Adoptoitu löysi vanhempansa. Voisi kuvitella olevan raskasta suomi-vanhemmmalle.. linkki
Siis ihana asia adoptoidulle, mutta varmasti raskasta suomalaiselle perheelle. Tämäkin vaihtoi nimensä takaisin kiinalaiseksi.
Pitää muistaa, että adoptio on kaukana siitä, että saa biologisen lapsen.
Jutun suomivanhemmat on esimerkillisiä. Ovat pitäneet yllä kiinalaista kulttuuria, kuten ruokia ym.
Hölmöä, ettei jutussa kerrottu syytä, miksi oli annettu adoptioon. (Useinhan syy Kiinassa oli, että haluttiin yhden lapsen politiikassa pitää itsellä poika)
Kommentit (142)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Adoptio ei ole hyvä kenenkään osallisen kannalta. Ei sen lapsen, ei biologisten vanhempien eikä adoptiovanhempien. Kokemuksesta puhun.
Ihan uteliaisuudesta, mitä niille lapsille sitten pitäisi tehdä?
Abortti on parempi vaihtoehto.
Ei jo syntyneitä voi abortoida.
Mietin kanssa tuota nimen vaihtamista ja perusteita sille. Toki jokainen saa tehdä ihan miten haluaa, mutta ainakin itsestäni tuntuisi todella oudolta ottaa käyttöön se nimi mikä minulla oli kun vanhempani adoptoivat minut. Kyseessä siis aika samanlainen nimi, koska lapsella oli virallisesti pakko olla joku nimi, olivat keksineet vain jonkun.
Ymmärrän että joillain adoptoiduilla on valtava halu tietää enemmän taustoistaan, toisaalta tiedän myös senkin, että kaikilla ei näin ole. Esimerkiksi itselläni ei ole koskaan ollut mitään mielenkiintoa selvittää biologista taustaani sen enempää, biologisista vanhemmista en oikeastaan tiedä mitään, en henkilöllisyyksiä, ja kaikki dokumentoitu alkaa vasta lastenkodista ja adoptiosta.
Monilla adoptoiduilla on aika suuria odotuksia biologisesta taustasta ja ymmärrän sen kyllä, on helppoa luoda mielikuvia siitä minkälaisia biologiset vanhemmat ja muut sukulaiset olivat. Tosin nämä mielikuvat saattaa usein perustua enemmän omiin toiveisiin kuin faktoihin. En myöskään usko, että kaikki kohtaamiset biologisten sukulaisten kanssa olisi niin ihania ja lämpimiä kuin esimerkiksi käsikirjoitetuissa ohjelmissa missä etsitään biosukulaisia annetaan usein ymmärtää. Kaikki suhteet ei ole sitä, että vuosien jälkeen vihdoin tavataan ja halataan ja sitten ollaan onnellisesti yhdessä. Siellä taustalla on usein paljon vaikeitakin, käsittelemättömiä asioita, esimerkiksi tapahtumaketjut minkä myötä lapsi päätyi adoptioon ei ole yleensä mikään ihan kevyt keskustelu.
Vierailija kirjoitti:
Vähän aiheen vierestä, mutta tuntuu välillä siltä, että nykyään kaikki haluavat löytää syitä olla tyytymättömiä lapsuuteensa ja taustaansa.
En tiedä onko se oire hektisestä maailmasta ja ympäristöstä jossa ei juurruta oikein mihinkään, että jumitaan lapsuuteen? Välillä kuulee aika naurettaviakin tarinoita ihan tavallisesta, perushyvästä lapsuudesta jotka kokija maalaa jotenkin huonoksi tai vaatimattomaksi. Vertauskohtana ehkä jotkut huikeuksia somettavat ulkomaiset superrikkaat tms.
Tämä on mielenkiintoinen piirre suomalaisessa keskustelukulttuurissa. Joku esittää väitteen. Sen sijaan että väitettä arvioitaisiin kriittisesti, se hyväksytään faktana ja jatketaan keskustelua siitä. Ei savua ilman tulta ja muuta p...askaa
Siis alkuperäinen väite koski tunnetta että kaikki haluaisivat löytää syitä olla tyytymättömiä lapsuuteensa muuttui jo ekassa kommentissa "faktaksi" että kaikki haluaisivat tyytymättömiä lapsuuteensa ja taustaansa, mikä ei pidä paikkaansa.
Vierailija kirjoitti:
Onhan se aika sairasta. Kun lapsi viedään omasta kulttuurista vieraaseen kulttuuriin. Sen takia kun joku eurooppalainen haluaa lapsen
Mieluummin jätetään sinne lastenkotiin kuin suodaan lapselle hyvä tulevaisuus, niinkö?
Osa adoptoiduista on saanut alkunsa raiskauksesta ja silloin on ihan ymmärrettävää ettei biologinen äiti välttämättä ilahdu yhteydenotosta. Eikä ihan helppoa olla yhteydessä isänkään sukuun, jos se vaikka löytyy DNA-tutkimuksen myötä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se aika sairasta. Kun lapsi viedään omasta kulttuurista vieraaseen kulttuuriin. Sen takia kun joku eurooppalainen haluaa lapsen
Mieluummin jätetään sinne lastenkotiin kuin suodaan lapselle hyvä tulevaisuus, niinkö?
Paikallinen adoptio on parempi. Siihen on nykyään mentykin yhä enemmän. Helpompi sopeutua kun etninen tausta on sama.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Adoptio ei ole hyvä kenenkään osallisen kannalta. Ei sen lapsen, ei biologisten vanhempien eikä adoptiovanhempien. Kokemuksesta puhun.
Ihan uteliaisuudesta, mitä niille lapsille sitten pitäisi tehdä?
Abortti on parempi vaihtoehto.
Ei jo syntyneitä voi abortoida.
Kyllä voi. Ja pitääkin. Jos kyse on ulkomailta adobtoiduista.
Nimenvaihto ihan ymmärrettävää. Jos hän on ollut vaikka joku supisuomalainen Aino tai Helmi niin ei se ehkä ole tuntunut yhtään omalta.
Sairas olo ku lukee tätä palstaa.
Vain Suomalaisten mielentila sallii mielummin viattoman tyttölapsen kuoleman orpokotiin, kuin adoptoinnin Suomeen.
Suht sairas takapajula tuntuu tää maa olevan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Adoptio ei ole hyvä kenenkään osallisen kannalta. Ei sen lapsen, ei biologisten vanhempien eikä adoptiovanhempien. Kokemuksesta puhun.
Ihan uteliaisuudesta, mitä niille lapsille sitten pitäisi tehdä?
Abortti on parempi vaihtoehto.
Ei jo syntyneitä voi abortoida.
Kyllä voi. Ja pitääkin. Jos kyse on ulkomailta adobtoiduista.
Opettele kirjottaa, tai vielä parempi ois jos vedät ittes kiikkuun.
Vierailija kirjoitti:
Sairas olo ku lukee tätä palstaa.
Vain Suomalaisten mielentila sallii mielummin viattoman tyttölapsen kuoleman orpokotiin, kuin adoptoinnin Suomeen.
Suht sairas takapajula tuntuu tää maa olevan.
Kummaa vääristelyä. Nuo, jotka tässä ketjussa syyttävät adoptiota lapsenryöstöksi, ovat niitä samoja huostaanottoa vastustavia fanaatikkkoja, joiden mielestä lapsen paikka on AINA biovanhempiensa luona (myöskin ilmeisesti silloin, kun biovanhemmat ovat anonyymisti jättäneet lapsensa lastenkotiin).
Ei se liity suomalaisuuteen tai takapajulaan mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsen adoptoiminen on yhtä alhaista touhua kuin koiran vieminen emoltaan ja ostaminen. Jos haluaa auttaa, voi tukea vähävaraisia vanhempia. Lapsen vieminen ratkaisuna perheen haasteisiin on vain todella rottamaista.
Ikinä unohda reportaasia lapsen itkettyneitä apaattisia kasvoja ,kun hänet tapettiin kiduttamalla lasten syöttötuoliin antamatta ravintoa.
Kolme päivää kuvan jälkeen tyttölapsi kuoli .
Mitä tästä sanot ?
Hyi mikä tämä juttu on
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Biologiset vanhemmathan olivat vieneet tytön lastenkotiin, jossa hänen henkilöllisyyttään ei edes tiedetty. Lastenkodin henkilökunta (tai viranomaiset) keksivät vauvalle nimen.
Olisiko teidän adoptiovanhempia arvostelevien mielestä ollut parempi, että tyttö olisi kasvanut aikuiseksi lastenkodissa? Ja päätynyt sitten mihin olisikaan päätynyt; tällaiset lapset eivät useinkaan saa itselleen kovin hyvää elämää.
Tuo koneisto toimii niin, että siellä alkupäässä vanhempia painostetaan, pakotetaan ja pahoinpidellään luopumaan lapsistaan. Seuraava porras sitten "auttaa" lapsia. Ja niin edelleen. Mikään osa tuosta koneistosta ei saa olla olemassa, vaan tuki täytyy kohdistaa lapsen vanhempiin. Kiina-casessa, kun väkivalta (misogynia) on tullut valtion taholta niin ei sitä ainakaan auta se, että täällä on joku maho kieli pitkällä odottamassa toisen vauv
Kun Kiinassa valtio aloitti yhden lapsen politiikan niin tuskin tarkoitus oli että nyt sitten syntyy pelkkiä poikia?
Politiikalla haluttiin rajoittaa väkiluvun kasvua, ja oletan että tätä ajaneet oikeasti uskoivat että hitaampi väestönkasvu mahdollistaa yksilöiden elintason nousun (mikä myös tapahtui).
Se että kiinalaisessa kulttuurissa halutaan perheeseen poika, joka sitten huolehtii omista vanhemmistaan, kun taas tyttölapset muuttavat pois omien vanhempiensa luota ja tyttölasten naittamisesta on jopa jouduttu maksamaan myötäjäisiä. Tyttölasten määrän romahdus muutti tilanteen niin että naisilla on valinnan varaa ja että vanhemmat joutuvat "ostamaan" pojilleen vaimon ja vastaavasti "myyvät" tyttäriään. Tilanne ei nykyään ole yhtä karmea kuin ennen yhden lapsen politiikkaa ja yhden lapsen politiikan aikana, mutta ongelmia nämä myötäjäiset ja muut kulttuurilliset asiat toki aiheuttavat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsen adoptoiminen on yhtä alhaista touhua kuin koiran vieminen emoltaan ja ostaminen. Jos haluaa auttaa, voi tukea vähävaraisia vanhempia. Lapsen vieminen ratkaisuna perheen haasteisiin on vain todella rottamaista.
Ikinä unohda reportaasia lapsen itkettyneitä apaattisia kasvoja ,kun hänet tapettiin kiduttamalla lasten syöttötuoliin antamatta ravintoa.
Kolme päivää kuvan jälkeen tyttölapsi kuoli .
Mitä tästä sanot ?
Hyi mikä tämä juttu on
Dokumentti aiheesta vuosien takaa. Minäkin muistan sen, vaikka olin hyvin nuori silloin.
Kiinan lastenkodit olivat aikanaan aivan hirvittäviä. Nykyäänkin on eri köyhissä maissa tietysti vaikka mitä, mistä ei ole tehty dokumentteja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sairas olo ku lukee tätä palstaa.
Vain Suomalaisten mielentila sallii mielummin viattoman tyttölapsen kuoleman orpokotiin, kuin adoptoinnin Suomeen.
Suht sairas takapajula tuntuu tää maa olevan.
Kummaa vääristelyä. Nuo, jotka tässä ketjussa syyttävät adoptiota lapsenryöstöksi, ovat niitä samoja huostaanottoa vastustavia fanaatikkkoja, joiden mielestä lapsen paikka on AINA biovanhempiensa luona (myöskin ilmeisesti silloin, kun biovanhemmat ovat anonyymisti jättäneet lapsensa lastenkotiin).
Ei se liity suomalaisuuteen tai takapajulaan mitenkään.
Juuri niin. Moni kirjoitus on yhden ja saman fanaatikon, jonka mielestä jokaisen naisen on oltava ennen kaikkea ja vain synnyttäjä ja oltava vain kotona kotiäiti ja hänen tulee myös imettää lapsiaan taaperoikäisiksi, jopa viisivuotiaiksi saakka.
Ei kannata enempää häneen aikaa tuhlata kenenkään.
Kyllähän sukupuoli tuossa taisi olla se syy hylkäämiseen, kun hänellä kuitenkin on isosisko ja pikkuveli. Biovanhemmat varmaan ikionnellisia kun saivat tietää miten hyvä onni hylkäämällään tyttärellä kävi!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Adoptio ei ole hyvä kenenkään osallisen kannalta. Ei sen lapsen, ei biologisten vanhempien eikä adoptiovanhempien. Kokemuksesta puhun.
Ihan uteliaisuudesta, mitä niille lapsille sitten pitäisi tehdä?
Abortti on parempi vaihtoehto.
Ei jo syntyneitä voi abortoida.
Kyllä voi. Ja pitääkin. Jos kyse on ulkomailta adobtoiduista.
Opettele kirjottaa, tai vielä parempi ois jos vedät ittes kiikkuun.
Opettelehan itsekin kirjoittaMAAN, eikös juu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta oli ikävää, että hän luopui adoptiovanhempien antamasta nimestä. Se on minusta kiittämätöntä. Hehän kuitenkin pelastivat hänet ties kuinka huonolta kohtalolta.
Tuttavani muutti koko vanhempiensa kasteessa antaman nimen koska ei pitänyt siitä, vanhemmat eivät ilahtuneet asiasta.
Adoptiolapsella on kiinalaiset juuret.
Kasteessa ei anneta nimiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiinassa adoptio on bisnestä. Lapsesta saa monen vuoden palkan verran rahaa. On paljon tapauksia, missä toinen vanhemmista antaa toisen tietämättä lapsen adoptioon.
No tuskin enää. Eikö Kiinasta ulkomaille adoptointi ole nykyään jo kiellettyä?
Mutta kaipa te sitten olette oikeassa, että olisi ollut moraalisesti ylevämpää antaa pikkulasten kuolla orpokoteihin kuin adoptioon ulkomaille.
Kiinalainen toimittaja kertoi kirjassaan joku vuosi sitten tyttöjen kohtelusta siellä ja ihan nykyaikana. Joissakin perheissä tyttölapsi voi vieläkin olla hiukan ei-toivottu. Jotkut naiset olöivat antaneet lapsensa pois adoptiota varten. Toimittaja sai kirjeitä, joissa lapsestaan luopuneet naiset pyysivät häntä vetoamaan ulkomailla asuviin adoptiovanhempiin, että nämä kohtelisivat adoptoiotuja tyttöjä kauniist ja, ettei näillä teetettäisi liikaa töitä (!). Toimittaja kommentoi kirjassa, että hänen tietämissään tapauksissa adoptiolapsia pidettiin kuin kukkaa kämmenellä, järjestettiin aina kivat syntymäpäiväjuhlat ja annettiin lahjoja, kutsuttiin pikku vieraita, esiteltiin lasta ystäville ja sukulaisille.
Jos lapsi on adoptioitu 1.1.1980 tai tämän jälkeen, ovat adoptiolapset rinnastettavissa rintaperillisten asemaan ja adoptiolapsi perii näin ollen adoptiovanhempansa ja heidän sukulaisensa normaalien perintökaaren säännösten mukaisesti.