Opettajana näin jo ala-asteikäisistä elämässä epäonnistujat
Kyllä sen opettajana aistii, että tuo pyrkii elämässään eteenpäin ja tuo on täysi ressukka. Olen sosiaalisesta mediasta seurannut entisiä oppilaita jo useamman vuosikymmenen ja niillä keillä ajattelinkin on omat kodit ja perheet, hyvät työt ja autot. Sitten ne ressukat elelevät yhteiskunnan tui'illa. Onpa jokunen päivänsäkin jo päättänyt. Kyllä minä silloin olen aina joutunut toteamaan: ei yllättänyt. Tätä se opettajuus on.
Kommentit (226)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuttu opettaja sanoi samaa. Kolmannen luokan jälkeen pystyy kuulemma aika hyvin ennustamaan kuka menee lukioon ja kuka joutuu amikseen.
Mitä sitten. Se lukioon mennyt on kaupan kassalla 1500 e liksalla ja se amikseen mennyt sähkäri tekee duunia 4000 e liksalla. Kummalla menee paremmin? Tämä on muuten tositarina.
Amiksia on paljon työttömänäkin
Aika mustavalkoista jakaa ihmiset vain syrjäytyneisiin ja "hyvissä töissä" (mitä se sitten kenellekin tarkoittaa) oleviin. On myös paljon ihan tavallisissa duunaritöissä olevia.
Vierailija kirjoitti:
Sen näkee jo päiväkodissa mikä kenenkin tulevaisuus on. Omena ei kauas puusta putoa.
Näinhän se on. Saa hymyillä kyllä joillekkin vanhemmille heidän jälkikasvustaan.
Vierailija kirjoitti:
Aika mustavalkoista jakaa ihmiset vain syrjäytyneisiin ja "hyvissä töissä" (mitä se sitten kenellekin tarkoittaa) oleviin. On myös paljon ihan tavallisissa duunaritöissä olevia.
Mutta tulevaisuudessa niitä duunaritöitä ei välttämättä riitä kovin monelle, kun automaatio ja ulkomaalaiset vievät ne.
Vierailija kirjoitti:
Sinä et ainakaan mitään vuoden opettaja palkintoa saa. Ja voin sanoa suoraan että kannattaisiko miettiä ammatinvaihtoa narsismin kitkemiseksi
Olisiko sun aika lopettaa vauva.fi lukeminen?
Vierailija kirjoitti:
Vai valitsetko ikäänkuin lellikkisi?
Niin... Lellipentusysteemi on tosi haitallinen etenkin alakoulussa. Omasta kansakoulun vieruskaverista joka karkaili välillä, alkaen ekasta koulupäivästä alkaen tuli kuitenkin jopa joku professori. Mielenkiintoinen kaveri. Toisesta, open lellikistäkin kehkeytyi lääkäri. Eräs romani päätyi vankilaan. Hänen siskonsa taas pyöritti menestyksekkäästi ravintolaa jonka myi myöhemmin eräälle ketjulle. Itse en ollut opettajien suosikki vaikka usein olin paras mutta opettajat suosivat lellikeitään. Yläasteella sitten määrätietoisuuttani ja päättäväisyyttäni jo arvostettiinkin. Kouluaika oli kyllä ihan mukavaa, varsinkin ne pienet luokat joissain vaiheissa. Pärjäsin tosi hyvin vaikka olin laiska, kai ne opettajat sen jotenkin aistivat.
Itse puhut vammakieltä ja oletat että kaikki ymmärtää. En ole koskaan kuullut että joku sanoo saaneensa viran.
Epäilen, onko ap koulutettu opettaja. Kotiolot vaikuttavat tietysti suuresti oppilaiden menestymiseen jo ennen koulun alkua. Tämä on faktaa. Totta kai koulu silti pystyy oman osansa tekemään. Yläkouluiässä kaveripiirillä on suuri merkitys, kiinnittyykö oppilas koulunkäyntiin vai ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuttu opettaja sanoi samaa. Kolmannen luokan jälkeen pystyy kuulemma aika hyvin ennustamaan kuka menee lukioon ja kuka joutuu amikseen.
Mitä sitten. Se lukioon mennyt on kaupan kassalla 1500 e liksalla ja se amikseen mennyt sähkäri tekee duunia 4000 e liksalla. Kummalla menee paremmin? Tämä on muuten tositarina.
Lukion jälkeen mennään tietysti yliopistoon. Vertailepa sitten sähkäriä ja sähkötekniikan dippainssiä.
Kaipa sen useista näkeekin mikä on todennäköisyys kohtalolle. Ei kuitenkaan aina.
Olen kait jonkinlainen poikkeus. Surkeat kotiolot ja huonot mallit kotoa eivät hyvää luvanneet. Meillä oli henkistä väkivaltaa, tukkapöllyä sai ja piiskaakin tuli joskus. Aina sai pelätä. Ei opetettu missään, ei saanut apuja läksyissä jne. Nuoruus meni pikkurikoksissa, tupakoidessa ja kaljoitellessa. Jossain vaiheessa otin itseäni niskasta kun ainaiset ongelmat ja rahattomuus kävivät ylivoimaisiksi. Onneksi oli ystäviä hyvistä perheistä, sieltä näki fiksumman elämän mallia. Oli myös joitain aikuisia, jotka uskoivat minuun. Se oli tosi tärkeää.
Alku ei ollut helppo, peruskoulusta olin saanut vähän päälle seiskan keskiarvon. Parhaimmillaan se oli ollut lähes 8. Älyssä ei ole vikaa. Korkeakoulussa muistan erään opettajan ehdottaneen minulle alan vaihtoa koska minulla ei muka riittäisi osaaminen. No ei kait se ensin riittänytkään kun pohjat oli surkeat eikä ollut vielä oma opiskelutaito kohdillaan. Nykyään olen korkeakoulutettu kiitettävin paperein, tienaan enemmän kuin korkeakoulujen lehtorit ja olen perheellinen. Talo on maksettu.
Kiitollinen olen, että sain tämän kaiken. Työ suosta nousemiseksi oli valtava. Kärsin lopun ikäni silloin tällöin kovasta ahdistuksesta, mutta sen kanssa olen oppinut elämään.Terapia auttoi.
Minulla oli ala-asteella kaikki arvosanat kiitettäviä ja stipendejäkin sain. Nyt olen 40v, masentunut, työtön, ilman omistusasuntoa, perhettä ja autoa. Näitkö tämän?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuttu opettaja sanoi samaa. Kolmannen luokan jälkeen pystyy kuulemma aika hyvin ennustamaan kuka menee lukioon ja kuka joutuu amikseen.
Mitä sitten. Se lukioon mennyt on kaupan kassalla 1500 e liksalla ja se amikseen mennyt sähkäri tekee duunia 4000 e liksalla. Kummalla menee paremmin? Tämä on muuten tositarina.
Lukion jälkeen mennään tietysti yliopistoon. Vertailepa sitten sähkäriä ja sähkötekniikan dippainssiä.
Eivät kaikki lukiolaiset jatka yliopistoon. Riippuu paljon kyvyistä ja arvosanoista. Osa jatkaa AMK:hon ja jopa ylioppilaspohjaisille amislinjoille mennään jonkin verran.
Vierailija kirjoitti:
Kunhan et näitä ennustuksiasi jaa oppilaille. Liian monen itsetunto on lytätty, kun opettaja kertoo jo etukäteen, ettei sinusta mihinkään ole.
Meidän rehtori teki usein näin. "Minä takaan ja allaviivaan että te ette tule menestymään elämässänne!!" Haukkui ala-asteikäisiä retkuiksi ym. Ainakin yksi "retku"luokkakaverini ala-asteelta on nykyisin miljonääri..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuttu opettaja sanoi samaa. Kolmannen luokan jälkeen pystyy kuulemma aika hyvin ennustamaan kuka menee lukioon ja kuka joutuu amikseen.
Mitä sitten. Se lukioon mennyt on kaupan kassalla 1500 e liksalla ja se amikseen mennyt sähkäri tekee duunia 4000 e liksalla. Kummalla menee paremmin? Tämä on muuten tositarina.
Amiksia on paljon työttömänäkin
Aika vähän sähkäreita ja putkimiehiä on ilman töitä. Voivat koska tahansa ryhtyä yrittäjiksi. Pelkkä lukio ei ole kovinkaan työllistävä ja nythän koko ajan akateeminen työttömyys lisääntyy.
Minä taas kansalaisajattelijana näin jo "Ridge Lötjösen" ristiäisissä elämässään epäonnistujan!
Et sä ainakaan äidinkielen opettaja ole! Tuskin opettaja ollenkaan!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin ikävää, jos opettaja jaottelee jo lapset onnistujiin ja epäonnistujiin ja suhtautuu ihmisiin sellaisen kautta lähtökohtaisesti.
Tämä oli 50-60 luvuilla yleistä. Köyhien kakarat arvioitiin aina huonoiten menestyviksi, vaikka kuinka hyviä todistuksia olis saanut. Pelättiin, että sieltä se proletariaatti nousee vielä valtaan.😅
No nyt on tarinat kuultu :D
Taisi olla sinun isovanhempasi silloin opettajia😏
Vaiettu tosiasia on se, että älykkyys määrittää pitkälle elämässä menestymistä. Älykkyyserot näkyvät jo pienissä lapsissa, kun osa ei opi edes kertotaulua millään.
No kyllä mä opettajana allekirjoitan ap:n väitteen. Tää on vaan sellainen asia mitä ei saisi tässä yhteiskunnassa sanoa ääneen. Toitotetaan vaan, että kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet onnistua elämässä. No, jos lapsella on vanhemmat, jotka päivät pitkät kittaa kaljaa lähipubissa, kun ei äly ole riittänyt muuhun, niin siitä lapsesta tuskin tulee aivokirurgia. Ei vaikka minä sitä kuinka opettaisin. Älykkyyskin on periytyvä ominaisuus. Fakta nyt vaan on se, ettei kaikkia ole varustettu samoilla älynlahjoilla, sinnikkyydellä jne. Ja kotioloilla on suurempi merkitys kuin koulun opetuksella. Toki on poikkeuksia joukossa.
Mutta jos oppilas kaikesta minun opetuksesta, tukiopetuksesta ja erityisopetuksesta huolimatta ei osaa esim. kertolaskua tai luetunymmärtäminen on heikkoa, vaikkei ole lukivaikeutta, niin ei siinä auta vaikka minä päälläni seisoisin.
Eli kyllä, alakoulussa ainakin suuresta osasta oppilaista näkee, minkätasoisiin opintoihin ja ammattiin kukin tulee todennäköisesti sijoittumaan.
Ei ihme että sulla jäi koulutaival lyhyeksi