Mitä mieltä siitä että sosiaalityöntekijä kävisi asiakkaansa kanssa 1-2 kertaa vuodessa esimerkiksi leffassa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mimmoisia on nuo tukihenkilöt, onko he asiakkaalle maksettuja 'ystäviä'? 

 

Vapaaehtoinen luotsi tuskin palkkaa nostaa, jos luotsia meinasit.

Joo esimerkiksi luotsi. Joskus on käynyt myös niin ettei sosiaaliohjaaja halunnut lähteä mun kanssa tekemään aloituksessa mainittuja asioita, mutta meidän kohdalla olikin varmasti kiinni henkilökemioista. Koska sitten taas toinen sosiaaliohjaaja teki aikoinaan mielellään mun kanssa nuita asioita. 

Voisit etsiä netistä eri tahoja, joista kysyä vapaaehtoisia mukaan lähtijöitä.

Minun lapsi oli vapaaehtoisesti seurana viemässä tarvitsevia milloin minnekin aikoinaan.

Mitä lapsesi sanoi näistä seuraa tarvitsevista ihmisistä sulle, minkälaista porukkaa me ollaan? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vielä lisää vastauksia? 

Kunnes ollaan porukalla päätetty, että sun sossu lähtee nyt sun kanssa säännöllisesti leffaan?

Ei, vaan ihan huvikseen haluan kuulla mahdollisimman paljon minkälaisia ajatuksia ihmisissä herättää tälläinen.

Miksi ei jos molemmin puolista kiinnostusta löytyy treffailla.

"Mitä lapsesi sanoi näistä seuraa tarvitsevista ihmisistä sulle, minkälaista porukkaa me ollaan? "

Lapseni teki vapaaehtoisesti ja omasta auttamishalustaan "luotsina" toimimista.

Kaikkiaan hän suhtautui ammattimaisesti autettaviin. Mitään henkilökohtaisesti otettavaa asiassa ei ollut. Oli ihminen ihmiselle.

Nykyään on ammattilainen samalla alalla ja palkkatyössä. Kutsumusammattihan se on.

Ainakin antaisi jotain oikeata tekemistä verorahojen eteen sen sijaan, että kahvittelevat toimistolla.

Onhan ne mennyt ihan naimisiin asti asiakkaiden kanssa. Onhan vastaanottokeskus yksi naima paikka. Jos oleskelupaa etsii. 

Voiko tukihenkilön kanssa oikeasti ystävystyä vai onko se kiellettyä?

Vierailija kirjoitti:

Voiko tukihenkilön kanssa oikeasti ystävystyä vai onko se kiellettyä?

Ystäviä tulee ja menee jokaisella.

Tuo tukihenkilön hommia tekevä ei ole ystävystymismoodissa.

Homma on vapaaehtoista tukihenkilölle. Hän voi lopettaa tapaamisen koska vaan. 

Jos jonkun kanssa menee henkilökohtaisuuksiin, niin tod.näköisimmin tukihlö ei uudemman kerran lähde sellaisen kanssa.

Hehän eivät kerro kuin etunimensä. Mistään omista hlökohtaisista asioista ei mitään. Et saa edes puh.nroa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voiko tukihenkilön kanssa oikeasti ystävystyä vai onko se kiellettyä?

Ystäviä tulee ja menee jokaisella.

Tuo tukihenkilön hommia tekevä ei ole ystävystymismoodissa.

Homma on vapaaehtoista tukihenkilölle. Hän voi lopettaa tapaamisen koska vaan. 

Jos jonkun kanssa menee henkilökohtaisuuksiin, niin tod.näköisimmin tukihlö ei uudemman kerran lähde sellaisen kanssa.

Hehän eivät kerro kuin etunimensä. Mistään omista hlökohtaisista asioista ei mitään. Et saa edes puh.nroa.

Entä jos olen tarpeeksi mukava, eikö silloin ihminen voi muuttaa mieltään ja haluaa ystävystyä jos synkkaa? 

Miten vuorovaikuttaa tuollaisen ihmisen kanssa, jos kerron omasta elämästäni joskus, mutta hän ei anna mitään vastavuoroisesti?

Miten ihmeessä voi sopia tapaamisen, jos ei ole edes puhelinnumeroa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voiko tukihenkilön kanssa oikeasti ystävystyä vai onko se kiellettyä?

Ystäviä tulee ja menee jokaisella.

Tuo tukihenkilön hommia tekevä ei ole ystävystymismoodissa.

Homma on vapaaehtoista tukihenkilölle. Hän voi lopettaa tapaamisen koska vaan. 

Jos jonkun kanssa menee henkilökohtaisuuksiin, niin tod.näköisimmin tukihlö ei uudemman kerran lähde sellaisen kanssa.

Hehän eivät kerro kuin etunimensä. Mistään omista hlökohtaisista asioista ei mitään. Et saa edes puh.nroa.

Entä jos olen tarpeeksi mukava, eikö silloin ihminen voi muuttaa mieltään ja haluaa ystävystyä jos synkkaa? 

Miten vuorovaikuttaa tuollaisen ihmisen kanssa, jos kerron omasta elämästäni joskus, mutta hän ei anna mitään vastavuoroisesti?

Miten ihmeessä voi sopia tap

--------

Palvelua tarjoavan yhdistyksen kautta ne menemiset sovitaan, ei luotsin oman henkilökohtaisen puhelimen kautta.

Nämä luotsit lähtevät mukaan tapahtumiin ja tekemiseen. Eivät he toimi keskusteluterapeutteina tai ystäväpalveluna.

Meette vaikka museoon tai kulttuuritapahtumaan. Silloin keskustellaan niihin liittyvistä asioista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voiko tukihenkilön kanssa oikeasti ystävystyä vai onko se kiellettyä?

Ystäviä tulee ja menee jokaisella.

Tuo tukihenkilön hommia tekevä ei ole ystävystymismoodissa.

Homma on vapaaehtoista tukihenkilölle. Hän voi lopettaa tapaamisen koska vaan. 

Jos jonkun kanssa menee henkilökohtaisuuksiin, niin tod.näköisimmin tukihlö ei uudemman kerran lähde sellaisen kanssa.

Hehän eivät kerro kuin etunimensä. Mistään omista hlökohtaisista asioista ei mitään. Et saa edes puh.nroa.

Entä jos olen tarpeeksi mukava, eikö silloin ihminen voi muuttaa mieltään ja haluaa ystävystyä jos synkkaa? 

Miten vuorovaikuttaa tuollaisen ihmisen kanssa, jos kerron omasta elämästäni joskus, mutta hän ei anna mitään vasta

No ei mulla mitään niihin liittyvää keskusteltavaa ole. Toki jos käydään leffassa niin normaalisti voin muutaman sanan siitä leffasta vaihtaa, mutta muuten haluan jutella kaikesta mitä mieleen juolahtaa! Ihmissuhteista, elämiimme liittyvistä asioista, mielipiteistä, yhteiskunnasta, jos naispuolinen tukihenkilö niin naisten välisistä asioista. Ostoksille jos mennään niin kysyisin että minkälaisesta tyylistä sä tykkäät ja sopisiko tämä paita minulle jne

Ei ole tarkoitus oksentaa koko elämäni tuskaa tukihenkilön päälle, vaan keskustella hänen kanssaan niin kuin normaalin ystävän kanssa puhutaan. Ottaen myös huomioon hänen tunteet ja aina kun toinen ihminen kertoo minulle jostain kokemuksistaan, niin pyrin olemaan huomioonottava myös häntä kohtaan. Myötätuntoinen.

Miksi sinä olet sosiaalityöntekijän asiakkaana?

Mä en näistä titteleistä tiedä, mutta tarviiko siihen tosiaan noin koulutettua ihmistä?

Itse olen monesti miettinyt, että mä voisin helposti käydä leffassa, teatterissa, kahvilla... jonkun naapuruston yksinäisen kanssa. Tai vaikka vaan ihan tassuttelemassa pientä lenkkiä. Höpötellen.

Mulla on nyt iltaisin ja viikonloppuisinkin enemmän aikaa, kun lapset ovat muuttaneet. Ihan omalla kustanteella mä tuommoista ajatttelin. Kunpa vaan olisi joku paikka, jossa kohdattaisiin tai joku joka kasaisi listoja luottamuksella kummastakin osapuolesta.

Mun mielestä tämmöinen on juttu, josta kansa ise voisi ottaa vastuuta, eikä aina kaikki olisi niin ylhäältä päin ohjattua. Ehkä osittain vapaaehtoisia ja talkootöillä.

Tekisivät koulutusta vastaavaa työtä.

Mun sossu kysyi multa kerran tapaamisen jälkeen jos haluaisin vielä mennä kahville. Olin ihan että häh, ei kiitos! :D Samaa sukupuolta ollaan/oltiin (oletettavasti) eikä mitään sellaisia flirtti viboja muutenkaan, eli kai se vaan halusi katsoa perään tms. Arvostin kysymystä kyllä, vaikka en halunnutkaan kahvitella. 

Vierailija kirjoitti:

Mä en näistä titteleistä tiedä, mutta tarviiko siihen tosiaan noin koulutettua ihmistä?

Itse olen monesti miettinyt, että mä voisin helposti käydä leffassa, teatterissa, kahvilla... jonkun naapuruston yksinäisen kanssa. Tai vaikka vaan ihan tassuttelemassa pientä lenkkiä. Höpötellen.

Mulla on nyt iltaisin ja viikonloppuisinkin enemmän aikaa, kun lapset ovat muuttaneet. Ihan omalla kustanteella mä tuommoista ajatttelin. Kunpa vaan olisi joku paikka, jossa kohdattaisiin tai joku joka kasaisi listoja luottamuksella kummastakin osapuolesta.

Mun mielestä tämmöinen on juttu, josta kansa ise voisi ottaa vastuuta, eikä aina kaikki olisi niin ylhäältä päin ohjattua. Ehkä osittain vapaaehtoisia ja talkootöillä.

Etsi siis paikkakuntasi taho, jossa pääset vapaaehtoisiin hommiin.

Niitä tahoja on jokaisella paikkakunnalla.

Tuumasta toimeen vaan.

Kyllä mulle kelpais leffalippu. Leffat on vaan vähän mitä ovat. En tarvii siihen ketään kyttäämään.

Vierailija kirjoitti:

Sitä varten on tukihenkilöt ja sosiaaliohjaajat. Sosiaalityöntekijä on ehkä vähän turhan kallis työntekijä seuraneidiksi.

Tästä huokuu kunnioitus toisten ammatteja kohtaan ja myös tietämys. 

Vierailija kirjoitti:

Mä en näistä titteleistä tiedä, mutta tarviiko siihen tosiaan noin koulutettua ihmistä?

Itse olen monesti miettinyt, että mä voisin helposti käydä leffassa, teatterissa, kahvilla... jonkun naapuruston yksinäisen kanssa. Tai vaikka vaan ihan tassuttelemassa pientä lenkkiä. Höpötellen.

Mulla on nyt iltaisin ja viikonloppuisinkin enemmän aikaa, kun lapset ovat muuttaneet. Ihan omalla kustanteella mä tuommoista ajatttelin. Kunpa vaan olisi joku paikka, jossa kohdattaisiin tai joku joka kasaisi listoja luottamuksella kummastakin osapuolesta.

Mun mielestä tämmöinen on juttu, josta kansa ise voisi ottaa vastuuta, eikä aina kaikki olisi niin ylhäältä päin ohjattua. Ehkä osittain vapaaehtoisia ja talkootöillä.

Ilmoittaudu tuon kautta;

https://vapaaehtoistoiminta.hel.fi/tukea-ja-seuraa/