Adoptoitu löysi vanhempansa. Voisi kuvitella olevan raskasta suomi-vanhemmmalle.. linkki

Nykyään Kiinassa on sitten tilanne ettei nuorille miehille riitä naisia.

Vierailija kirjoitti:

Itselläni on useampi ystävä lastenkodista jotka pääsivät sijaiskoteihin. Onko todellakin näin ettei suomalaisia lapsia voi adoptoida?? Jos näin on, miksi? 

Joo on se näin, sijaiskoteihin kyllä annetaan mutta suomen systeemi ei anna katkaista siteitä oikeisiin vanhempiin, eivät siis ole adoptiolapsia vaan sijoituslapsia

Todennäköisesti olivat köyhiä, hehän eivät osaa lukea tai kirjoittaa. Lastenkotiin pääseminen pelasti lapsen, olisi voinut kuolla muuten tai sairastua ja vammautua puutostaudeista ja se olisi merkinnyt kiinassa kahlehtimista jonnekin navetan perälle. Suomessakin lapsia muuten lahjoitettiin, lehdessä saattoi olla monilapsisen perheen ilmoitus, että annetaan lapsi.

Vierailija kirjoitti:

Kylläpäs täällä on paljon suomalaisten lasten adoptiota vastustavia alapeukuttajia. Käsittämätön aihe alapeukuttaa?? Kunnon rytsän trolli kokoontuminen taas.

Viestejäsi alapeukutetaan koska keksit täysin omasta päästäsi asioita joita sitten väität faktoiksi. Suomessa ei TODELLAKAAN ole lastenkodeissa laumoittain suomalaislapsia odottamassa adoptiota!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on aina ollut kodittomia suomalaisia lapsia joita kukaan ei halua. On muodikkaampaa hankkia joku idän tai afrikan ihme. Pitäisi tehdä laittomaksi muista maista adoptointi varsinkin kun omanmaalaisia kärsiviä lapsia on odottamassa omaa kotia.

 

Monesti nämä adoptoidut ulkkislapset kääntyvät adoptiovanhempiaan ja heidän kulttuuriaan vastaan kun ikää tulee. Se oman veren kutsu on voimakkaampi. 

Mitä helvettiä höpötät? Suomessa ei kymmeniin vuosiin ole tullut juuri ollenkaan suomalaisia lapsia adoptoitavaksi. Hyvä jos muutama vuodessa.

 

Yritän ymmärtää tämän typerän viestin yläpeukuttajia. Se ettei kodittomia suomalaisia lapsia laiteta adoptioon(vaan annetaan mädäntyä laitoksissa) tarkoita sitä ettei Suomessa olisi tarvetta adoptiokoteihin, kantislaps

Et näytä ymmärtävän lainkaan mistä puhut aloita vaikka tästä https://lapsenmaailma.fi/artikkeli/sijaislasten-adoptoiminen-on-suomess…

Vanhemmathan olivat iloisia, kun tyttö löysi biologista perhettään ja sai vastauksia! Jokainen normaali, lastaan rakastava vanhempi varmasti olisi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselläni on useampi ystävä lastenkodista jotka pääsivät sijaiskoteihin. Onko todellakin näin ettei suomalaisia lapsia voi adoptoida?? Jos näin on, miksi? 

Joo on se näin, sijaiskoteihin kyllä annetaan mutta suomen systeemi ei anna katkaista siteitä oikeisiin vanhempiin, eivät siis ole adoptiolapsia vaan sijoituslapsia

Silläkään ei ole merkitystä vaikka vanhemmat eivät olisi mitenkään lapsen elämässä. Lasta ei voi adoptoida. Tähän pitäisi kyllä saada lakimuutos.

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmathan olivat iloisia, kun tyttö löysi biologista perhettään ja sai vastauksia! Jokainen normaali, lastaan rakastava vanhempi varmasti olisi. 

Niin. Köyhä perhe ja rikas länsimaalainen tytär.

Vierailija kirjoitti:

Itselläni on useampi ystävä lastenkodista jotka pääsivät sijaiskoteihin. Onko todellakin näin ettei suomalaisia lapsia voi adoptoida?? Jos näin on, miksi? 

Voi, mutta hyvin harvoin. Lähinnä vain jos lapsi on täysorpo. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmathan olivat iloisia, kun tyttö löysi biologista perhettään ja sai vastauksia! Jokainen normaali, lastaan rakastava vanhempi varmasti olisi. 

Niin. Köyhä perhe ja rikas länsimaalainen tytär.

 

Niin, mitä sitten??? Pointti on, että tytön suomalaiset vanhemmat olivat iloisia, kun tyttö löysi kiinalaisia juuriaan. Ilmeisesti myös kiinalaiset sukulaiset ilahtuivat, kun kuulivat tytöstä.

Hieno homma. 

Vierailija kirjoitti:

Hylätyksi tuleminen on epäilemättä lapselle kamala kokemus - se jättää jälkensä, vaikkei sitä varsinaisesti muistaisikaan. Ymmärrän että biologisten juurien etsiminen on myös tärkeää.

Mutta minusta tällaiset tarinat ovat usein jotenkin surullisia niiden adoptiovanhempienkin kannalta. Joskus näistä jutuista välittyy, ettei heidän vanhemmuudellaan sitten ollutkaan niin paljon väliä. Tässäkin jutussa on tosi outoa, että nainen vaihtoi nimekseen lastenkodin henkilökunnan antaman nimen - ikäänkuin se olisi enemmän merkityksellistä, kuin niiden vanhempien antama nimi, jotka ovat hänet kasvatteneet.

Muistan myös muutaman vuoden takaa muistaakseni irlantilaisen lehtiartikkelin, jossa nuori nainen kertoi siitä, että hänen biologinen isänsä oli afrikkalainen mies, jonka kanssa äidillä oli ollut yhden illan juttu. Äidin aviomies ei välittänyt tästä, vaan kasvatti tytön omanaan, ja oli kaiken kertoman mukaan ihan loista

Hylätyksi tuleminen on epäilemättä lapselle kamala kokemus - se jättää jälkensä, vaikkei sitä varsinaisesti muistaisikaan. Ymmärrän että biologisten juurien etsiminen on myös tärkeää.

 

Ruotsin Örebrossa ampui nuori mies monta henkiöä koulussa ja otti oman henkensä.Tätä viimeistä ei olla todistettu ja tämä on salattu montakymmentä vuotta. Sanovat ne jotka tietävät että mahdotonta että poika tappoi itsensä koska ei luodit riittäneet tekoon. 

Myös yhteiskunnan ulkopuolelle jätetty. Vsaltio ei antanut hänelle minkäänlaista tukea vaikka oli sairas ja rahaton. Ruotsalainen"!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselläni on useampi ystävä lastenkodista jotka pääsivät sijaiskoteihin. Onko todellakin näin ettei suomalaisia lapsia voi adoptoida?? Jos näin on, miksi? 

Joo on se näin, sijaiskoteihin kyllä annetaan mutta suomen systeemi ei anna katkaista siteitä oikeisiin vanhempiin, eivät siis ole adoptiolapsia vaan sijoituslapsia

Silläkään ei ole merkitystä vaikka vanhemmat eivät olisi mitenkään lapsen elämässä. Lasta ei voi adoptoida. Tähän pitäisi kyllä saada lakimuutos.

Itseasiassa adoptio voidaan vahvistaa, jos sen katsotaan olevan lapsen edun mukaista, vaikka biologinen/juridinen vanhempi sitä vastustaisikin.

Vierailija kirjoitti:

Hylätyksi tuleminen on epäilemättä lapselle kamala kokemus - se jättää jälkensä, vaikkei sitä varsinaisesti muistaisikaan. Ymmärrän että biologisten juurien etsiminen on myös tärkeää.

Mutta minusta tällaiset tarinat ovat usein jotenkin surullisia niiden adoptiovanhempienkin kannalta. Joskus näistä jutuista välittyy, ettei heidän vanhemmuudellaan sitten ollutkaan niin paljon väliä. Tässäkin jutussa on tosi outoa, että nainen vaihtoi nimekseen lastenkodin henkilökunnan antaman nimen - ikäänkuin se olisi enemmän merkityksellistä, kuin niiden vanhempien antama nimi, jotka ovat hänet kasvatteneet.

Muistan myös muutaman vuoden takaa muistaakseni irlantilaisen lehtiartikkelin, jossa nuori nainen kertoi siitä, että hänen biologinen isänsä oli afrikkalainen mies, jonka kanssa äidillä oli ollut yhden illan juttu. Äidin aviomies ei välittänyt tästä, vaan kasvatti tytön omanaan, ja oli kaiken kertoman mukaan ihan loista

Olen kanssasi täysin samaa mieltä. 

Ihmettelen myös, miksi tuo tyttö otti lastenkodin keksimän nimen itselleen aikuisena. 

Ihan niin kuin adoptoinut perhe ei olisikaan ollut mikään hänen oikea perheensä. Ihan kuin olisi ollut vain sijoitettuna, ei adoptoituna. 

Adoptiovanhemmat sen sijaan suhtautuvat edelleen hyvin myötämielisesti. Mikä tietty on kaikille hyvä asia. Kunnioitan. 

Varmaan oikeasti hieman surullista adoptiovanhemmille, kun noin käy. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hylätyksi tuleminen on epäilemättä lapselle kamala kokemus - se jättää jälkensä, vaikkei sitä varsinaisesti muistaisikaan. Ymmärrän että biologisten juurien etsiminen on myös tärkeää.

Mutta minusta tällaiset tarinat ovat usein jotenkin surullisia niiden adoptiovanhempienkin kannalta. Joskus näistä jutuista välittyy, ettei heidän vanhemmuudellaan sitten ollutkaan niin paljon väliä. Tässäkin jutussa on tosi outoa, että nainen vaihtoi nimekseen lastenkodin henkilökunnan antaman nimen - ikäänkuin se olisi enemmän merkityksellistä, kuin niiden vanhempien antama nimi, jotka ovat hänet kasvatteneet.

Muistan myös muutaman vuoden takaa muistaakseni irlantilaisen lehtiartikkelin, jossa nuori nainen kertoi siitä, että hänen biologinen isänsä oli afrikkalainen mies, jonka kanssa äidillä oli ollut yhden illan juttu. Äidin aviomies ei välittänyt tästä, vaan kasvatti tytö

"Ihmettelen myös, miksi tuo tyttö otti lastenkodin keksimän nimen itselleen aikuisena. "

Kummallisinta on, että sukunimenkin vaihtoi lastenkodissa keksittyyn nimeen. Sen kokisin kyllä itse adoptiovanhempana aika loukkaavana. Mutta tuskin nämä vanhemmat tietenkään sanovat asiasta mitään, kun aihe on niin arka.

Yksilön tilanne ja tunteet on yksi juttu, mutta aloittajalle suosittelisin perehtymistä kiinalaiseen lähihistoriaan.

Aloitetaan Maosta, jonka mielestä suurperheet oli hyvä juttu, mistä seurasi hurjan paljon kiinalaisia. Tämän jälkeen otettiin väestön säännöstely käyttöön, ns yhden lapsen politiikka. 

Se yksi lapsi tarkoitti jotenkin ainoastaan poikaa, joten järjettömät määrät tyttölapsia tapettiin, salattiin, piilotettiin, hylättiin - aivan hirvittäviä asioita tapahtui.

Joten ulos sieltä länsimaisesta yksilöön keskittyvästä kuplasta.

Vierailija kirjoitti:

Yksilön tilanne ja tunteet on yksi juttu, mutta aloittajalle suosittelisin perehtymistä kiinalaiseen lähihistoriaan.

Aloitetaan Maosta, jonka mielestä suurperheet oli hyvä juttu, mistä seurasi hurjan paljon kiinalaisia. Tämän jälkeen otettiin väestön säännöstely käyttöön, ns yhden lapsen politiikka. 

Se yksi lapsi tarkoitti jotenkin ainoastaan poikaa, joten järjettömät määrät tyttölapsia tapettiin, salattiin, piilotettiin, hylättiin - aivan hirvittäviä asioita tapahtui.

Joten ulos sieltä länsimaisesta yksilöön keskittyvästä kuplasta.

Aloittajahan mainitsee yhden lapsen politiikan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hylätyksi tuleminen on epäilemättä lapselle kamala kokemus - se jättää jälkensä, vaikkei sitä varsinaisesti muistaisikaan. Ymmärrän että biologisten juurien etsiminen on myös tärkeää.

Mutta minusta tällaiset tarinat ovat usein jotenkin surullisia niiden adoptiovanhempienkin kannalta. Joskus näistä jutuista välittyy, ettei heidän vanhemmuudellaan sitten ollutkaan niin paljon väliä. Tässäkin jutussa on tosi outoa, että nainen vaihtoi nimekseen lastenkodin henkilökunnan antaman nimen - ikäänkuin se olisi enemmän merkityksellistä, kuin niiden vanhempien antama nimi, jotka ovat hänet kasvatteneet.

Muistan myös muutaman vuoden takaa muistaakseni irlantilaisen lehtiartikkelin, jossa nuori nainen kertoi siitä, että hänen biologinen isänsä oli afrikkalainen mies, jonka kanssa äidillä oli ollut yhden illan juttu. Äidin a

Juu parempi kun mahoille ei enää jaella lapsia, kerran sen lapsen ainoa funktiokin on olla oman egon (nimen) jatkaminen. Eihän tuo lapsi perimäänsä mihinkään menetä sen vuoksi, että hullut viranomaiset pakottivat orpokotiin ja toiset hullut viranomaiset ryöstivät suomeen. Hän on ollut siinä pelkkä heittopussi. Kiva, että löytää oman itsensä

Heh, miettikääpä niitä mahoja jotka ryöstelevät nuorten naisten munasoluja raskautuakseen. Vähänkö heitä varmaan sylettää, kun lapsi tästä huolimatta alkaakin edustamaan kiinalaista tai itä-eurooppalaista identiteettiä, ja he ovatkin olleet tälle pelkkä rahapussi. Sellaista se on, karma lapsen tai munaryöstöstä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselläni on useampi ystävä lastenkodista jotka pääsivät sijaiskoteihin. Onko todellakin näin ettei suomalaisia lapsia voi adoptoida?? Jos näin on, miksi? 

Joo on se näin, sijaiskoteihin kyllä annetaan mutta suomen systeemi ei anna katkaista siteitä oikeisiin vanhempiin, eivät siis ole adoptiolapsia vaan sijoituslapsia

Silläkään ei ole merkitystä vaikka vanhemmat eivät olisi mitenkään lapsen elämässä. Lasta ei voi adoptoida. Tähän pitäisi kyllä saada lakimuutos.

Lakimuutos tarvitaan vain lapsibisneksen alasajoon. Täysin epäinhimillistä ja sekopäistä touhua sekä tuo laitoksiin kaappailu ja mahojen himot laitosten "pääomaa" kohtaan. Itse asiassa toisten lasten himoitseminen ja kaappauksen suunnittelukin pitäisi kriminalisoida, samalla tavalla kuin murhankin. Hirveää touhua

Minusta oli ikävää, että hän luopui adoptiovanhempien antamasta nimestä. Se on minusta kiittämätöntä. Hehän kuitenkin pelastivat hänet ties kuinka huonolta kohtalolta.