Lue keskustelun säännöt.
Pää ei kestä työttömyyttä!
19.02.2025 |
Oon ollu yli puolivuotta työtön sekä aktiivinen työnhakija, ja nyt alkaa tuntumaan, että pää hajoaa tämän toimettomuuden ja kotonaolemisen keskellä. Kotona ollessa on mm. ruvennu yli 20 vuotta vanhat muistotkin pyörimään päässä ja aiheuttamaan turhaa ahdistuneisuutta. Aktiivisuuskin on romahtanut enkä esim. jaksa siivoja samalla tavalla kuin ennen. Kohta varmaan masennun lopullisesti ja lääkäri määrää mielialalääkkeitä olemisen sietämiseen.
Kommentit (156)
Vapaaehtoistöitä voi tehdä oman mielenkiinnon mukaan, pääsee aidosti olemaan hyödyksi ja tekemään jotakin mielekästä, siinä saattaa jopa löytää ihan uuden suunnan elämälle. Itse vihdoin alaa vapaaehtoistyön kautta kertyneen kokemuksen myötä.
On mahdollista toimia vaikka tukihenkilönä lapselle, nuorelle, nuorelle aikuiselle tai vanhukselle, tai mielenterveyskuntoutujille, auttaa perheitä, yksinäisiä. Apu voi olla konkreettista, kuten kaupassa käyminen, tai sitten ihan vaan keskustelutuki ja kivojen asioiden tekeminen yhdessä. Vapaaehtoistyön kautta pääsee myös osaksi niin sanottua työyhteisöä, eli koulutuksiin ja yhteisiin illanviettoihin, pikkujouluihin jne, eli saa sitä sosiaalista sisältöä joka tulee normaalisti työn kautta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla sama. Olin onnellisempi kun olin töissä, jos on vain kiva työpaikka. Lisäksi tykkäisin säästää rahaa kun sukulaisia asuu ulkomailla ja haluaisin matkustella sinne. Mutta ei saa töitä vaikka hakee.
Olisiko vaihtoehto kysyä työkkäristä työkokeilupaikkoja, vaikka niistä ei tienaakaan paljoa, itse joskus tein mielelläni hoitoapulaisena palvelukodeissa, myös palkkatukityönä määräaikaisina sopimuksina.. Uravalmennuskurssitkin joskus kävin kun työttömyys tympi. Minusta työkkäreiden pitäisi aktiivisemmin tarjota työllisyystöitä ketä kiinnostaa.
Huhhu, työkokeilu... aika halvalla lähtee.
Jos työkokeilu olisi, 9€ tunnilta ilman sitoumuksia. Ehkä sitten voisi harkita ajankuluksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vapaaehtoistöitä voi tehdä oman mielenkiinnon mukaan, pääsee aidosti olemaan hyödyksi ja tekemään jotakin mielekästä, siinä saattaa jopa löytää ihan uuden suunnan elämälle. Itse vihdoin alaa vapaaehtoistyön kautta kertyneen kokemuksen myötä.
On mahdollista toimia vaikka tukihenkilönä lapselle, nuorelle, nuorelle aikuiselle tai vanhukselle, tai mielenterveyskuntoutujille, auttaa perheitä, yksinäisiä. Apu voi olla konkreettista, kuten kaupassa käyminen, tai sitten ihan vaan keskustelutuki ja kivojen asioiden tekeminen yhdessä. Vapaaehtoistyön kautta pääsee myös osaksi niin sanottua työyhteisöä, eli koulutuksiin ja yhteisiin illanviettoihin, pikkujouluihin jne, eli saa sitä sosiaalista sisältöä joka tulee normaalisti työn kautta.
Vapaaehtoistyö katsotaan yrittäjyydeksi ja menetät sen vähäisenkin saamasi tukirahan.
V*tuttaa ja turhauttaa kun vuosi valmistumisen jälkeenkään ei löydy töitä. Ei tarpeeksi kokemusta omalle alalle, mikään taho ei pysty tai halua minua palkata, mutta muihinkaan hommiin ei oteta. No, ehkä joskus tuuri kääntyy ja pääsen töihin. Siihen asti täytyy kituuttaa yhteiskunnan halveksimana tukielättinä, jaksaa uskoa itseensä, etsiä töitä ja huolehtia niin henkisestä kuin fyysisestäkin hyvinvoinnista. Tulevaisuus pelottaa, sille ei voi mitään.
M24
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koko ajan tulee lisää työttömiä. Ysärin alku toistuu.
Olen AP:n kanssa aivan samassa tilanteessa. Käsittämätöntä, miten olleet menneet ja moneen kertaan unohtuneet asiat pulpahtaa pintaan ja pyörii pään päällä kuin jokin villin lännen sirkus!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ollut työttömänä puolisen vuotta. Parhainta aikaa elämässäni elän. Töihin ei ole kiinnostusta. Ulosotossa on niin paljon, etten ikinä pysty maksamaan, joten odottelen, että velat vanhentuvat, jonka jälkeen olenkin jo lähellä eläkeikää. Kunhan pääsen eläkkeelle niin muutan pois Suomesta jonnekin halvempaan maahan missä ei ole lunta. Englannin kieli on hallussa ja jonkun verran on tullut muitakin kieliä opiskeltua.
Kyllä se niin on että työ tuo muuta ajateltavaa ja ennen kaikkea sisältöä elämään. Hulluksihan sitä tulee jos vaan kotona nököttää omien ajatusiensa kanssa. Ja eikö se vanha sanontakin kuulu niin, että "joutilas mieli on paholaisen leikkikenttä".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se niin on että työ tuo muuta ajateltavaa ja ennen kaikkea sisältöä elämään. Hulluksihan sitä tulee jos vaan kotona nököttää omien ajatusiensa kanssa. Ja eikö se vanha sanontakin kuulu niin, että "joutilas mieli on paholaisen leikkikenttä".
Kotona kököttäminen ja syrjäytyminen voi olla sinun tapa reagoida esimerkiksi työttömyyteen mutta varmasti kykenet ymmärtämään että tapoja on muitakin.
Jos rahasta ei olisi puutetta en edes haluaisi enää töihin. Valitettavasti tämä ei ole asia jonka voisin itse päättää, todellisuudessa tuskin enää työllistyn iän eli ikäsyrjinnän takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi heittäytyä toimettomaksi työttömyyden aikana? Kotona ja sen ulkopuolella on aina jotain tekemistä. Eikä sellaista edes voi tehdä nykyään kuin heittäytyä toimettomaksi, jos mielii saada työttömyyskorvauksia.
Itse olen ollut pari kuukautta nyt työtön ja huomannut, että päivärytmi on alkanut muuttua, on alkanut tulla valvomista ja aamu-unisuutta, joten laitan herätyskellon taas soimaan yhtä aikaisin aamulla kuin työssä ollessani, että pysyn töihinpaluukunnossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vapaaehtoistöitä voi tehdä oman mielenkiinnon mukaan, pääsee aidosti olemaan hyödyksi ja tekemään jotakin mielekästä, siinä saattaa jopa löytää ihan uuden suunnan elämälle. Itse vihdoin alaa vapaaehtoistyön kautta kertyneen kokemuksen myötä.
On mahdollista toimia vaikka tukihenkilönä lapselle, nuorelle, nuorelle aikuiselle tai vanhukselle, tai mielenterveyskuntoutujille, auttaa perheitä, yksinäisiä. Apu voi olla konkreettista, kuten kaupassa käyminen, tai sitten ihan vaan keskustelutuki ja kivojen asioiden tekeminen yhdessä. Vapaaehtoistyön kautta pääsee myös osaksi niin sanottua työyhteisöä, eli koulutuksiin ja yhteisiin illanviettoihin, pikkujouluihin jne, eli saa sitä sosiaalista sisältöä joka tulee normaalisti työn kautta.Vapaaehtoistyö katsotaan yrittäjyydeksi ja menetät sen vähäisenkin saamasi tukirahan.
Ei katsota satunnaista vapaaehtoistyötä.
Olen myös ollut työttömänä tammikuusta lähtien. Tekemistä saan kyllä päiviini riittämiin, aikaa harrastuksille, perheelle jne. Itse koen hankalaksi taloudellisen epävarmuuden, aivokapasiteetin käytön (olen tehnyt aikaisemmin vaativia johtavan asiantuntijan tehtäviä) eli haluaisin päästä ratkomaan ongelmia ja tuntea merkityksellisyyttä, sekä työyhteisöön kuulumattomuuden. Olen saanut tehdä urallani töitä ihan huippukivojen ihmisten kanssa, ja nyt kun ei ole kiinnittynyt mihinkään viralliseen yhteisöön, tuntee olevan irtonainen ja ulkopuolinen yhteiskunnassa. Toki on minulla perhe ja ystäviä, mutta se on hieman erilaista yhteisöllisyyttä (ja jota arvostan ennenkaikkea).