Äiti asunnoton ja vuodeosasto ahdistelee minua sen kannalta!

Äitini jo reilusti päälle 80-vuotias, kuitenkin edelleen hyvässä iskussa. Vuoden vaihteessa kuitenkin tapaturmaisesti kaatui ja lonkka leikattiin. Tästä lähtien ollut sairaalassa osastolla. 

Noh, äiti asunut jo kymmeniä vuosia yksin omakotitalossa, isän kuoltua jäi yksin sitä hyysäämään. Alkoa myös mennyt enemmän ja vähemmän. Itse en ole äitini tilanteesta ollut täysin perillä kaikkia vuosia, välimme tulehtuivat pian isän kuoleman jälkeen. 

Nyt osastolla olon aikana ilmeisesti hoitajien toimesta tehty huoli-ilmoituksia, koska äiti soittanut suutaan juoksevan veden puutteesta kotona. Siellä talossa nyt käyneet viranomaiset ilmoittaneet talon asuinkelvottomaksi, eikä äitiä voi sinne kotiuttaa. 

Tässä siis ongelma, äiti ollut jo monta viikkoa osastolla täysin toipuneena, mutta häntä ei voida sieltä päästää koska talo on huono. Äiti myös torjunut jo kaksi vanhainkoti-paikkaa, ymmärrän ettei halua vielä sinne taantua. 

Sosiaalityöntekijät ja sun muut ovat nyt MINUA tästä vaivanneet, minut nimetty äidin lähiomaiseksi, koska veli ei halua asioihin ottaa kantaa (vaikka asuu samalla kylällä ja minä en). Heidän mielestään minun tulisi ottaa äiti edes joksikin aikaa tai alkaa selvittelemään asuntoa. Äidillä ei ole luottotietoja, joten minun ilmeisesti tulisi tämä asunto hänelle löytää ja maksaa.

Tilanne vain turhauttaa, täysin umpikuja. Äiti itse haluaisi uuden asunnon, mutta samalta kylältä ja ensimmäisessä kerroksessa. Tekisi mieli vain sanoa, että laittavat takaisin talollensa. On siellä nämä vuodet tähän asti pärjännyt.

Olisikohan minulla oikeus myös kieltäytyä äidin asioiden ajattelusta, saisi itse tehdä mitä haluaa niin kuin aina ennenkin.