Nuorten kauniiden naisten keskuudessa nostaa päätään kotirouvailmiö, jossa nainen hankkii elättäjämiehen ja jättäytyy pois työelämästä.

Vierailija kirjoitti:

Monet vanhemmista kokevat tehtävänsä kotona lasten kanssa hyvinkin mielekkääksi ja antoisaksi.

Kyllä.
Ongelma ei ole siinä, etteikö esim. lapsien kasvatus olisi antoisaa.
Ongelma on siinä, että se mies, joka tuo elannon on se suurin riski.
Entä jos mies alkaakin käyttäytyä väkivaltaisesti, harjoittaa esim fyysistä, henkistä tai taloudellista väkivaltaa? Nainen ei saa päättää mistään raha-asioista tai mennä mihinkään.
Tai entäpä jos mies alkaa pettämään? Millä rahalla nainen kolmen muksun kanssa lähtee ilman rahaa ja töitä?
Tai mitä jos mies päättää yhtäkkiä erota? Millä rahalla nainen taistelee omasta oikeuksistaan, lapsistaan ja lapsiaansa elättää?
Tai entäpä, kun lapset on jo täysi-ikäisiä ja muuttaneet omilleen ja silloin mies päättää erota? Millä tavalla nainen löytää 50v ikäsenä töitä ilman koulutusta ja työkokemusta? Millä tavalla hän itseäänsä elättää?
Tai entä jos se mies alkaakin juopoksi ja tuhlaa koko perheen rahat ties mihin? Millä tavalla he selviävät?

Vierailija kirjoitti:

Taitaa "ilmiö" olla lähinnä kohulehtien palstoilla ja maga-porukoiden influenssereiden aivopesutiktokissa...ja mitäpä siinä, jos joku tykkää.

Ahaa, ja sun mielestä maga-ilmiö ei ole aiheuttanut mitään negatiivista tällä planeetalla?

Vierailija kirjoitti:

Kiva kun nämä jenkkien ilmiöt leviävät somesta kaikkialle, missä osataan englantia. Täällä tavallinen mies ei tienaa 100k kuten Jenkeissä, eikä nainen saa puolta miehen rahoista erossa. Mutta onnea siihen tradwifeilyyn jonkun 40k tienaavan perusinsinöörin kanssa.

Juuri näin. Tämä on sitä Amerikan unelma höttöä, jota yritetään tuoda Suomeen, vaikka Suomessa ei ole varaa edes omaan siivojaan tai autonkuljettajaan, oli kuinka varakas suku tahansa, vaan se katsotaan röystäilyksi. Ja näillä kotirouvilla on elatus turvattu, koska heillä elinikäinen elatusmaksut oikeus, kuten lapsilla ja siksi kotirouvuus on jo juridisesti vaikea toteuttaa Suomessa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En arvostele enkä kadehdi mutta ihan pienenä vihjeenä, että kotirouvan on hyvä varmistaa tavalla tahi toisella, millä tulee toimeen sitten kun/jos suhde katkeaa ja jää tyhjän päälle.

Äitini oli sitä ikäluokkaa, että oli kotityössä koko ikänsä. Eläke oli hurjan pieni siitä huolimatta, että hän oli maksanut säntillisesti maatalousyrittäjän eläkemaksut. Hänet ja meidän tytärten kouluttautumisen pelasti varhain kuolleen isän jättämä omaisuus.

Mitä tekee onnellinen kotirouva, jos työeläkettä ei kertynyt eikä mies jättänyt kunnon perintöä? Tai jos elettiin avoliitossa, mies kuoli, ei ollut testamenttia tai testamenttasi omaisuutensa ihan jollekin muulle.

Tiesitkö, että Suomessa ei jää kukaan tyhjän päälle. Kyllä sitä rahaa aletaan maksamaan yksin jäänneellekin avoleskellekin tai eronneelle yksin asuvallekin naiselle ilman elättäjäänsä.

Ideahan oli että mies elättää? Ei niin että mies pukkaa kotirouvan veronmaksajien elätiksi? Ei se ole kotirouvuutta vaan työtön työnhakija.

Mikäpä siinä, mutta kuka maksaa kotirouvan eläkkeet?

Tiedän erään jo edesmenehtyneen kotirouvan, jonka mies aikoinaan toi palkkarahansa kotirouvansa tuhlattavakseen ja kävikin ikävä kyllä niin, että aviomiehensä kuoli melkoisen nuorena onnettomuudessa. No leskirouva sai leskeneläkkeen ja suuret vakuutusrahat ja alaikäiset lapset saivat tottakai osuutensa jne.  Mutta ei tämä leskinainen,  ammattitaidoton jäänyt todellakaan tyhjänpäälle aviomiehensä kuolon jälkeen.  Hän oli säästänyt lapsilisisistä ja saamistaan  omien vanhempiensa perinnöistä elellen yksin vuosikymmeniä vallan prameasti. Osti oman asunnonkin.  Löysipä vieläpä parikin eri miestä, joista toisen kanssa asui yhdessä, mutta ei loppuunsa saakka. Kuoli ja lapset hautasivat äitinsä, ja perinnöt lapsille. Näin se menee.

Naiset voimaantuvat ja päättävät ITSE mitä haluavat elämältään. Edistys etenee ja se on hyvä.

Vierailija kirjoitti:

Ennen mies elätti ja nainen keskittyi huolehtimaan kodista. Tultiin toimeen yhdellä palkalla. Nyt nainen saa olla 8 tuntia työelämässä ja tehdä vielä työpäivän kotonakin burn outin partaalla. Töitä ei saa myöskään helposti nykypäivänä. Ymmärrän täysin naisia jotka haluavat jotain muuta. Ongelmat tulee siinä vaiheessa jos mies tekee Mikko Koivut ja jäät tietyllä tavoin puille paljaille. Koulutus kannattaa käydä ainakin.

Ei ole Suomessa koskaan ollut tilanne tuollainen. Ihmekös kun nämä ilmiöt leviää, kun ihmisillä on niin huono ymmärrys historiasta.

Hohhoijaa. Yhtään kukaan ei kehuisi vapaata valintaa jos ukko heittäytyisi makaamaan kotiin elätettäväksi. Lisäksi te surkimukset heikennätte kaikkien naisten asemaa. Naiset tekevät kotona KAIKEN, silti te surkeat akat vain korostatte miehen johtajuutta, jatkatte aina ukon nimeä ja annatte miesten pilkata naisen töitä ja rooleja.

Te heterot ihan itse pilasitte ne kotiarvot. Kantakaa vastuu. Miksei yksikään mies ole jäänyt kotiin? Miksei perheen pää hoida kotia, vaan sen tekee akka?

Vierailija kirjoitti:

Hohhoijaa. Yhtään kukaan ei kehuisi vapaata valintaa jos ukko heittäytyisi makaamaan kotiin elätettäväksi. Lisäksi te surkimukset heikennätte kaikkien naisten asemaa. Naiset tekevät kotona KAIKEN, silti te surkeat akat vain korostatte miehen johtajuutta, jatkatte aina ukon nimeä ja annatte miesten pilkata naisen töitä ja rooleja.

Te heterot ihan itse pilasitte ne kotiarvot. Kantakaa vastuu. Miksei yksikään mies ole jäänyt kotiin? Miksei perheen pää hoida kotia, vaan sen tekee akka?

Puhut niin rumasti heteronaisista, että olet kuin joku käänteinen incel. Meistä suurin osa ei ole tradwifejä tai ihannoi sellaista elämää.

Tämän uutisen johdosta demareiden puoluetoimistolla wanhat, hampaattomat ja möhömahaiset haahkat kiljuu kuin mielipuolet ja kiipeilevät pitkin seiniä ja kattoja kynsiensä varassa. Siellä on ns. Apeshit-moodi päällänsä, ja aivan aiheesta. Demarisyövän matkanpää näkyy jo tunnelin päässä.

Vierailija kirjoitti:

Naiset voimaantuvat ja päättävät ITSE mitä haluavat elämältään. Edistys etenee ja se on hyvä.

Miten sitten se ei näy missään koskaan? Ei ole tyytyväisyyttä ja onnea? Mikään ei koskaan tule olemaan hyvä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naiset täällä vihaamassa naisia. Onpa taas yllättävää. Tätä se feminismi on!

Miten keskustelu naisten mahdollisuuksista yhteiskunnassa on vihaamista? 

Sitäkö tää ketju sun mielestä on? Avaa silmäsi. Täällä naiset haukkuu ja arvostelee toisiaan. Naisviha rehottaa vaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naiset täällä vihaamassa naisia. Onpa taas yllättävää. Tätä se feminismi on!

Vihaamassa? Onko se vihaamista, jos ei halua tai ole mahdollisuutta kotirouva kulttuuriin, jota ei vielä tehdä 

keskiverto DI palkalla, kun lisäksi tarvitaan vanhaa varallisuutta, akateemista koulutusta jne ja täällä rinnastetaan kotiäitiys kotirouvaksi, joka on ihan eri asia. Kotirouva voi olla myös lapseton. 

Älä esitä typerää nyt. Viha on se, miten täällä toisille puhutaan. Voimaantuneet naiset vihaamassa ja arvostelemassa toisiaan...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen 45-vuotias nainen, jolla kolme lasta ihanan Miehen kanssa. Tunnen itseni erinomaiseksi. Katson peiliin ja näen timmin vartalon, joka kertoo tarinaa omasta huolenpidostani. Rinnat ovat kiinteät ja pakarat muotoillut, ja se saa minut hymyilemään. Minä olen ylpeä siitä, että olen panostanut itseeni.

Aamuni alkaa varhain. Herään ennen auringon nousua, ja ensimmäinen asia, jonka teen, on venytellä. Kehoni tarvitsee tätä aikaa herätäksesi. Joogaharjoitus rauhoittaa mielen ja valmistaa minut päivään. Tiedän, että liikunta on avain hyvinvointiin, joten nautin siitä, että voin ulkoilla ja liikkua luontoon. Juoksen usein lähimetsässä, tunnen tuulen kasvoillani ja sydämeni sykkii rytmikkäästi. Se on vapauttavaa.

Joka päivä diplomi-insinööri mieheni halaa minua ja antaa suudelman. Ihanaa seksiäkin on pari kertaa viikossa.

Ruoka on myös tärkeä osa elämääni. Valmistan its

Sinä vaikutat teistä kuitenkin selvästi kitkerämmältä kuin tuo ensimmäinen. Jos teistä kahdesta pitäisi valita kumpi on onnellisempi tekstienne perusteella, ei varmaan monille olisi vaikea valinta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monet vanhemmista kokevat tehtävänsä kotona lasten kanssa hyvinkin mielekkääksi ja antoisaksi.

 

Kyllä. Ongelma ei ole siinä, etteikö esim. lapsien kasvatus olisi antoisaa. Ongelma on siinä, että se mies, joka tuo elannon on se suurin riski. Entä jos mies alkaakin käyttäytyä väkivaltaisesti, harjoittaa esim fyysistä, henkistä tai taloudellista väkivaltaa? Nainen ei saa päättää mistään raha-asioista tai mennä mihinkään. Tai entäpä jos mies alkaa pettämään? Millä rahalla nainen kolmen muksun kanssa lähtee ilman rahaa ja töitä? Tai mitä jos mies päättää yhtäkkiä erota? Millä rahalla nainen taistelee omasta oikeuksistaan, lapsistaan ja lapsiaansa elättää? Tai entäpä, kun lapset on jo täysi-ikäisiä ja muuttaneet omilleen ja silloin mies päättää erota? Millä tavalla nainen löytää 50v ikäsenä töitä ilman koulutusta ja työkokemusta? Millä

Samalla tavalla voit jossittella ihan mistä tahansa asiasta elämässä. Entä jos ITSE alat juopoksi ja menetät kaiken? Mitäs sit?

 ""Miks ihmeessä mun pitäis mun veroilla elättää jotain tyyppiä, joka ei ole viitsinyt edes kouluttautua mihinkään tai käydä töissä? """

Tiedoksesi vaan, ettet todellakaan sinä siellä YKSIN elätä pikkuveroroposilla yhtäkään ketään yksin jätettyä naista. Toisaalta melkoisen monella kotirouvalla on hankittuna  koulutus ja ammatti, ja ovat jopa olleet veronmaksajina ennen kotirouvuuttaan eli työelämässä mukana. Toisaalta lasken kyllä kovemmaksi työksi kasvattaa omat lapsensa aikuisiksi ja tuleviksi veronmaksajiksi kuin monenkin lapsettoman naisen pikkupalkastaan maksamansa verot ja työnantajana  veronmaksajat palkan maksajina. Edellisen kaltainen nainenhan on tuolloin elänyt koko työikänsä uran ja sen jälkeisen elämänsäkin veronmaksajien piikkiin. Monta kertaa työssä, joka ei tuota mitään, eikä sitä edes huomattaisi, vaikka jäisi tekemättä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen 45-vuotias nainen, jolla kolme lasta ihanan Miehen kanssa. Tunnen itseni erinomaiseksi. Katson peiliin ja näen timmin vartalon, joka kertoo tarinaa omasta huolenpidostani. Rinnat ovat kiinteät ja pakarat muotoillut, ja se saa minut hymyilemään. Minä olen ylpeä siitä, että olen panostanut itseeni.

Aamuni alkaa varhain. Herään ennen auringon nousua, ja ensimmäinen asia, jonka teen, on venytellä. Kehoni tarvitsee tätä aikaa herätäksesi. Joogaharjoitus rauhoittaa mielen ja valmistaa minut päivään. Tiedän, että liikunta on avain hyvinvointiin, joten nautin siitä, että voin ulkoilla ja liikkua luontoon. Juoksen usein lähimetsässä, tunnen tuulen kasvoillani ja sydämeni sykkii rytmikkäästi. Se on vapauttavaa.

Joka päivä diplomi-insinööri mieheni halaa minua ja antaa suudelman. Ihanaa seksiäkin on pari kertaa viikossa.

Älä  nyt viitsi. Puhuu, että on (muka)  kolme lasta, mutta ensimmäinen mieleen tuleva asia on, että "katson peiliin ja näen timmin vartalon". Kuka kirjoittaa, että "sydämeni sykkii rytmikkäästi":-DD Mikä lie jonkun aivopieru. 

Oi kuinka ihanaa elämää

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monet vanhemmista kokevat tehtävänsä kotona lasten kanssa hyvinkin mielekkääksi ja antoisaksi.

Varsinkin tyttölapsille kannattaa ohjeistaa, etteivät kävisi koulua ainakaan peruskoulua pitemmälle. Mitäpä sitä turhaan, kun mies elättää ja pitää huolta. Voisi suorastaan tulla laki, ettei tytöille tarvitse edes lukemista opettaa. #suominousuun!

Persut eivät halua tänne muslimeja mutta heidän tapansa näköjään kyllä.