa. Sovimme, että maksan syytingistä vaarin elinajan kuukausittain vuokraa, eli korvausta syytingistä 700 euroa kuukaudessa. Nyt vaari kuoli. Ongelma on se, että isällä oli sisaruksia ja nämä muut osakkaat eivät suostu tyhjentämään kiinteistöä irtaimistosta ennen perinnönjakoa, mihin voi mennä pahimmillaan vielä useita kuukausia. Ostaja pyytää jatkamaan korvauksen maksamista kunnes saa kiinteistön kokonaisuudessaan hallintaansa. Muiden osakkaiden mielestä maksuvelvollisuus kuuluu yhä minulle. Minun mielestä se kuuluu kuolinpesälle, mikäli he haluavat kiinteistöä käyttää irtaimistovarastona. Itse olisin ollut valmis tyhjentämään sen heti kuoleman jälkeen. Tietääkö siis joku, kenen vastuulle tämä korvauksen maksaminen uudelle omistajalle kuuluu siihen asti että kiinteistö on saanut tyhjennettyä?
Kommentit (72)
Minä noudattaisin tässä mummon neuvoa. Kaikki muu on juridista spekulaatiota riittämättömällä faktapohjalla 👵🏻👵🏻👵🏻
Eihän isäsi sisarukset ole mutään perillisiä kun olet rintaperillinen.
Vierailija kirjoitti:
Eihän isäsi sisarukset ole mutään perillisiä kun olet rintaperillinen.
Kysymys ei ole ap:n isän, vaan isänisän kuolinpesästä. Ap on tullut siihen osakkaaksi vain siksi, että hänen oma isänsä on kuollut.
Ja todella outoa jos olet voinut myydä isoisäsi jakamattoman pesän eli talon. Vain siinä tapauksessa isäsi sisarukset olisivat kuolinpesän osakkaita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän isäsi sisarukset ole mutään perillisiä kun olet rintaperillinen.
Kysymys ei ole ap:n isän, vaan isänisän kuolinpesästä. Ap on tullut siihen osakkaaksi vain siksi, että hänen oma isänsä on kuollut.
Miten hän on voinut myydä jakamattoman pesän, sitä ihmettelen?
Aloittaja kirjoitti: minä myin. Ei kuolinpesä myi.
Siinähän on jo jotain outoa jos yksi myy kuolinpesän, jossa vielä tätinsä ja setänsä roikkuvat osakkaina. Kuka sai rahat myynnistä?
Vierailija kirjoitti:
Ap:n tilanne ei ole millään lailla epätavallinen, itse asiassa se on melko yleinen. Ongelnan ratkaisemisessa on apua vertaistuesta tai ihan vaan kokemuksista, joita vastaavaan tilanteeseen joutuneilla on ollut ja sitä vertaistukeahan täältä on saatukin..
Syytingistä minulla ei ole kokemusta, mutta muilta osin tästä tulee ensimmäiseksi mieleen tapaus, josta pari vuotta sitten edesmennyt mummoni usein kertoi.
Mummon lapsuudenkodin lähistöllä eleli uusperhe, jossa oli pariskunta, miehen lapsia, naisen lapsia ja yksi yhteinenkin tenava. Tämän perheen äiti (äitipuoli) keitteli usein suuressa kattilassa keittoa.
Mummo kertoi, että keittoa syömään saivat tulla he naapurin mukulatkin perheen lasten lisäksi. Keitto oli ihan kelvollista, varsinkin silloiset sodanjälkeiset olosuhteet huomioon ottaen.
Siinä talon liepeillä liikkui paljon kulkukissoja ja kerran se nainen lipsautti, että niitä hän loukuilla pyydysti ja niistä h
Löytyisikö sinulta tuon keiton reseptiä?
Vierailija kirjoitti:
Ja todella outoa jos olet voinut myydä isoisäsi jakamattoman pesän eli talon. Vain siinä tapauksessa isäsi sisarukset olisivat kuolinpesän osakkaita.
Lue aloitus tarkemmin. Ap:n isä on eläessään ostanut talon vaarilta. Ap on sitten perinyt talon isältään, kun isä on kuollut. Vaari ei ole enää pitkään aikaan omistanut taloa, mutta hänellä on ollut oikeus asua siinä syytingin perusteella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:n tilanne ei ole millään lailla epätavallinen, itse asiassa se on melko yleinen. Ongelnan ratkaisemisessa on apua vertaistuesta tai ihan vaan kokemuksista, joita vastaavaan tilanteeseen joutuneilla on ollut ja sitä vertaistukeahan täältä on saatukin..
Syytingistä minulla ei ole kokemusta, mutta muilta osin tästä tulee ensimmäiseksi mieleen tapaus, josta pari vuotta sitten edesmennyt mummoni usein kertoi.
Mummon lapsuudenkodin lähistöllä eleli uusperhe, jossa oli pariskunta, miehen lapsia, naisen lapsia ja yksi yhteinenkin tenava. Tämän perheen äiti (äitipuoli) keitteli usein suuressa kattilassa keittoa.
Mummo kertoi, että keittoa syömään saivat tulla he naapurin mukulatkin perheen lasten lisäksi. Keitto oli ihan kelvollista, varsinkin silloiset sodanjälkeiset olosuhteet huomioon ottaen.
Siinä talon liepeillä liikkui paljon kulkukissoja ja kerran se nainen lipsautt
Kyllä löytyy.
Kissanlihakeitto
400 g kissan lihaa (lapaa, etuselkää tai kylkeä)
1 l vettä
1 tl suolaa
1 tl kokonaisia maustepippureita
1 laakerinlehti
1 sipuli
3 porkkanaa
100 lanttua
50 g palsternakkaa
50 g juuriselleriä
6 perunaa
10 cm purjoa
2 rkl tuoretta persiljaa
Kuuluiko tuo keitto vaarin syytinkiin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja todella outoa jos olet voinut myydä isoisäsi jakamattoman pesän eli talon. Vain siinä tapauksessa isäsi sisarukset olisivat kuolinpesän osakkaita.
Lue aloitus tarkemmin. Ap:n isä on eläessään ostanut talon vaarilta. Ap on sitten perinyt talon isältään, kun isä on kuollut. Vaari ei ole enää pitkään aikaan omistanut taloa, mutta hänellä on ollut oikeus asua siinä syytingin perusteella.
Selitä miksi isän sisarukset olisivat vielä osakkaita kun veljeltään on jo myyty talo alta?
Käsittämätöntä jos jakoa ei ole tehty ennen talon myyntiä.
Tai siis talorahoja jaettu silloin ja kuolinpesää lopetettu.
Aloittaja kuitenkin kirjoittaa että hän peri talon isältään ikäänkuin talo olisi ollut jo isälle lainhuudatettu eilä vaarin kuolinpesä omistajana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja todella outoa jos olet voinut myydä isoisäsi jakamattoman pesän eli talon. Vain siinä tapauksessa isäsi sisarukset olisivat kuolinpesän osakkaita.
Lue aloitus tarkemmin. Ap:n isä on eläessään ostanut talon vaarilta. Ap on sitten perinyt talon isältään, kun isä on kuollut. Vaari ei ole enää pitkään aikaan omistanut taloa, mutta hänellä on ollut oikeus asua siinä syytingin perusteella.
Selitä miten tuossa kuviossa olisi vielä isän sisarukset mukana ettei ole asianmukaista vaarin kuolinpesän lopettamista tehty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysymys kuuluu, että kenen omaisuutta tuo irtaimisto nyt on? Onko se vaarisi kuolinpesän omaisuutta, vai onko sinun omaisuuttasi? Vastuu niistä kuuluu tietysti omistajalle.
Jos sukupolvenvaihdoksessa tila on irtaimistoineen siirtynyt isäsi omistukseen, kuuluu tuo irtaimisto nyt sinulle, koska olet isäsi perillinen.
Syytinkioikeus on hallintaoikeus, eli vaarilla oli oikeus käyttää asuntoa ja tavaroita, mutta niihin ei ollut omistusoikeutta.
Jos homma meni yllä kuvatulla tavalla, niin irtaimisto on kokonaan sinun, vastuu niistä kuuluu sinulle.
Kyllä, tilanteeseen tuli jo tarkennusta eli isä on ostanut talon irtaimistoineen. Syytingillä ei ole enää mitään merkitystä tässä tilanteessa, mutta ap:ta sitoo tietenkin itse tekemänsä sopimus talon ostaneen kanssa. Hänen etunsa on, ettei vielä pääse muuttamaan, niin kauppahinta alenee koko ajan.
Mutta i
Tuossa tapauksessa ei pitäisi olla iso ongelma käydä hakemassa vaarin henkilökohtaiset tavarat pois. Niitä tuskin on paljon, jos muu irtaimisto oli AP:n omaisuutta. Ellei vaarin tavarat pariin säkkiin mahdu, niin sitten voi vaikka tilata muuttofirman viemään ne jonnekin pelikaanivarastoon tai vastaavaan. Kustannukset siitä menevät sitten kuolinpesälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa lukea se kauppakirja mitä siinä lukee syytingistä. Jos siinä lukee että syytinkin kestää siihen asti kunnes vaari kuolee niin se kestää siihen asti. Jos siinä lukee että se kestää siihen asti kunnes talo/asunto on heidän hallussa niin sitten se kestää siihen asti. Ei kannata siis maksaa mitään mitä ei sopimuksen mukaan tarvitse maksaa.
Kannattaa lukea koko ketju ennen vastaamista. Näin ap kirjoitti: "Käytännössä en siis maksa mitään mutta en saa palautusta ennen kuin vaarin henkilökohtainen irtaimisto on siirretty ja hallinta avaimineen siirretty uudelle omistajalle. Eli kulut juoksevat niin kauan minulle epäedullisesti. Siksi ostajalla ei ole kiire ajaa heitä pois. Vaikeaa "
Eli kun ap kuskaa pois perimänsä irtaimiston pois sekä vaarin henk.koht. tavarat (hän itsekin on kuolinpesän osakas, joten voi sen hyvin tehdä), niin avaimet voi antaa ja kauppa to
Olet väärässä; kuolinpesän osakkuus ei anna mitään lupaa siirtää vaarin irtaimistoa ellei kolmas osapuoli sitä vaadi. Et siis voi tyhjentää vaarin vuokrakämppää vetoamalla osakkuuteen ellei vuokranantaja ole ehdoton ja ilmoita määräaikaisen sopimuksen päättyneen. Tämä tulee eteen yleensä vain hoivakotihuoneen tyhjennysvaatimuksena.
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja kirjoitti: minä myin. Ei kuolinpesä myi.
Siinähän on jo jotain outoa jos yksi myy kuolinpesän, jossa vielä tätinsä ja setänsä roikkuvat osakkaina. Kuka sai rahat myynnistä?
Se talo oli jo myyty aikoinaan ap:n isälle ap:n isoisä ja isoäiti myyneet. Ja ap on isänsä kuoleman jälkeen myynyt ulkopuoliselle. Eli vain isoisän irtaimistossa ovat nyt mukana sedät ja tädit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja todella outoa jos olet voinut myydä isoisäsi jakamattoman pesän eli talon. Vain siinä tapauksessa isäsi sisarukset olisivat kuolinpesän osakkaita.
Lue aloitus tarkemmin. Ap:n isä on eläessään ostanut talon vaarilta. Ap on sitten perinyt talon isältään, kun isä on kuollut. Vaari ei ole enää pitkään aikaan omistanut taloa, mutta hänellä on ollut oikeus asua siinä syytingin perusteella.
Selitä miksi isän sisarukset olisivat vielä osakkaita kun veljeltään on jo myyty talo alta?
Käsittämätöntä jos jakoa ei ole tehty ennen talon myyntiä.
Jos se vaari omistaa vaikka 400 ha metsää, 8 kaupunkiasuntoa ja 3 kesämökkiä, joita ap:n isä ei ole aikanaan itselleen ostanut. Kenelle vaarin omaisuus mielestäsi kuuluisi, ap:lleko, jonka isä aikanaan osti tuon yhden kiinteistön?
Jonkinverran vaikea ymmärtää kaikkea selostusta. Jos kerran nykyinen omistaja on saanut alennusta kauppahinnasta syytingin vuoksi, mitä ap on ostajalle joka kuukausi maksanut, jos nyt ymmärsin oikein ?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysymys kuuluu, että kenen omaisuutta tuo irtaimisto nyt on? Onko se vaarisi kuolinpesän omaisuutta, vai onko sinun omaisuuttasi? Vastuu niistä kuuluu tietysti omistajalle.
Jos sukupolvenvaihdoksessa tila on irtaimistoineen siirtynyt isäsi omistukseen, kuuluu tuo irtaimisto nyt sinulle, koska olet isäsi perillinen.
Syytinkioikeus on hallintaoikeus, eli vaarilla oli oikeus käyttää asuntoa ja tavaroita, mutta niihin ei ollut omistusoikeutta.
Jos homma meni yllä kuvatulla tavalla, niin irtaimisto on kokonaan sinun, vastuu niistä kuuluu sinulle.
Kyllä, tilanteeseen tuli jo tarkennusta eli isä on ostanut talon irtaimistoineen. Syytingillä ei ole enää mitään merkitystä tässä tilanteessa, mutta ap:ta sitoo tietenkin itse tekemänsä sopimus talon ostaneen kanssa. Hänen etunsa on, ettei vielä pääse muuttamaan,
Ymmärräthän, että ap ei voi ohittaa kuolinpesän muita osakkaita ja ryhtyä itsenäisesti tyhjentämään vaarin kotia.
Kannattaa lukea koko ketju ennen vastaamista. Näin ap kirjoitti: "Käytännössä en siis maksa mitään mutta en saa palautusta ennen kuin vaarin henkilökohtainen irtaimisto on siirretty ja hallinta avaimineen siirretty uudelle omistajalle. Eli kulut juoksevat niin kauan minulle epäedullisesti. Siksi ostajalla ei ole kiire ajaa heitä pois. Vaikeaa "
Eli kun ap kuskaa pois perimänsä irtaimiston pois sekä vaarin henk.koht. tavarat (hän itsekin on kuolinpesän osakas, joten voi sen hyvin tehdä), niin avaimet voi antaa ja kauppa toteutuu lopullisesti.
Muut kuolinpesän osakkaat eivät ehkä edes pääse taloon tavaroita hakemaan, sehän ei ole heidän talonsa eivätkä tiedä mikä kuuluu ap:n irtaimistoon ja mikä vaarille.