Lue keskustelun säännöt.
Pää ei kestä työttömyyttä!
19.02.2025 |
Oon ollu yli puolivuotta työtön sekä aktiivinen työnhakija, ja nyt alkaa tuntumaan, että pää hajoaa tämän toimettomuuden ja kotonaolemisen keskellä. Kotona ollessa on mm. ruvennu yli 20 vuotta vanhat muistotkin pyörimään päässä ja aiheuttamaan turhaa ahdistuneisuutta. Aktiivisuuskin on romahtanut enkä esim. jaksa siivoja samalla tavalla kuin ennen. Kohta varmaan masennun lopullisesti ja lääkäri määrää mielialalääkkeitä olemisen sietämiseen.
Kommentit (149)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Rahattomuuden lisäksi häpeä, arvottomuuden tunne, katkeruus, yksinäisyys, eristäytyminen, tylsyys, itsetunnon murentuminen, orastavat mt- ongelmat. Siinäpä pähkinänkuoressa työttömän tunneskaala.
Tuo on ehkä SINUN tunneskaala, mutta ei kaikkien ihmisten mielenterveys ja ihmisarvon tunne liity mitenkään siihen käykö töissä vai ei. Itse olen talvet työttömänä ja se on vain ihanaa. Joskus tuntuu etten haluisi tehdä sitä puoltakaan vuotta töitä, mikä on alallani vakio. Mieluiten tekisin töitä 4 kk vuodessa ja olisin työtön 8 kk. Voin niin paljon paremmin kun saan tehdä mitä mieli tekee eikä koko päivä mene töissä tai työmatkoilla. Ihan sama vaikka ei ole rahaa, kunhan nyt jotenkin elää. Arvostan enemmän sitä ettei elämä valu hukkaan paikassa jossa en edes haluaisi olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rahattomuuden lisäksi häpeä, arvottomuuden tunne, katkeruus, yksinäisyys, eristäytyminen, tylsyys, itsetunnon murentuminen, orastavat mt- ongelmat. Siinäpä pähkinänkuoressa työttömän tunneskaala.
Tuo on ehkä SINUN tunneskaala, mutta ei kaikkien ihmisten mielenterveys ja ihmisarvon tunne liity mitenkään siihen käykö töissä vai ei. Itse olen talvet työttömänä ja se on vain ihanaa. Joskus tuntuu etten haluisi tehdä sitä puoltakaan vuotta töitä, mikä on alallani vakio. Mieluiten tekisin töitä 4 kk vuodessa ja olisin työtön 8 kk. Voin niin paljon paremmin kun saan tehdä mitä mieli tekee eikä koko päivä mene töissä tai työmatkoilla. Ihan sama vaikka ei ole rahaa, kunhan nyt jotenkin elää. Arvostan enemmän sitä ettei elämä valu hukkaan paikassa jossa en edes haluaisi olla.
Tämä onkin ihan eri juttu, kun tiedät että työt jatkuvat taas tiettynä aikana. Helppo silloin on nauttia, kun tietää ettei työttömyys jatku kovin pitkään.
Viimeksi olin 10 päivää töissä ja sitten irtisanottiin. Lupaus oli että työ kestää 6 kk vähintään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Rehellistä puhetta teiltä! Aina ihmettelenkin palstalla elävää jankutusta laiskoista lorvikatarreista ja tukiloisista, vaikka omaankaan tuttavapiiriin ei ole sellaisia kyllä osunut. Jos ei rajoitteet estä, niin kyllä paremmalla tulotasolla on ihan itseohjaava voima, ja esim suojaosan poisto aivan karhunpalvelus kun se pienikin työ toisi jokaiselle sosiaalisuutta, aktiivisuutta ja päiviin merkitystä! Löydätte tekin vielä paikanne, vaikka ymmärrän ettei ehkä nyt lohduta hirveesti :/
Onko haettu töitä koko Suomen alueelta, Lappi mukaan lukien? Onko yritetty hakea töitä esimerkiksi pohjois-Ruotsista tai Norjasta?
Vai onko sittenkin lorvikatarri?
Kannattaa myös miettiä mitä puolueita EI äänestä huhtikuun kunta ja aluevaaleissa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rehellistä puhetta teiltä! Aina ihmettelenkin palstalla elävää jankutusta laiskoista lorvikatarreista ja tukiloisista, vaikka omaankaan tuttavapiiriin ei ole sellaisia kyllä osunut. Jos ei rajoitteet estä, niin kyllä paremmalla tulotasolla on ihan itseohjaava voima, ja esim suojaosan poisto aivan karhunpalvelus kun se pienikin työ toisi jokaiselle sosiaalisuutta, aktiivisuutta ja päiviin merkitystä! Löydätte tekin vielä paikanne, vaikka ymmärrän ettei ehkä nyt lohduta hirveesti :/
Onko haettu töitä koko Suomen alueelta, Lappi mukaan lukien? Onko yritetty hakea töitä esimerkiksi pohjois-Ruotsista tai Norjasta?
Vai onko sittenkin lorvikatarri?
No jos itse olet valmis sorvaamaan elämäsi uuteen uskoon milloin minkäkin pätkän tai silpun perässä, niin älä nyt luule että kaikilla on kiinnostusta tai resursseja hylätä juurensa ja elämänsä, autonsa, lemmikkinsä, parisuhteensa tms, ja että aina on muka takuuvuokrat joka lähtöön takataskussa. Toki moni tekee niinkin kenellä on mahdollisuus, mutta ei tuo mikään yleispätevä ratkaisu kyllä ole.
Vierailija kirjoitti:
Ja yksi mitä kannattaa kokeilla jos haluaa tekemistä, on työvoimapoliittiset koulutukset.
Hah, ei niihinkään noin vain omalla päätöksellä mennä kokeilemaan!
20 kertaa olen hakenut enkä ole päässyt. Varmaan olen liian vanha kelvatakseni.
Tekemistä kyllä keksin, ei siinä ongelmaa, mutta palkkaakin olisi mukava saada.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotkut eivät siedä yksinoloa ja tarvitsevat tasaisin väliajoin positiivisia onnistumisen kokemuksia töissä ja ihmissuhteissa, tai muuten alkaa ahdistava menneiden muistelu. Ei tarvitse olla varsinaisesti edes traumatisoitunut, eli riittää että on jokin muisto johon liittyy negatiivinne tunnetila, mitä toimeton mieli alkaa sitten ylianalysoimaan ja märehtimään. Kärpäsestäkin voi kasvaa härkänen, jos asioita ei pysty käsittelemään rakentavalla tavalla.
Ilmaisena terapiamuotona liikkumisen on todettu katkaisevan negatiivisia ajatuskehiä, ja tietysti kontakteja mukaviin ihmisiin kannattaa pitää yllä, että pääsee reflektoimaan ja suhteuttamaan omia tunteita.
Mä olen ollut nyt puoli vuotta työtön, eikä ole tietoa seuraavasta työpaikasta. Koulutus ja työhistoria on vähän sellaiset, etten usko työllistyväni ainakaan vakituisesti enää ikinä.
Joku täällä kirjoitti työttömän tunneskaalasta, johon sisältyvät rahattomuus, häpeä, arvottomuuden tunne, katkeruus, yksinäisyys, eristäytyminen, tylsyys, itsetunnon murentuminen ja orastavat mt-ongelmat. Itse en tunnista itsessäni noista muita kuin rahattomuuden, ja sekin on suhteellista. Saan ansiosidonnaista nettona noin 1700e, ja pärjään sillä mainiosti. Pienemmälläkin olen aikoinani sinnitellyt.
Minusta työttömän elämä on aika ihanaa. Saan nukkua luontaisen unirytmini mukaan ja tehdä asioita sekä tavata ihmisiä, jotka ovat minulle oikeasti tärkeitä ja merkityksellisiä. Töissä käydessäni kärsin esimerkiksi kroonisesta univajeesta, minkä lisäksi jatkuva kiire, suuri vastuu ja riittämättömät resurssit aiheuttivat ahdistusta ja masennusta. Töiden jälkeen olin niin poikki, että jaksoin maata vain sohvalla, vaikka menin joka ilta yhdeksältä nukkumaan. Tienatut rahat makasivat koskemattomina tilillä. Muiden ihmisten seura lähinnä v*tutti sekä töissä että vapaalla. Itselleni työttömyys on siis luksusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä olen ollut nyt puoli vuotta työtön, eikä ole tietoa seuraavasta työpaikasta. Koulutus ja työhistoria on vähän sellaiset, etten usko työllistyväni ainakaan vakituisesti enää ikinä.
Joku täällä kirjoitti työttömän tunneskaalasta, johon sisältyvät rahattomuus, häpeä, arvottomuuden tunne, katkeruus, yksinäisyys, eristäytyminen, tylsyys, itsetunnon murentuminen ja orastavat mt-ongelmat. Itse en tunnista itsessäni noista muita kuin rahattomuuden, ja sekin on suhteellista. Saan ansiosidonnaista nettona noin 1700e, ja pärjään sillä mainiosti. Pienemmälläkin olen aikoinani sinnitellyt.
Minusta työttömän elämä on aika ihanaa. Saan nukkua luontaisen unirytmini mukaan ja tehdä asioita sekä tavata ihmisiä, jotka ovat minulle oikeasti tärkeitä ja merkityksellisiä. Töissä käydessäni kärsin esimerkiksi kroonisesta univajeesta, minkä lisäksi jatkuva kiire, suuri vastuu ja riittämättömät resurssit aiheuttivat ahdistusta ja m
"Koulutus ja työhistoria on vähän sellaiset, etten usko työllistyväni ainakaan vakituisesti enää ikinä"
Tämä on oleellinen eroavaisuus sun ja esim. mun elämässä. Itse olen panostanut koulutukseen ihan huolella ja ottanut 20 000 euroa velkaa, jotta työllistyisin ja saisin uran. Ei muakaan harmittaisi epäonnistua, jos en olisi edes yrittänyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen ollut nyt puoli vuotta työtön, eikä ole tietoa seuraavasta työpaikasta. Koulutus ja työhistoria on vähän sellaiset, etten usko työllistyväni ainakaan vakituisesti enää ikinä.
Joku täällä kirjoitti työttömän tunneskaalasta, johon sisältyvät rahattomuus, häpeä, arvottomuuden tunne, katkeruus, yksinäisyys, eristäytyminen, tylsyys, itsetunnon murentuminen ja orastavat mt-ongelmat. Itse en tunnista itsessäni noista muita kuin rahattomuuden, ja sekin on suhteellista. Saan ansiosidonnaista nettona noin 1700e, ja pärjään sillä mainiosti. Pienemmälläkin olen aikoinani sinnitellyt.
Minusta työttömän elämä on aika ihanaa. Saan nukkua luontaisen unirytmini mukaan ja tehdä asioita sekä tavata ihmisiä, jotka ovat minulle oikeasti tärkeitä ja merkityksellisiä. Töissä käydessäni kärsin esimerkiksi kroonisesta univajeesta, minkä lisäksi jatkuva kiire, suuri vastuu ja riit
Miten ihmeessä voit saada nettona 1700 euroa ansiosidonnaista puutteellisella työ- ja koulutushistorialla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle kävisi varmasti samoin.
Olisiko jossain urheiluseurassa talkootyötä? Kaveri joka tarvitsee muuttoapua? Avoimessa yliopistossa/amkissa sulle sopiva kurssi? Paikkakunnallasi joku tapahtuma, johon voisit mennä liikenteenohjaajaksi?
Tsemppiä, yritä pysyä liikkeellä.
Ei tuollaisia saa tehdä työttömänä! Hullu.
Jos kurssi ei johda tutkintoon niin sen saa tehdä. Kaveria tai läheistä saa toki aina auttaa.
"Tämä on oleellinen eroavaisuus sun ja esim. mun elämässä. Itse olen panostanut koulutukseen ihan huolella ja ottanut 20 000 euroa velkaa, jotta työllistyisin ja saisin uran. Ei muakaan harmittaisi epäonnistua, jos en olisi edes yrittänyt."
"Miten ihmeessä voit saada nettona 1700 euroa ansiosidonnaista puutteellisella työ- ja koulutushistorialla?"
Enhän sanonut, että kumpikaan on puutteellinen, tai etten olisi panostanut työllistymiseeni. Olen koulutukseltani kaksoiskelpoinen opettaja (lo+ao), mutta minun aineyhdistelmälläni vakituisia tai edes määräaikaisia virkoja ei enää ole. Ja jos on, työskentelyolosuhteet ovat edellä kuvailemani kaltaiset.
Ne vanhat muistot voi pyöriä mielessä siksikin että niissä on jotain selviteltävää. Vaan en tiedä miten helposti pääsee ammattiauttajalle nykyään.
Olen työttömänä kalastanut paljon. Ja kalaa on tullut paljon ja olen sitä myynyt myös. Tutut kyselee koko ajan onko kalaa tullut ahventa kesästä syksyyn ja myös siikaa kalastan. Kaupassa maksaa ahvenkin yl 35 euroa kilo fileenä. Olen myynyt parilla kympillä ja kaikki menee mitä saan merestä kalastettua. Kyllä ihmiset kalaa syö.
Vierailija kirjoitti:
"Tämä on oleellinen eroavaisuus sun ja esim. mun elämässä. Itse olen panostanut koulutukseen ihan huolella ja ottanut 20 000 euroa velkaa, jotta työllistyisin ja saisin uran. Ei muakaan harmittaisi epäonnistua, jos en olisi edes yrittänyt."
"Miten ihmeessä voit saada nettona 1700 euroa ansiosidonnaista puutteellisella työ- ja koulutushistorialla?"
Enhän sanonut, että kumpikaan on puutteellinen, tai etten olisi panostanut työllistymiseeni. Olen koulutukseltani kaksoiskelpoinen opettaja (lo+ao), mutta minun aineyhdistelmälläni vakituisia tai edes määräaikaisia virkoja ei enää ole. Ja jos on, työskentelyolosuhteet ovat edellä kuvailemani kaltaiset.
Sulla on pitkä työhistoria, reilusti ikää ja opintolainat maksettu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Tämä on oleellinen eroavaisuus sun ja esim. mun elämässä. Itse olen panostanut koulutukseen ihan huolella ja ottanut 20 000 euroa velkaa, jotta työllistyisin ja saisin uran. Ei muakaan harmittaisi epäonnistua, jos en olisi edes yrittänyt."
"Miten ihmeessä voit saada nettona 1700 euroa ansiosidonnaista puutteellisella työ- ja koulutushistorialla?"
Enhän sanonut, että kumpikaan on puutteellinen, tai etten olisi panostanut työllistymiseeni. Olen koulutukseltani kaksoiskelpoinen opettaja (lo+ao), mutta minun aineyhdistelmälläni vakituisia tai edes määräaikaisia virkoja ei enää ole. Ja jos on, työskentelyolosuhteet ovat edellä kuvailemani kaltaiset.
Sulla on pitkä työhistoria, reilusti ikää ja opintolainat maksettu?
En nyt hahmota, mitä ajat takaa, mutta "pitkä työhistoria" on varmaankin suhteellinen käsite. Työkokemusta on, muttei oikeanlaista ja sitä vääränlaistakin alle 5 vuotta. Ikä on kolmen- ja neljänkympin väliltä. Opintolainasta ei onneksi tarvitse kärsiä, kun en sitä koskaan ottanut.
Yyteet ja ulos, palkka juoksee 1v ajan, asuntolaina loppui viimekuussa. Nyt aion vain olla ja levätä muutaman kk, toki pidän silmät auki paikkojen ym suhteen, mutta ei onneksi paniikkia mainitsemieni seikkojen vuoksi. Ja jos työllistyn ennenkuin tuo 1v on kulunut niin saan könttäsummana jäljellä olevien kuukausien palkat+sitä palkkaa jota työnteostani saan.