Lue keskustelun säännöt.
VOIMAT LOPPUVAT lapseni kanssa. Mikä avuksi?
08.03.2007 |
Olen hoitanut tätä sisarussarjaa kotona. Vanhin lapsistani on aina ollut hyvin vaativa. Vauvasta asti. Mikään ei riittänyt. Kaikkea yritettiin, mutta aina vain itki, huusi ja marisi. Nyt on 4.5 vuotias ja vaatii kaiken edelleen. Vähempi ei riitä, ja on aina saanut huomiota enemmän kuin muut sisaruksensa juuri vaativuutensa takia.
En ymmärrä mitä tekisin. Jos en koko ajan viihdytä tai ole läsnä henkisesti, tappelee veljensä kanssa. Mahdottomasti pätkii ja mäiskii ja on aivan holtiton. Nyt pienempi on alkanut antamaan takaisin jonkin verran mutta silti saa liian usein tällejä isommalta. En ehdi koko ajan leikittää ja olla erotuomarina kun on kaikki kotityötkin yksin tehtävänä. Ei ole miestä tekemässä niitä.
Jo Frostin neuvot on testattu, mutta mikään ei auta hetkeä kauempaa ja kotona on ainainen uuvuttava melske tai joku riita jostain typerästä. Olen niin väsynyt tähän lapseeni että tänäänkin oikein tärisin raivosta kun suutuin hänelle. Tarhapaikkaa ei heru, kysyin sitä, koska olen pienempien kanssa kotona.
Auttakaa joku, miten voin antaa enää kenellekään mitään, kun yhteen lapseen menee 150% ajasta?? Kerho 2 kertaa viikossa ei taida tähän tyyppiin paljon auttaa.
Pitääkö laittaa pienemmät nyt hoitoon että saan tuon hunnipäällikön tarhaan päiviksi ja edes hetken edes joskus levätä?
Kommentit (43)
haet sen tarhapaikan ja sillä sipuli. kaikilla on oikeus tarhapaikkaan. viet hakemukset ja et selittele mitään. tollaset kyselyt voit unohtaa, sillä nyt joku käyttää oman käden oikeutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
tollaset kyselyt voit unohtaa, sillä nyt joku käyttää oman käden oikeutta.
Viis veisaavat muiden lasteni tarpeille, viis esikoisen tarpeille ja viis mun jaksamiselle. Perheneuvolan kauttako se paikka on sitten haettava vai että sen tässä kunnassa saisi?
t. ap
Vierailija:
haet sen tarhapaikan ja sillä sipuli. kaikilla on oikeus tarhapaikkaan. viet hakemukset ja et selittele mitään. tollaset kyselyt voit unohtaa, sillä nyt joku käyttää oman käden oikeutta.
Eli meille tarjotaan subjektiivista päivähoito-oikeutta, mutta se on ainoa vaihtoehto. Miksi ihmeessä yhteiskunta ei voi ojentaa auttavaa kättään yhtään milliä niille, joille se päivähoito ei ole ainoa ratkaisu pulmiin. Ja sitten vielä kaiken huippuna sitä päivähoitoakaan ei saa! Mutta kuunnelkaapa vaan vaalipuheita nyt, niin kyllä varmasti jokaisen ehdokkaan mielestä päivähoidon ilman muuta saa tässä maassa kaikki tarvitsevat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos mutsi ei jaksa, ehkä vois olla parempi saada se tarhapaikka. SAis purkaa siellä tarmoaan ja äiti sais väliin levätä.
sen lisäksi kaksi harrastusta. Iltapäivisin ulkoillaan. Ei ole vaativa lapsi, mutta vilkas ja energinen. Onko sinulla siis kokonaan kotona? Meillä hyppisi seinille tekemisen puutteesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luulen vielä kaiken lisäksi, että tuossa syntyy kierre: Kun väsyy, ei enää pysty ajattelemaan joka tilanteessa aivan selkeästi, ja sitä myöten ote lapseen alkaa lipsumaan. Ja siitäkös lapsi vielä riemastuu entistäkin lennokkaampaan menoon. Ja äiti väsyy vaan lisää.
Mutta kyse ei siis tietenkään ole pelkästä kierteestä, vaikka se onkin yksi lisä vielä muiden asioiden joukossa.
Itse oon huomannut, että vertaistuki olis ihan tosi tarpeen. Kun käydään perhekerhossa, niin muut äidit jutteleva, kuinka heillä ei saa lapset roikkua verhoissa eikä hyppiä sängyssä. Mitäpä siihen sanoisi, kun meillä on ainoana sääntönä, että kaikkien pitäisi selvitä joka päivästä hengissä. Siis näin kärjistetysti. Mutta eihän noilta tavallisten lasten äideiltä saa mitään ymmärrystä, kun ei ne yhtään ymmärrä mistä puhutaan.
Kasvatus- ja perheneuvola on sellainen paikka, mistä voi saada käytännön vinkkejä. Me käytiin siellä muutaman kerran, kun pojan nukuttaminen kesti kaksi tuntia joka ilta. Puolen vuoden jälkeen keksin soittaa sinne perheneuvolaan, ja kyllä ne ihan oikeesti osas auttaa.
T. 2,5-vuotiaan vaativan pojan ja tavallisen vauvan äiti
Ehkä tuon ikäinen kaipais jo enemmän kaveritoimintaa ja turhautuu siinä kotona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ajattelin pikemminkin niin, että hän voisi jeesata miettimässä mitä voisi tehdä jos ei tarhapaikkaakaan heru (törkeää!) Ei kai neuvolapsykologilla käynnissä mitään kauheaa ole? 2
1. lapsella on joku hätä. Jos normaali tiukka päiväjärjestys ja johdonmukaiset säännöt eivät auta parissa viikossa, on aika hakea ammatti-apua perheneuvolasta tai lapstenpsykiatriasta tai ihan vain lääkäriltä. Lapsella voi olla joku ongelma, joka saa hänet tuommoiseksi: se voi olla allergian aiheuttama kipu ja fyysinen paha olo, se voi olla neurologisen ongelman tai kuulovaikeuksien aihetuttama turhautuminen tai jotain muuta.
2. ei kunta voi kieltäytyä järjestämästä teille tarhapaikkaa vain sillä perusteella, että olet kotona. Päivähoitoon on joka lapsella subjektiivinen oikeus. uhkaa haastaa kunta oikeuteen niin kyllä se paikka järjestyy. En tiedä, onko tämä oikea tapa " panna lapsesi kuriin" (todennäköisesti ei ole), mutta sinulle itsellesi tekisi ehkä hvyvää käydä välillä töissä ajattelemassa jotain muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
onko villeys välttämättä neuvolapsykologin asiaakaan?
Jos mutsi ei jaksa, .
Eihän kyse ole siitä, että äiti ei jaksa olla äiti. Vaan äidin ja pojan yhteinen arki ei suju niin kuin pitäisi.
Ulkoillaan kyllä aina kun vaan terveitä ollaan, käydään iltaisinkin useimmiten jossain, jne. Mutta kun ei jaksa koko ajan viihdyttää. Ei se ole aikuisen hommakaan. Olla täysipäiväinen viihdyttäjä. Mulla on pari muutakin lasta tämän haasteellisen lisäksi, eikä heidän kanssaa tämmöistä ole ollut koskaan.
ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä voiko sille mitään. Jos on kovin erilaiset luonteet äidillä ja lapsella.
Vierailija:
1. lapsella on joku hätä. Jos normaali tiukka päiväjärjestys ja johdonmukaiset säännöt eivät auta parissa viikossa, on aika hakea ammatti-apua perheneuvolasta tai lapstenpsykiatriasta tai ihan vain lääkäriltä. Lapsella voi olla joku ongelma, joka saa hänet tuommoiseksi: se voi olla allergian aiheuttama kipu ja fyysinen paha olo, se voi olla neurologisen ongelman tai kuulovaikeuksien aihetuttama turhautuminen tai jotain muuta..
Tietysti lapsessa voi olla jotain konkreettista, mikä aiheuttaa levottomuutta. Mutta niiden syiden lisäksi unohdettiin mainita, että sitten on myös lapsia, jotka vain ovat kovin vilkkaita ja itsepäisiä, ja joiden kasvattaminen siksi vaatii vanhemmilta monin verroin enemmän kuin muiden lasten kasvattaminen.
Ongelmaa tietysti pahentaa se että liian usein olen jaksamaton kun ei mikään hänen kanssaan onnistu. Meidän parivuotiaskin on omatoimisempi askareissaan (syömiset, pukemiset, tulemiset ja menemiset) kuin tämä 4.5 vuotias. Odottaa vain valmista, mikään ei suju, aina saa hoputtaa, riitaa, toraa ja kinaa. Tämä pienempi sisarus, jonka kanssa aina ottaa yhteen on superhelppo lapsi, ollut aina. Että niin sitä samassakin taloudessa tulee monenlaisia tyyppejä.
ap.
Vierailija:
1. lapsella on joku hätä. Jos normaali tiukka päiväjärjestys ja johdonmukaiset säännöt eivät auta parissa viikossa, on aika hakea ammatti-apua perheneuvolasta tai lapstenpsykiatriasta tai ihan vain lääkäriltä. Lapsella voi olla joku ongelma, joka saa hänet tuommoiseksi: se voi olla allergian aiheuttama kipu ja fyysinen paha olo, se voi olla neurologisen ongelman tai kuulovaikeuksien aihetuttama turhautuminen tai jotain muuta.
Jos vastaat arjesta pääosin yksin, ei ole ihmekään että takki tyhjenee.
Voimia!
ap.
Vierailija:
Jos vastaat arjesta pääosin yksin, ei ole ihmekään että takki tyhjenee.
Voimia!
Jo synnytys oli niin vaikea että olin vähällä kuolla. Sen jälkeen paranin hitaasti ja olin masentunut pitkään. Jne. tuntuu että nämä kaikki probleemat alkoivat tavallaan jo sieltä. Vuorovaikutussuhde ei kehittynyt ihan normaalisti ja tässä ollaan.
Miten saisin itseni riittämään ja jaksamaan?
ap.
Vierailija:
Tai sitten et arvosta kykyä nimeltä empatia.