Lue keskustelun säännöt.
HS: Ikääntyessään nainen muuttuu näkymättömäksi
Kommentit (193)
Vierailija kirjoitti:
Mulla on nyt 48-vuotiaana sellainen hassu ikääntymisen vaihe, että en ole vielä näkymätön, mutta miehet hämmentyy ulkonäöstäni, koska usein luulevat että olen selvästi nuorempi, mutta sitten kuitenkin tajuavat että jotain outoa tuossa on, ja usein uskomus on, että olen väsynyt. Viime perjantaina kun kävin työpäivän jälkeen ravintolassa tuli yksi mies iskumielessä juttelemaan juuri, ja sanoin sille, että taidat olla mulle vähän turhan nuori. Hän sanoi olevansa 28 :D Hän sanoi, että luuli että olisin kolmekymppinen, mutta vaan väsynyt :D Vielä lievähköt ikääntymiset merkit selvästi tulkitaan usein väsymyksen, ei iän merkeiksi. No, eiköhän se pian se ikääntyminen etene niin että tajuavat mistä on kyse, ja pojut pysyy pois kimpusta.
Minä olen huomannut tämän saman. Joskus tekisi mieli laittaa kaulaan kyltti: olen keski-ikäinen, antakaa minun olla keski-ikäinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähdenkin tästä Putlerin luo... Olen näkymätön, 68 vee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakko sanoa, että naiset, jotka täällä väittävät hyväksi asiaksi teeskentelevät. No suodaan heille tämä puolustusmekanismi käsitellä ikääntymistään. Oikeasti naiset pelkäävät kuollakseen ikääntymistä ja haluttavuutensa menettämistä.
Se on kuule ihmisen osa pelätä ikääntymistä ja haluttavuutensa menettämistä. Ihan samalla tavalla miehet uskottelevat itselleen, että mies ikääntyy kuin viini ja mies on parhaimmilaan joskus viisikymppisenä. Jos saisi ikuisesti elää, niin tuskin kukaan oikeasti valitsisi sitä viisikymppisen kehoa, vaan kyllä se parikymppisen keho olisi se, jossa ikuisesti viihdyttäisiin.
Jaa, ei mulla ainakaan. Viisikymppisenä ja kaksikymppisenä en huomaa mitään eroa kehossa muuta kuin ulkonäön, ja itse asiassa tykkään enemmän tästä viisikymppisen ulkonäöstä. Mulle jotenkin luonteeseen sopii olla vanhempi matruuna, kuin nuori tyttö :D
Vierailija kirjoitti:
👋näihin provoihin en lähde.
Ihanaa talvipäivää kaikille.
Hehe
Vierailija kirjoitti:
näin naisena tää on ollut ihan hyvä juttu, ei ole joku koko ajan töllistelemässä. Oikeanlaisella pukeutumisella on saanut häivytetty itsensä aika hyvin :)
Tässä on kyllä joku pointti. Nuorena kaipasi ehkä enemmän huomiota ja kiinnosti oma ulkoinen olemus, siten sitä myös käytti laittautumiseen enemmän aikaa, vaivaa ja rahaa.
Vanhemmiten ei sillä ole niin paljon väliä ja toisinaan toisiaan on tarkoituksella mieluummin näkymätön, saa olla ihan omassa rauhassa. Välillä on rasittavaa tuntea olevansa tarkkailun alla. Oon muutaman kerran kehuihin kommentoinut; kiitos, voi olla, että oon ja mennään sitten seuraavaan aiheeseen.
Aina on ollut päiviä jolloin on ollut tyytymätön ja epävarma ulkonäöstään, samoin kuin päinvastoin.
Vieläkin halutessaan saa kyllä sen huomion ja tuntuuhan sekin toki kivalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi se olisi huono asia? Mulle tuo kävi jossain 42-vuotiaana kun esivaihdevuosioireetkin alkoivat. Oli aivan valtava helpotus ja yksinomaan hyvä asia. Olin niin väsynyt siihen miesten ei-toivottuun huomioon, siihen ettei miesvaltaisella alallakaan tahdottu ottaa oikein vakavasti kollegana vaan aina ensisijaisesti *naisena* ammattilaisen sijaan. Ikääntyminen tehnyt sen, että mulle jutellaan kuin mieskollegoillekin, eikä flirtata, yritetä tehdä vaikutusta tms.
Tätä mäkin olin tulossa sanomaan! Musta on yksinomaan ihanaa olla "näkymätön", eli siis ihan vain ihminen ihmisten joukossa. En yhtään kaipaa sitä epäasiallista häiriköintiä ja miesten ällöttävää huomiota.
Vierailija kirjoitti:
Pakko sanoa, että naiset, jotka täällä väittävät hyväksi asiaksi teeskentelevät. No suodaan heille tämä puolustusmekanismi käsitellä ikääntymistään. Oikeasti naiset pelkäävät kuollakseen ikääntymistä ja haluttavuutensa menettämistä.
Yleiselle mieskatseelle näkymättömänä oleminen ei ole sama asia kuin haluttavuuden menettäminen. Olen 45-vuotias nainen ja päässyt tähän ihanaan tilaan, että minua huomioidaan ensisijaisesti ihmisenä, ei erityisesti naisena. Miehet kuolaavat huomattavasti vähemmän perään, kukaan ei puristele enää perseestä ohi mennessään eikä tuijota rintoja. Se on todella yksinomaan helpottavaa ja vapauttavaa. Haluttavuuden menettäminen ei ole tullut edes mieleen, sillä kotona on puoliso, joka kyllä näyttää ihan joka päivä, että olen hänestä hyvinkin haluttava.
Onko sinulla itselläsi ehkä asian kanssa vaikeuksia, joita tässä nyt projisoit muihin? Vai voisiko olla, ettet vielä ole kokenut tätä itse?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis tarkoittaako tämä näkymättömyys sitä, että nimenomaan miehet eivät enää huomioi? Eivät mitenkään vai eivät seksuaalisessa mielessä?
Naisten kannattaisi keskittää huomionsa naisiin. Tuo miehen katseelle vallan antaminen on jo vanha juttu. Mies ei määritä naista. Nainen on ihan kokonainen ihminen, kenenkään katseesta riippumatta. Naisten kanssa saa parempia ystävyyksiä solmittua, niihin se energia kannattaa panna, eikä miesten "huomioon", joka ei koskaan ole naisen huomioimista ihmisenä, vaan vain Toisena, miehelle alisteisena.
Seksuaalisen vetovoiman mielessä tietenkin. Kyllä mäkin miehenä voin keskittyä miehiltä saamaani huomioon. Siis mihin? Miten se korvaa sen mitä saisin naisilta? :D En mä mikään homo ole, vaikka ikää on ehtinytkin jo tulla. "Vitsi kun sulla Petteri on niin kivat farkut tänään jalassa", sanoisi Matias aamupalaverissa. Huh kun voin j
Tuo taas on teidän miesten ihan oma ongelma, että ette osaa muodostaa syvällisiä ihmissuhteita toisten miesten kanssa. Ettekä sitten naistenkaan, muutoin kuin parisuhteessa. Naiset osaavat muodostaa keskenään upeita, koko elämänkaaren kattavia suhteita. Siitä sietääkin olla kateellinen, mutta omapahan on menetyksenne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa miehistä taas on näkymättömiä kehdosta hautaan.
Näin se nimenomaan on Suomessa. Jos ei ole esim. laatikkoleukainen jääkiekonpelaaja, ei urkkahallilla tiukkatrikoiset mimmit paljoa hymyile. Ujoille ruoka-aikaan kotona olleille heppaneideille pitäisi kumppanikanditaatilla olla maatila-ranchi ja Range Roveri pihassa-omat siis.
Keskikalja-porukoissa en ole ollut enkä mene.
Miten niin 40-50v. naiset ovat näkymättömiä? Näin heitä jatkuvaan mutta sen jälkeen ilmeestä päätellen 112:seen soittaminen on mielessä eikä tavismiehille hymyily.
miksi random naiset ovat random miehille hymyjä velkaa? Kuljetko jatkuvasti ympäriinsä metsästämässä hymyjä? Kokeile tehdä samaa muille miehille niin katso miten käy :D tää on just se pointti että osa(suuri sellainen ehkä) naisista haluaa oikeasti kulkea julkisessa tilassa ihan ihmisenä eikä jatkuvana nukkeobjektina hymyilemässä vähän kaikille ettei jollekin miesoletetulle tule paha mieli ja hylätty olo. Ja se ei tee kenestäkään miestenvihaajaa jos haluaa vain olla rauhassa. Kyllä te sen sitten huomaatte jos joku on aidosti seuraa vailla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen ilmeisesti aina ollut sitten näkymätön, kun en yhtään ymmärrä mistä huomiosta (ja sen katoamisesta) tässä puhutaan. Siis ovat kaikki muut naiset saaneet nuorempana koko ajan jotain huomiota, oikeasti??
N45
Vierailija kirjoitti:
En ole kyllä huomannut kun nää keski-ikäiset naiset on joka paikassa eniten äänessä mielipiteineen. Voi tietty olla ettei väki niitä kuuntele kun ne mielipiteet on paikoin todella tyhmät ja epärealistiset ja tää ärsyttää noita naisia.
Tässä vaan näkee että parempien mielipiteiden kehittämisen sijaan tuo porukka syyttää muita siitä ettei heitä haluta kuunnella. Miksiköhän :D
Uhrikortti. Syytellään kun ei muuhun kyetä. Alkaa olla aika nähtyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä en tajua, miten jotkut naiset saa koko ajan huomiota ja toiset ei. Mulle ei kukaan huutele mitään eikä tulla kähmimään. En myöskään koskaan huomaa, että toiset naiset katselisi pahasti, kun jotkut valittaa, ettei voi edes hameeseen pukeutua, kun heti naiset katsoo pahasti ja ovat ilkeitä. Mä kohtaan lähinnä vaan tosi mukavia ihmisiä.
Olen kuitenkin sellainen aika naisellinen nainen eli pitkät hiukset löytyy, meikkaan, olen normaalipainoinen ja pukeuduin lähinnä mekkoihin ellei nyt mennä pulkkamäkeen lapsen kanssa. Naamakaan ei mielestäni ole paha. Pidän siis itseäni ihan hyvännäköisenä, vaikka tiedän, etten mikään miss universumikaan ole.
En nyt mitenkään kaipaa mitään huutelua, pahoja katseita ja kähmintää, mutta se on aina ollut outoa, etten ole saanut niitä.
Luultavasti et ole ns. flirtti tai tyyliltäsi seksikäs. Nainen voi olla varsin kauniskin, mutta jos on sellainen vakavan oloinen ja tyylinen, eikä itse etsi kontaktia toisiin, niin kyllä yöelämän ulkopuolella ainakin saa hyvin rauhassa olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
näin naisena tää on ollut ihan hyvä juttu, ei ole joku koko ajan töllistelemässä. Oikeanlaisella pukeutumisella on saanut häivytetty itsensä aika hyvin :)
Tässä on kyllä joku pointti. Nuorena kaipasi ehkä enemmän huomiota ja kiinnosti oma ulkoinen olemus, siten sitä myös käytti laittautumiseen enemmän aikaa, vaivaa ja rahaa.
Vanhemmiten ei sillä ole niin paljon väliä ja toisinaan toisiaan on tarkoituksella mieluummin näkymätön, saa olla ihan omassa rauhassa. Välillä on rasittavaa tuntea olevansa tarkkailun alla. Oon muutaman kerran kehuihin kommentoinut; kiitos, voi olla, että oon ja mennään sitten seuraavaan aiheeseen.
Aina on ollut päiviä jolloin on ollut tyytymätön ja epävarma ulkonäöstään, samoin kuin päinvastoin.
Vieläkin halutessaan saa kyllä sen huomion ja tuntuuhan sekin toki kivalta.
Sen takiahan osa naisista panostaa ulkonäköönsä koska tykkäävät huomiosta ja ehkä tarvitsevatkin sitä tunteakseen jotenkin elävänsä.
Sitten on he joille tuo huomio ei ole koskaan merkinnyt mitään erityisempää. Mikään ei myöskään isosti muutu ikääntyessä tämän suhteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä olen ilmeisesti aina ollut sitten näkymätön, kun en yhtään ymmärrä mistä huomiosta (ja sen katoamisesta) tässä puhutaan. Siis ovat kaikki muut naiset saaneet nuorempana koko ajan jotain huomiota, oikeasti??
N45
Ei. Etenkin Suomessa ja tässä painajaismaisessa tasa-arvo/sukupuolineutraaliuspaineessa iso osa ihmisistä kääntää katseen nopeasti sivuun.
Jos olet itse ekstrovertti ja otat kontaktia niin maailma on varmasti erilainen mutta eihän tämä ole se miten keskimääräinen tallaaja käyttäytyy. Siis keräten huomiota ja kerjätenkin kontaktia. Näistä osa onkin selvästi hukassa ja muiden katse saattaa olla psykologinen tuki.
Vierailija kirjoitti:
Mä en tajua, miten jotkut naiset saa koko ajan huomiota ja toiset ei. Mulle ei kukaan huutele mitään eikä tulla kähmimään. En myöskään koskaan huomaa, että toiset naiset katselisi pahasti, kun jotkut valittaa, ettei voi edes hameeseen pukeutua, kun heti naiset katsoo pahasti ja ovat ilkeitä. Mä kohtaan lähinnä vaan tosi mukavia ihmisiä.
Olen kuitenkin sellainen aika naisellinen nainen eli pitkät hiukset löytyy, meikkaan, olen normaalipainoinen ja pukeuduin lähinnä mekkoihin ellei nyt mennä pulkkamäkeen lapsen kanssa. Naamakaan ei mielestäni ole paha. Pidän siis itseäni ihan hyvännäköisenä, vaikka tiedän, etten mikään miss universumikaan ole.
En nyt mitenkään kaipaa mitään huutelua, pahoja katseita ja kähmintää, mutta se on aina ollut outoa, etten ole saanut niitä.
Mulle tulee mieleen Tytti Tuppurainen. Ihailen hänen tyyliään, mutta en itse voisi laittautua sen näköiseksi, koska minussa on jotain vetovoimaa, jota en itsekään ymmärrä. Minusta tulee ihan asiallisellakin pukeutumisella jotenkin p***o.
Ostin joulupyjaman ja mieheni sanoi, että tuo päällä et sitten avaa ovea. Ihmettelin että miksi. Housut ja pitkähihainen paita. No, jotain siinä on silti, en osaa itse sanoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en tajua, miten jotkut naiset saa koko ajan huomiota ja toiset ei. Mulle ei kukaan huutele mitään eikä tulla kähmimään. En myöskään koskaan huomaa, että toiset naiset katselisi pahasti, kun jotkut valittaa, ettei voi edes hameeseen pukeutua, kun heti naiset katsoo pahasti ja ovat ilkeitä. Mä kohtaan lähinnä vaan tosi mukavia ihmisiä.
Olen kuitenkin sellainen aika naisellinen nainen eli pitkät hiukset löytyy, meikkaan, olen normaalipainoinen ja pukeuduin lähinnä mekkoihin ellei nyt mennä pulkkamäkeen lapsen kanssa. Naamakaan ei mielestäni ole paha. Pidän siis itseäni ihan hyvännäköisenä, vaikka tiedän, etten mikään miss universumikaan ole.
En nyt mitenkään kaipaa mitään huutelua, pahoja katseita ja kähmintää, mutta se on aina ollut outoa, etten ole saanut niitä.
Luultavasti et ole ns. flirtti tai tyyliltäsi seksikäs. Nainen voi
No eikö silloin nämä näkymättömyydestä tyytyväiset olisi saavuttaneet sen jo vuosikymmeniä aiemmin, kun olisivat vaan lopettaneet kaikille hymyilyn (eli "vakavoituneet") ja flirttailun? Jos sen (epätoivotun) huomion saanti on siis omasta toiminnasta kiinni, niin sittenhän se on helppo lopettaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen ilmeisesti aina ollut sitten näkymätön, kun en yhtään ymmärrä mistä huomiosta (ja sen katoamisesta) tässä puhutaan. Siis ovat kaikki muut naiset saaneet nuorempana koko ajan jotain huomiota, oikeasti??
N45
Ei. Etenkin Suomessa ja tässä painajaismaisessa tasa-arvo/sukupuolineutraaliuspaineessa iso osa ihmisistä kääntää katseen nopeasti sivuun.
Jos olet itse ekstrovertti ja otat kontaktia niin maailma on varmasti erilainen mutta eihän tämä ole se miten keskimääräinen tallaaja käyttäytyy. Siis keräten huomiota ja kerjätenkin kontaktia. Näistä osa onkin selvästi hukassa ja muiden katse saattaa olla psykologinen tuki.
Ei? Eli naiset eivät saa yleensä huomiota nuorenakaan? No minkä katoamisesta tässä sitten oikein puhutaan?
Vierailija kirjoitti:
"Ymmärrän pointtisi, mutta silloin et ole muuttunut näkymättömäksi vaan sinua on alettu arvostaa.
Näkymättömyys on sitä, että vanhempi nainen, hänen tietonsa ja osaamisensa sivuutetaan täysin, ja syynä on se, että vaikkei enää saa seksuaalista huomiota, hänet silti luokitellaan naiseksi ja niin ollen vielä vähäpätöisemmäksi kuin nuoret naiset."
Mutta näin tuntuu käyvän useimmille naisille minun tuttavapiirissäni ainakin, että arvostus ihmisenä ja ammattilaisena lisääntyy sitä myötä kun arvo seksiobjektina laskee. En tiedä onko kyse siitä, että olen akateemisesti koulutettu teknisellä alalla, ehkä korkeasti koulutetut on sen verran fiksumpia, että ei ole koskaan ajatelleet että nainen olisi jotenkin vähäpätöisempi naiseuden takia. Mutta niin kauan kun nainen, työpaikoilla hyvin harvinainen otus, oli seksuaalisesti kiinnostava, ei ikään kuin osattu olla luonnollisesti sen naisen kanssa, vaan meni aina vähän pasmat
Hyvä, jos on, mutta kun ei ole. Tiimin miehet pitävät siitä huolen.
Toki poikkeuksia.
Vierailija kirjoitti:
Ikärasismia? Tämähän on useimmille meistä iloinen asia, että se ikuinen huomioiminen ensisijaisesti seksiobjektina lopultakin päättyy, ja miehetkin kohtaa ihan vaan ihminen ihmisenä.
Olen 55 ja hyvin säilynyt. Ei minua katseet haittaa. Pukeudun niin kuin haluan. Vientiä sinkkuna riittää, jos haluan. En ole törmännyt ahdisteluun. Ehkä on käynyt tuuri.
Seksuaalisen vetovoiman mielessä tietenkin. Kyllä mäkin miehenä voin keskittyä miehiltä saamaani huomioon. Siis mihin? Miten se korvaa sen mitä saisin naisilta? :D En mä mikään homo ole, vaikka ikää on ehtinytkin jo tulla. "Vitsi kun sulla Petteri on niin kivat farkut tänään jalassa", sanoisi Matias aamupalaverissa. Huh kun voin jo kuvitella miten otettu olisin. Tuntisin jo sykettä välittömästi alakerrassa. :D Mutta jos aamupalaverin Henna sanoisi, että "lähdetkö tänään mun kans lounaalle?", niin se tuntuisi jo ihan erilaiselta. Eikä sillä, että olisin ottamassa häntä takaapäin siinä lounasravintolan pöydällä, vaan se vain tuntuisi kivalta. Kai se on sitä, kun seksuaalisuus ei ole kuollut - ainakaan vielä. Naisilta tuleva huomiointi on aivan erilaista, kun Mikon ja Matiaksen huomioiminen.